De foliis plantarum

Invokaatio: Auspice Deo.

Sähköautojen akkuteknologioiden tilannekatsaus

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia sähköautoissa käytettäviä akkuteknologioita ja verrata niiden ominaisuuksia keskenään sekä sähköautojen asettamien akkuvaatimusten kanssa. Akkuteknologiakartoituksen ja ominaisuusvertailun avulla tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää sähköautojen akkujen kehitystä menneestä nykyhetkeen ja luoda katsaus akkuteknologian tulevaisuuteen. Tutkimuksessa painotettiin akkujen suorituskykynäkökulmaa, mutta tutkimuksessa otettiin kantaa myös eri akkuteknologioiden turvallisuuteen, ympäristötekijöihin ja hintaan. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja lähteinä käytettiin alan kirjallisuutta, IEEE artikkeleita, tutkimusraportteja ja verkkodokumentteja. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin akku- ja sähköautovalmistajilta saatavaa tietoa, johon suhtauduttiin varauksin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että erilaisia litiumioniakkuteknologioita käytetään tällä hetkellä eniten sekä täyssähköautoissa että pistokehybrideissä. Huomattiin, että akkujen suorituskyvyn kehittyminen on nopeutunut viime vuosina. Erityisesti akkujen energianvarastointikykyyn vaikuttavat ominaisenergiatasot ovat kasvaneet selkeästi. Nykyisen kehittyneen litiumioniakkuteknologian todettiin täyttävän jo osittain lähivuosien suorituskykytavoitteet. Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että litiumrikkiakkuteknologia voi korvata litiumioniakkuteknologian ainakin täyssähköautoissa parempien ominaisenergiatasojen ja halvempien valmistuskustannuksien takia. Myös litiumilma-akkuteknologialla havaittiin olevan mahdollisuuksia haastaa muut litiumakkuteknologiat seuraavalla vuosikymmenellä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että sähköautot voivat kaupallistua laajemmin lähivuosina akkujen suorituskykyominaisuuksien kehittyessä jatkuvasti. Suorituskykyominaisuuksien parantuminen tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että täyssähköautot yleistyvät enemmän ja pistokehybridit tulevat jäämään sähköautojen välivaiheeksi. Uusien akkuteknologioiden käyttöönotto kaupallisiin sähköautoihin voi viedä kuitenkin odotettua kauemmin, sillä akut tarvitsevat huolellista testausta ja käyttöönotto edellyttää, että kaikki ominaisuudet ovat vaaditulla tasolla.

Människor som jag känt: personliga minnen, utdrag ur bref och anteckningar af Jac. Ahrenberg - Andra delen

Kannet painanut: Lilius & Hertzberg.

Främjande av psykisk hälsa i skolan: Lärares definitioner, arbetssätt och upplevelser

Det övergripande syftet med min avhandling är att undersöka lärares syn på psykisk hälsa. Utgående från syftet har följande forskningsfrågor utarbetats: 1. Hur definierar lärare begreppet psykisk hälsa? 2. Hur arbetar lärare för att främja den psykiska hälsan hos elever? 3. Hur upplever lärare det främjande arbetet? Utgående från syftet valdes en fenomenografisk forskningsansats. Kvalitativa intervjuer användes som metod för att samla in datamaterialet. Respondenterna är fem lärare som är verksamma i årskurs 1–6. Undersökningens resultat visar att lärarna har en ganska homogen definition på vad psykisk hälsa är. Lärarna främjar elevernas psykiska hälsa genom olika främjande program, främjande av relationer mellan eleverna, genom att vara uppmärksamma och konsekventa som lärare, träning av social kompetens och ett gott samarbete mellan hemmet och skolan. Lärarna upplever det främjande arbetet som en viktig och utmanande och till viss del givande del av skolvardagen.

Virtuellt lärande på distans : en intervjustudie med finländska gymnasiestuderande.

The aim of this study was to gain a deeper understanding of the learning experiences of upper secondary school students in a virtual learning environment. The focus of the study is younger students aged 16–18. Virtual learning environments are defined as collaborative, interactive and communicative digital environments. The main research question was to distinguish the meaning of learning given by the participants. Did the participants perceive learning potential in the virtual learning environment, and if so, what signifies learning potential? Sub-questions were: What enhances learning? What might inhibit learning in a distance course? How do the participants relate to their role as distant learners? Four upper secondary schools in Finland took part in the study. Thirteen upper secondary students were interviewed after a distance course in social studies. During the analysis, four main categories were identified: responsibility, freedom, time and communication. A constructivist approach to learning was adopted while analysing the interviews, and the categories were understood through cognitive, affective and social dimensions of learning. The implications of the study are that a student-centred pedagogy and a social constructivist course design have the potential to motivate students to interact to learn, while the software, such as Second Life, Google+ and Wikibooks, offers them the possibility to do so. The study introduces an empirically supported concept, virtual learning. Virtual learning assumes an active learner who manages different learning spaces while communicating with people and metacognitively assessing the learning process. At the same time, students get used to the virtual and everchanging nature of information and knowledge.