Measuring the performance of corporate events : an empirical study of measuring practices in Finnish companies

Corporate events as an effective part of marketing communications strategy seem to be underestimated in Finnish companies. In the rest of the Europe and the USA, investments in events are increasing, and their share of the marketing budget is significant. The growth of the industry may be explained by the numerous advantages and opportunities that events provide for attendees, such as face-to-face marketing, enhancing corporate image, building relationships, increasing sales, and gathering information. In order to maximize these benefits and return on investment, specific measurement strategies are required, yet there seems to exist a lack of understanding of how event performance should be perceived or evaluated. To address this research gap, this research attempts to describe the perceptions of and strategies for evaluating corporate event performance in the Finnish events industry. First, corporate events are discussed in terms of definitions and characteristics, typologies, and their role in marketing communications. Second, different theories on evaluating corporate event performance are presented and analyzed. Third, a conceptual model is presented based on the literature review, which serves as a basis for the empirical research conducted as an online questionnaire. The empirical findings are to a great extent in line with the existing literature, suggesting that there remains a lack of understanding corporate event performance evaluation, and challenges arise in determining appropriate measurement procedures for it. Setting clear objectives for events is a significant aspect of the evaluation process, since the outcomes of events are usually evaluated against the preset objectives. The respondent companies utilize many of the individual techniques that were recognized in theory, such as calculating the number of sales leads and delegates. However, some of the measurement tools may require further investments and resources, thus restricting their application especially in smaller companies. In addition, there seems to be a lack of knowledge of the most appropriate methods in different contexts, which take into account the characteristics of the organizing party as well as the size and nature of the event. The lack of inhouse expertise enhances the need for third-party service-providers in solving problems of corporate event measurement.

Haminan Satamatien jälkiarviointi

Satamantie (mt 372) sijaitsee Haminan keskustan lounaispuolella ja se kytkee Haminan sataman valtatiehen 7 (E18) Poitsilan eritasoliittymässä. Tie avattiin liikenteelle syksyllä 2007. Tässä työssä selvitettiin millaisia vaikutuksia Haminan Satamantien toteuttamisella on ollut ja kuinka ne suhtautuvat suunnitteluvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin ja ennustettuihin vaikutuksiin. Satamantien yleissuunnitelmassa tavoitteiksi määriteltiin muodostaa toimiva yhteys sataman ja päätieverkon välillä, parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, vähentää liikenteen ympäristöhaittoja sekä löytää yhteydelle oikea sijainti yhdyskuntarakenteessa. Tien suunnittelun kanssa samanaikaisesti laadittiin alueelle kaavarunko. Satamantien liikennemäärien arvioitiin kasvavan vuodesta 1999 vuoteen 2020 mennessä 25 %. Jälkiarvioinnin ajankohtana vaikuttava talouden taantuma vaikuttaa suuresti liikennemääriin, jotka ovat sen vuoksi kasvun sijasta laskusuunnassa. Satamantiellä alueella ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut yhtään henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Aineellisiin vahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui vuosina 2008–2009 yhteensä neljä. Raskas liikenne ei ollut osapuolena yhdessäkään tiellä tapahtuneessa onnettomuudessa viimeisten kahden vuoden aikana. Sataman alueella toimivien yritysten edustajien haastatteluissa selvisi, että uutta tietä pidetään hyvin positiivisena asiana. Uuden tien mainittiin olevan suorempi ja selkeämpi kuin vanha tie ja se on helpottanut kulkua satamaan ja parantanut turvallisuutta. Hyvällä yhteydellä päätieverkkoon voi olla vaikutusta, kun satamassa toimivien yritysten asiakkaat valitsevat satamaa. Yksittäisenä tekijänä uuden tien vaikutuksia yritysten toimintaan on kuitenkin hyvin vaikea eritellä. Maankäyttö alueella on kehittynyt. Alueella toimii nykyisin noin 10 yritystä ja siellä on noin 100 työpaikkaa enemmän kuin Satamantien suunnittelun aikana. Tieyhteys tukee alueen kehittämistä edelleen ja laadittujen suunnitelmien toteuttamista. Satamantien ja siihen liittyneiden katujärjestelyjen rakentamiskustannukset olivat yhteensä 4,54 milj. euroa. Kustannukset vastasivat erittäin hyvin ennen rakentamista laadittuja kustannusarvio

