Virtuaalikirjaston rooli tutkijoiden tiedonhankintakäytännöissä

Summary: The role of subject gateway libraries in researchers' information seeking

Reino Rinteen arkisto

- Reino Rinteen arkisto sisältää laajan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kirjekokoelman, miete- ja päiväkirjoja 1930-luvulta lähtien, teosten käsikirjoituksia sekä muuta kirjallista tuotantoa: nuoruudenaikaisia runoja ja kirjoitelmia, satuja, pakinoita sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. - Reino Aleksanteri Rinne (1913-2002) oli sanomalehtimies ja kirjailija. Hän työskenteli toimittajana oululaisessa sanomalehti Kalevassa 1938-1947, luottamustoimessa kulttuurilehti Kaltion toimitussihteerinä 1945-1946 sekä päätoimittajana rovaniemeläisessä Lapin kansassa 1947-1948. Posiolle palattuaan Reino Rinne pani alulle Kollissanomat, jonka ensimmäinen näytenumero ilmestyi 18.8.1950. Lehden päätoimittajana hän oli 1950-1968. Vapaana kirjailijana hän toimi vuodesta 1969. Puolen vuosisadan aikana Reino Rinne julkaisi lapinaiheisia romaaneja, novellikokoelmia, runoja ja pamfletteja. Esikoisromaani "Tunturit hymyilevät" ilmestyi v. 1945. Hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa "Luotiin Koillismaa" ilmestyi v. 1995. - Valtion kirjallisuuspalkinnon Reino Rinne sai v. 1971 teoksesta "Anna minulle atomipommi". Valtion tiedonjulkistamispalkinto hänelle myönnettiin v. 1977. Oulun yliopiston kasvatustieteen kunniatohtoriksi Reino Rinne promovoitiin v. 1994. - Reino Rinne tuli 1960-luvulta alkaen tunnetuksi myös eräänä Suomen johtavista luonnon ja ihmisen elinympäristön puolustajista. Elämäntyönään hän piti Kuusamon koskien säilyttämistä luononvaraisena. Kuusamon "koskisoturi" saavutti tavoitteensa, kun v. 1965 valtion asettama komitea päätyi ehdottamaan Kuusamon koskien rauhoittamista ja viimein tammikuussa 1987 asiasta säädettiin eduskunnassa laki.

Statlig omstrukturering med våldsamma medel

Kirjallisuusarvostelu

Ruotsinkielinen naiskirjallisuus aallonharjalla

Kirjallisuusarvostelu

The us subprime crisis and stock market integration: evidence from the BRICS

The aim of this study is to examine the level of stock market co-movement in the BRICS countries and three major industrialized countries (Japan, UK and USA). While analyzing the interdependence and integration of markets, two subsets are examined: before (2000 – 2007) and during the global financial crisis (2007-2011). Generally, interdependence across markets is likely to increase during a highly volatile period. This is problematic because if it were true, the main benefit of international diversification would be reduced at times when it is most needed. The results reveal the dominant role of the US financial markets over the examined time period. Empirical studies of this research paper indicate that cross-market linkages have become slightly stronger during the ongoing subprime crisis than before crisis. However, results also show that an investor may obtain some international diversification benefits by investing especially in the BRICS countries despite the fact of unstable economic condition and growing globalization.

Turkin ulkopolitiikan uudet kasvot : kehitysapu osana Turkin uuden ulkopolitiikan keinovalikoimaa

