Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Kanta- ja Päijät-Hämeessä : SOKKA-hanke

Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesivarat sijaitsevat samoissa salpausselkien ja pitkittäisharjujen muodostumissa, joihin myös maa-ainesten otto on keskittynyt. Laaja-alaisen ja lähelle pohjavettä ulottuneen soranoton on todettu aiheuttavan haitallisia pohjaveden laadun muutoksia ja lisäävän pohjaveden pilaantumisriskiä. Kanta- ja Päijät-Hämeen pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoitotilannetta ja kunnostustarvetta on selvitetty Hämeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen, Hämeen ympäristökeskuksen sekä Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuosien 2005 - 2012 aikana. Tutkimus on ollut osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Soranottoalueet on rajattu digitaalisten paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen avulla. Valtaosalle alueista on tehty maastokäynnit. Tehtyjen havaintojen, ottamisalueiden laajuuden ja sijainnin perustella niille on arvioitu kunnostustarve. Tutkimusalueelta kartoitettiin yhteensä 1561 soranottoaluetta ja niiden pinta-ala oli yhteensä 2217 ha. Soranottoalueista 60 %:lla oli kunnostustarvetta ja 258 alueella kunnostustarve oli suuri. Noin puolella kunnostusta vaativista alueista on tai on ollut lupa maa-ainesten ottoon. Loput alueista ovat kotitarveottoalueita tai maa-ainesten otto niillä on päättynyt ennen maa-aineslain voimaan tuloa. Yhteensä 21 pohjavesialueella soranoton osuus pohjaveden muodostumisalueesta oli yli 10 %, jolloin riski haitallisille pohjaveden laatumuutoksille kasvaa. Tässä raportissa on esitetty kartat ja yhteenvetotaulukot niistä pohjavesialueista, joista karttoja ja taulukoita ei ole julkaistu aiemmissa raporteissa.