Globaalin taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen, mahdollisuudet ja haasteet

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia globaalin taloushallinnon palvelukeskuksen perustamisprosessia ja palvelukeskusmalliin liittyviä hyötyjä. Tarkoituksena on määrittää palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät vaiheet sekä ne kriittiset tekijät, jotka on huomioitava ennen perustamisprosessia sekä sen aikana. Empiirinen osuus on suoritettu kvalitatiivisena tutkimuksena suorittamalla neljä puolistrukturoitua teemahaastattelua globaalin taloushallinnon palvelukeskuksen perustaneissa organisaatioissa. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävimmät palvelukeskusmalliin liitetyt edut ovat tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paraneminen sekä kustannussäästöt. Kriittisimpiä menestystekijöitä ovat muutoksen suunnitteluun ja hallintaan liittyvät tekijät. Malliin liitetyt haasteet liittyvät pääasiassa globaalin toimintaympäristön monimuotoisuuteen, henkilöstöön, teknologiaan ja prosesseihin. Saadut tulokset ovat erittäin yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Empiirisen tutkimuksen tulosten sekä aikaisemman tutkimustiedon perusteella on luotu viisivaiheinen malli globaalin taloushallinnon palvelukeskuksen perustamisprosessista.

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Kanta- ja Päijät-Hämeessä : SOKKA-hanke

Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesivarat sijaitsevat samoissa salpausselkien ja pitkittäisharjujen muodostumissa, joihin myös maa-ainesten otto on keskittynyt. Laaja-alaisen ja lähelle pohjavettä ulottuneen soranoton on todettu aiheuttavan haitallisia pohjaveden laadun muutoksia ja lisäävän pohjaveden pilaantumisriskiä. Kanta- ja Päijät-Hämeen pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoitotilannetta ja kunnostustarvetta on selvitetty Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen, Hämeen ympäristökeskuksen sekä Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuosien 2005 - 2012 aikana. Tutkimus on ollut osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Soranottoalueet on rajattu digitaalisten paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen avulla. Valtaosalle alueista on tehty maastokäynnit. Tehtyjen havaintojen, ottamisalueiden laajuuden ja sijainnin perustella niille on arvioitu kunnostustarve. Tutkimusalueelta kartoitettiin yhteensä 1561 soranottoaluetta ja niiden pinta-ala oli yhteensä 2217 ha. Soranottoalueista 60 %:lla oli kunnostustarvetta ja 258 alueella kunnostustarve oli suuri. Noin puolella kunnostusta vaativista alueista on tai on ollut lupa maa-ainesten ottoon. Loput alueista ovat kotitarveottoalueita tai maa-ainesten otto niillä on päättynyt ennen maa-aineslain voimaan tuloa. Yhteensä 21 pohjavesialueella soranoton osuus pohjaveden muodostumisalueesta oli yli 10 %, jolloin riski haitallisille pohjaveden laatumuutoksille kasvaa. Tässä raportissa on esitetty kartat ja yhteenvetotaulukot niistä pohjavesialueista, joista karttoja ja taulukoita ei ole julkaistu aiemmissa raporteissa.