Tutkielma sijoittuu aihealueeseen alueelliset suurvallat maailmanpolitiikassa. Tutkimus keskittyy Turkin uuteen ulkopolitiikkaan ja kehitysavun käyttämiseen yhtenä poliittisen keinovalikoiman osana. Turkin pyrkimykset vakiinnuttaa asemansa alueellisena suurvaltana ovat polttava ja mielenkiintoinen aihe strategian tutkimuskentässä. Turkin maantieteellinen sijainti, jo saavutettu ja Turkin tavoittelema geopoliittinen asema, arabikevään jälkeinen valtatyhjiö alueen islamilaisten maiden keskuudessa sekä USA:n ja Venäjän pyrkimykset vakiinnuttaa valtapiirejään Lähi-idässä ja Kaukasuksella ovat esimerkkejä tekijöistä jotka alleviivaavat Turkin merkitystä alueellisena toimijana. Tutkimuksen tutkimuskysymyksenä on, miten kehitysapu sijoittuu Turkin uuden ulkopolitiikan keinovalikoimaan? Tutkimuksen alakysymyksiä ovat: - Voidaanko ja minkälaisia päätelmiä voidaan tehdä Turkin avun kanavoimisesta? - Miten Turkin ulkopoliittinen linja on kehittynyt ja ovatko Turkin kehitysapu ja siihen liittyvät kansalliset toiminnot kehittyneet suhteessa uuden ulkopolitiikan tarpeisiin? Tutkimus on perustutkimus, jossa metodeina käytetään rationaalista selittämistä sekä myös osin motiiveihin pohjautuvaa selittämisen metodia. Tutkimus toteutetaan laadullisena kirjallisuus- ja asiakirjatutkimuksena, jossa pääosa aineistosta muodostuu julkaistuista kirjallisuuslähteistä sekä valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen selonteoista sekä raporteista. Turkin jakaman virallisen kehitysavun voimakas kasvu vuodesta 2004 on jo itsessään indikaatio siitä että kehitysavusta on tullut kiinteä osa Turkin vaikuttamista ja vaikutusvallan kasvattamista. Ahmet Davutoğlun ulkopoliittisen vision konkretisoituminen Turkin uudeksi ulkopoliittiseksi malliksi on edesauttanut kehitysavun sisällyttämistä turkkilaisen ulkopolitiikan keinovalikoimaan. Kehitysavusta on muodostunut keskeinen tekijä Turkin ennakoivassa ja ennaltaehkäisevässä ulko- ja rauhanpolitiikassa.

Yliopistosivistyneistön asema ja tehtävät yhteiskunnassa

Kirjoitus perustuu juhlaesitelmään Suomen akateemisten tutkijoiden (SATY) 30-vuotisseminaarissa 6.9.2002.

"Eiköhän me hyvät pärjätä" : Stadiassa kulttuurituottajaopinnot vuosina 2001 ja 2002 aloittaneiden työhistoria, tuottajauran ensimmäiset vuodet ja näkemyksiä alansa tulevaisuudesta

Tutkin opinnäytetyössäni Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian viestinnän koulutusohjelmassa kulttuurituotannon suuntautumisvaihtoehdossa vuosina 2001 ja 2002 opintonsa aloittaneiden työhistoriaa, niin kutsuttua tuottajauraa. Selvitän minkälaisista työ- ja koulutustaustoista on lähdetty opiskelemaan kulttuurituottajaksi. Minkälaisia ja miten paljon töitä on tehty opintojen aikana sekä minkälaisissa tehtävissä tutkitut ovat nykyään. Kysyin kohderyhmältäni myös kulttuurituotannon alan tulevaisuuden näkymistä sekä alan yrittäjyydestä nyt ja tulevaisuudessa. Tutkin myös alaa kokonaan vaihtaneiden toimintaa. Haen työlläni vastauksia myös Stadian kulttuurituottajaopiskelijoiden usein normiajan ylittäviin opintoaikoihin sekä valmistuneiden alhaiseen työttömyystasoon. Kerron työssäni ensin tutkimukseni taustatekijöistä, eli kulttuurituottajien koulutuksesta, sekä aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. Selitän myös, mitä on kulttuurituottajan työ, mitä ovat kulttuurituotantoalan työt ja millainen on kulttuurialan sekä kulttuurituottajien työllisyystilanne. Kerron myös, miten tutkimukseni on tehty sekä arvioin tutkimukseni onnistumista. Tutkimukseni tulokset käyn läpi kysymysosioittain ja lopuksi vertailen tuloksiani toiseen samantyyliseen tutkimukseen sekä pohdin tekemäni vertailun tuloksia. Työni lähtökohtana on tekemäni kysely Stadiassa kulttuurituottajaopinnot vuosina 2001 ja 2002 aloittaneille vuosikursseille. Analysoin saamani vastaukset ja vertailin niitä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tehtyyn samantyyliseen tutkimukseen. Tulosten vertailu toi esiin suuria ja perustavanlaatuisia eroavaisuuksia, lähtien perusasennoitumisesta alaan sekä alalla työskentelyyn, ja päätyen toisistaan hyvin kaukana oleviin näkemyksiin tulevaisuudesta. Pohdin näiden voimakkaasti toisistaan eriävien tulosten syitä ja asetan ne koko alan kontekstiin.