Intellectual Property Protection in China in the Cases of Outsourcing and own Manufacturing

The intellectual property (IP) environment in China is still very immature. There are several problems in legal, political, economic, social-cultural, competitive and labor environment which have hindered IP legal enforcement. Under such circumstances, IP misappropriation is a major concern especially for foreign small and medium-sized enterprises (SMEs) doing business in China. These circumstances require foreign companies, no matter whether they are multinational corporations (MNCs) or SMEs and have own manufacturing in China or not, to take strong IP actions. Therefore, the purpose of this study is to discuss how IP can be protected in China in the case of outsourcing and in the case of own manufacturing. The comparison will consider the process of outsourcing and own manufacturing consisting two stages: preparation stage and operation stage. In order to clarify the conceptual arguments, two illustrative case studies were studied. The case data bases on two semi-structured interviews of the managing directors, field notes and archival data. The findings propose that attention in IP protection should be given to following issues: integrating IP strategy into the company’s business strategy, protecting the most critical knowledge, regarding IP steps as a whole in the protection mechanism and making IP strategy as proactive as possible. The major difference between outsourcing and own manufacturing in IP protection is in the operation stage. Besides, the findings also provide managerial advice on IP protection, e.g. foreign managers should be prepared for IP risks in China, they should establish an own IP protection mechanism which matches the company’s situation and they should consider IP protection as an on-going process.

Forssan seudun joukkoliikenteen palvelutaso : Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2

Forssan seudun joukkoliikenteen palvelutaso – selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Forssan seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.

Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutaso : Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Hämeenlinnan seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.

Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso : Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2

Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso –selvitys on jatkoa Uudenmaan ELY-keskuksen esiselvitykselle joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä Uudenmaan ELYn alueella, 29/2010. Esiselvityksen mukaisesti Uudenmaan ELYn alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelytyö jaettiin toteutettavaksi seitsemässä seutulippualueisiin perustuvassa kokonaisuudessa. Määrittelytyöstä valmistui seitsemän raporttia, joista tämä Lahden seutua koskeva on yksi. Selvitys on osa prosessia, jossa ELY-keskus yhteistyössä kuntien, toimivaltaisten viranomaisten, maakunnan liittojen ja liikenteenharjoittajatahojen kanssa valmisteli Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennelain mukaista päätöstä joukkoliikenteen palvelutason vahvistamisesta. ELY-keskus vahvisti selvityksen mukaisen tavoitteellisen palvelutason vuosiksi 2012 – 2016 päätöksellään joulukuussa 2011. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2016 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty pääsääntöisesti yhteysvälitarkasteluna. Valitut yhteysvälit on luokiteltu liikenteen määrällisten ja laadullisten tekijöiden perusteella kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. Tärkeimpinä luokittelutekijöinä käytettiin liikennöintiaikaa ja vuoromäärää. Luokittelussa on sovellettu Liikenneviraston ohjetta 15/2011.

Pk-IFRS-standardin käyttöönoton arvioidut vaikutukset yrityksen lainansaantiin ja pääomakustannuksiin

IFRS-tilinpäätökseen siirtyminen ei ole yleistynyt listaamattomien yritysten keskuudessa ja syinä tähän pidetään IFRS-standardiston laajoja ja monimutkaisia raportointivaatimuksia. IASB on laatinut erillisen pienille ja keskisuurille, listaamattomille yrityksille suunnatun pk-IFRS-standardin, joka perustuu samalle viitekehykselle kuin IFRS-standardistokin, mutta standardin raportointi- ja liitetietovaatimuksia on kevennetty ja sitä on muokattu pk-yritysten liiketoimintaan sopivaksi. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että pk-IFRS-standardin käyttöönotto voisi parantaa pk-yritysten tilinpäätösraportoinnin laatua, informatiivisuutta ja ajantasaisuutta. Standardin käyttöönoton konkreettisimpina etuina on pidetty pk-yritysten lainansaannin helpottumista ja pääomakustannusten alenemista. Nämä olisivat merkittäviä etuja pk-yrityksille, jotka muodostavat yli 99 prosenttia Suomen ja EU:n yrityskannasta, ja joiden rahoituksensaanti on usein ongelmallisempaa kuin suuryritysten tapauksessa. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, voiko pk-IFRS-standardin käyttöönotolla olla vaikutusta yrityksen lainansaantiin ja pääomakustannuksiin. Tutkielmassa on käytetty toiminta-analyyttista lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on muodostaa tutkittavasta aiheesta syvällinen käsitys muutaman case-tapauksen avulla. Tutkielmassa pyritään muodostamaan käsitys siitä, mikä on pk-IFRS-standardi ja mitä hyötyjä tai kustannuksia standardin käyttöönotto voi aikaansaada yritykselle, millainen rooli tilinpäätöksellä on pankkien luotonantopäätöksenteossa ja miten tilinpäätöksessä sovellettu tilinpäätösstandardisto vaikuttaa tilinpäätöksen informatiivisuuteen ja tilinpäätösanalyysiin sekä miten pk-IFRS- ja FAS-standardit eroavat toisistaan ja voiko standardien välisillä eroilla olla vaikutusta tilinpäätöksen antamaan kuvaan yrityksestä. Tutkielman empiirisessä osuudessa haastatellaan seitsemää pk-yritysten luotonatopäätöksenteon ja tilinpäätösanalyysin parissa työskentelevää asiantuntijaa. Tutkielman tulokset osoittavat, etteivät pk-yrityksiä luotottavat rahoituslaitokset pidä pk-IFRSstandardia tai pk-yritysten tilinpäätössääntelyn kansainvälistä harmonisointia tarpeellisena. Tilinpäätöksellä on erittäin merkittävä ja keskeinen rooli luotonantopäätöksenteossa, mutta tilinpäätösstandardistolla ei uskota olevan vaikutusta tilinpäätöksen informatiivisuuteen tai tilinpäätösanalyysiin. Pk-IFRS- ja FAS-standardien välisiä tilinpäätöseräkohtaisia eroja ei pidetä rahoituslaitoksissa tilinpäätöksen informatiivisuuden kannalta olennaisina. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei pk-IFRS-raportointiin siirtyminen voi helpottaa yrityksen lainansaantia, alentaa sen pääomakustannuksia tai vaikuttaa muihinkaan lainasopimuksen ehtoihin.

Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli

Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat uudistuneen lainsäädännön vuoksi vuodesta 2014 alkaen. Ratkaisun uudesta järjestämistavasta tekee joukkoliikennelain mukainen toimivaltainen viranomainen, joka Nurmijärven linja-autoliikenteessä on Uudenmaan ELYkeskus. Tämän selvityksen tarkoituksena on valmistella Uudenmaan ELY-keskuksen ratkaisua linja-autoliikenteen järjestämistavasta Nurmijärven seudulla. Selvityksessä on kuvattu lainsäädännön muutokset sekä millaiset vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat mahdollisia. Järjestämistapavaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet on kuvattu LVM:n Linja-autotyöryhmän työn pohjalta. Vaihtoehdoista on valittu Nurmijärven seudulle eri liikennealueille parhaiten soveltuvat mallit. Selvityksessä esitetään markkinaehtoista mallia pitkämatkaiseen Helsingistä Nurmijärven kautta pohjoiseen suuntautuvaan liikenteeseen. Nurmijärvi-Helsinki sekä Nurmijärven sisäinen liikenne esitetään kilpailutettavaksi alueellisina käyttöoikeussopimuksina. Rajamäki-Hyvinkää sekä Klaukkala-Kivistö liikenteeseen esitetään reittipohjaista käyttöoikeussopimusta sekä bruttomallia. Kustannusvaikutuksia on arvioitu alueellisen käyttöoikeussopimusliikenteen osalta. Arviossa on tuotu lähinnä esiin ne muutostekijät, jotka voivat aiheuttaa muutoksia kustannuksiin. Työn yhteydessä on valmisteltu alueellisen käyttöoikeussopimuksen tarjousasiakirjat, jotka ovat raportin liitteenä. Lisäksi on valmisteltu kunta/ELY -sopimus.

Porvoon linja-autoliikenteen järjestämismalli

Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat uudistuneen lainsäädännön vuoksi vuodesta 2014 alkaen. Ratkaisun uudesta järjestämistavasta tekee joukkoliikennelain mukainen toimivaltainen viranomainen, joka Porvoon linja-autoliikenteessä on Uudenmaan ELY-keskus. Tämän selvityksen tarkoituksena on valmistella Uudenmaan ELY-keskuksen ratkaisua linja-autoliikenteen järjestämistavasta Porvoon seudulla. Selvityksessä on kuvattu lainsäädännön muutokset sekä millaiset vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat mahdollisia. Järjestämistapavaihtoehdot sekä niiden hyvät ja huonot puolet on kuvattu LVM:n Linja-autotyöryhmän työn pohjalta. Vaihtoehdoista on valittu Porvoon seudulle eri liikennealueille parhaiten soveltuvat mallit. Selvityksessä esitetään markkinaehtoista mallia pitkämatkaiseen Helsingistä Porvoon kautta Kaakkois-Suomeen suuntautuvaan sekä Helsingin ja Porvoon väliseen seutuliikenteeseen. Porvoon paikallisliikenne esitetään kilpailutettavaksi alueellisena käyttöoikeussopimuksena. Muu Porvoon sisäinen, lähinnä koululaisliikenne, esitetään järjestettäväksi reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen nojalla. Kustannusvaikutuksia on arvioitu paikallisliikenteen osalta. Arviossa on tuotu lähinnä esiin ne muutostekijät, jotka voivat aiheuttaa muutoksia kustannuksiin. Työn yhteydessä on valmisteltu alueellisen käyttöoikeussopimuksen tarjousasiakirjat, jotka ovat raportin liitteenä. Lisäksi on valmisteltu kunta/ELY -sopimus

Modell för hur busstrafiken ska ordnas i Borgå

Sätten att ordna kollektivtrafi ken ändras på grund av ny lagstiftning med början 2014. Beslutet om det nya arrangemanget ska fattas av en behörig myndighet enligt kollektivtrafi klagen. I Borgå busstrafi k är denna myndighet ELY-centralen i Nyland. Syftet med denna utredning är att bereda ELY-centralens beslut om hur busstrafi ken ska ordnas i Borgåregionen. I utredningen beskrivs förändringarna i lagstiftningen och vilka alternativa arrangemangen som är möjliga. Alternativen samt deras goda och dåliga sidor beskrivs utgående från arbetet i KM:s Bussarbetsgrupp. Av alternativen har de modeller som bäst passar de olika trafi kområdena i Borgåregionen valts ut. I utredningen presenteras en marknadsbestämd modell för den långväga trafi ken från Helsingfors mot sydöstra Finland via Borgå samt för regiontrafi ken mellan Helsingfors och Borgå. För Borgå lokaltrafi k föreslås ett regionalt koncessionsavtal som konkurrensutsätts. För den övriga interna trafi ken i Borgå, närmast skolskjutsarna, föreslås arrangemang på basis av ett ruttbaserat koncessionsavtal. Kostnadseffekterna har uppskattats för lokaltrafi ken. I uppskattningen har närmast de förändringsfaktorer beaktats som kan orsaka ändrade kostnader. I samband med arbetet utformades de anbudshandlingar för ett regionalt koncessionsavtal som är bifogade rapporten. Dessutom bereddes avtalet kommun/ELY.

Vuorovaikutustaitojen kehitys osana lääkäriopiskelijan ammatillista kasvua

Tässä laadullisessa pitkittäistutkimuksessa tarkastelemme miten lääkäriopiskelijan vuorovaikutustaidot kehittyvät potilaan kohtaamisessa lääkärikoulutuksen aikana osana ammatillista kasvua. Tutkimme lääkärikoulutuksen opetusta sekä oppimista. Tutkimus on osa LeMEx (Learning Medical Expertise) - tutkimusprojektia. Tutkimuksemme syntyy tarpeesta ymmärtää ammatillisen kasvun kehitystä koulutuksen aikana erityisesti vuorovaikutustaitojen näkökulmasta. Työelämässä sosiaalisten valmiuksien merkitys korostuu, jonka seurauksena myös lääkärin rooli on muuttunut. Kyky kohdata potilas, keskustella ja haastatella potilasta, ovat tärkeä osa lääkärin arkea. Vuorovaikutustaidoista on tullut keskeinen ammatillisen osaamisen osa-alue eikä näitä valmiuksia voida ymmärtää työelämän vaatimusten kannalta vain yleissivistyksenä. Potilaat tietävät omista sairauksistaan yhä enemmän ja lääkärin on haettava yhteistyössä potilaan kanssa ratkaisua terveysongelmaan. Lääkäriopiskelijan on opittava käyttämään tätä vahvuutena omassa työssään, sillä omasta terveydestään kiinnostuneet potilaat ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Tutkimusaineistona käytämme kyselylomaketta, jonka samat Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat täyttäneet koulutuksen alussa, puolessa välissä ja koulutuksen lopussa, vuosina 2006–2012. Kyselylomake sisältää potilastapauksen, jossa lääkäriopiskelijaa pyydetään pohtimaan ja tarkastelemaan, mitä ajatuksia annettu vastaanottotilanne hänessä herättää. Toisena aineistona käytämme Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opinto-oppaita vuosina 2006–2012. Tutkimustuloksista ilmenee, että koulutuksen myötä lääkäriopiskelijan vuorovaikutustaidot ammatillistuvat. Koulutuksen ja kehityksen myötä suhtautumistapa potilaaseen ja omaiseen muuttuu laadultaan. Koulutuksen alussa lääkäriopiskelijat viivyttelevät yhteistyön kentällä ja antavat aikaa vuorovaikutukselle monipuolisemmin. He suhtautuvat tuolloin omaiseen ja potilaaseen positiivisesti. Koulutuksen lopussa lääkäriopiskelijan empaattisuus vähenee ja omaista kohtaan välittyy eniten negatiivisia ilmauksia. Lääkäriopiskelijat siirtyvät tuolloin nopeasti ongelmanratkaisuun, josta kantavat selkeämmin vastuuta. Koulutuksen lopussa lääkäriopiskelijat osaavat parhaiten huolehtia yhteistyön jatkosta sekä tehdä moniammatillista yhteistyötä. Koko koulutuksen aikana moniammatillista yhteistyötä esiintyy jokatapauksessa hyvin vähän.

Identification of Epigenetic Targets in Prostate Cancer for Therapeutic Development

Recurrent castration resistant prostate cancer remains a challenge for cancer therapies and novel treatment options in addition to current anti-androgen and mitosis inhibitors are needed. Aberrations in epigenetic enzymes and chromatin binding proteins have been linked to prostate cancer and they may form a novel class of drug targets in the future. In this thesis we systematically evaluated the epigenenome as a prostate cancer drug target. We functionally silenced 615 known and putative epigenetically active protein coding genes in prostate cancer cell lines using high throughput RNAi screening and evaluated the effects on cell proliferation, androgen receptor (AR) expression and histone patterns. Histone deacetylases (HDACs) were found to regulate AR expression. Furthermore, HDAC inhibitors reduced AR signaling and inhibited synergistically with androgen deprivation prostate cancer cell proliferation. In particular, TMPRSS2- EGR fusion gene positive prostate cancer cell lines were sensitive to combined HDAC and AR inhibition, which may partly be related to the dependency of a fusion gene induced epigenetic pathway. Histone demethylases (HDMs) were identified to regulate prostate cancer cell line proliferation. We discovered a novel histone JmjC-domain histone demethylase PHF8 to be highly expressed in high grade prostate cancers and mediate cell proliferation, migration and invasion in in vitro models. Additionally, we explored novel HDM inhibitor chemical structures using virtual screening methods. The structures best fitting to the active pocket of KDM4A were tested for enzyme inhibition and prostate cancer cell proliferation activity in vitro. In conclusion, our results show that prostate cancer may efficiently be targeted with combined AR and HDAC inhibition which is also currently being tested in clinical trials. HDMs were identified as another feasible novel drug target class. Future studies in representative animal models and development of specific inhibitors may reveal HDMs full potential in prostate cancer therapy