Thyroid function in the elderly and sex hormones in elderly men: reference intervals and associations with health

Aims: The aims were to create clinically feasible reference intervals for thyroidstimulating hormone (TSH) and free thyroxine (FT4) and to analyze associations between thyroid function and self-rated health, neuropsychiatric symptoms, depression and dementia in the elderly. The second aim was also to establish reference intervals for sex hormones and to analyze associations between sex hormone levels and self-rated health, symptoms, depression and dementia in elderly men. Subjects and methods: The study population comprised 1252 subjects aged 65 years or over, living in the municipality of Lieto, south-western Finland. Self-rated health, life satisfaction, symptoms, depression, and dementia were assessed with specific questions, clinical examination and tools such as the Zung Self-report Depression Scale and the Mini-Mental State Examination. Independent variables were dichotomized, and associations of these variables with TSH, FT4 or sex hormone levels were assessed. Levels of TSH and FT4 in thyroid disease–free women and women treated with thyroxine were also compared. Results: Elevated concentrations of thyroid peroxidase antibodies (TPOAb) or thyroglobulin antibodies (TgAb) were found to have a marked effect on the upper reference limit for TSH among women, who were thyroid antibody positive more higher than suggested in several recent guidelines. After age adjustment, there were no associations between TSH levels and self-rated health, life satisfaction, or most neuropsychiatric symptoms in the thyroid disease-free population. Although women with thyroxine treatment for primary hypothyroidism had far higher TSH levels than thyroid disease-free women, there were no differences between thyroid-disease free women and women with stable thyroxine treatment regarding self-rated health, life satisfaction or symptoms. Age had a significant positive association with luteinizing hormone (LH), follicle 2 practice, one range in men aged 65 years or over can be used for T, E2 and FSH measured with the AutoDelfia method, but two separate reference intervals should be used for fT, LH and SHBG. After adjustment for age, higher levels of T and fT were associated with better self-rated health (SRH) in the reference population. After adjustment for age and body mass index (BMI), there were no associations between sex hormone concentrations and self-rated health, life satisfaction or most symptoms in concentration. Conclusion: Age-specific reference intervals were derived for thyroid function and sex hormones based on comprehensive data from a community-dwelling population with a high participation rate. The results do not support the need to decrease the upper reference limit for TSH or to lower the optimal TSH target in levothyroxine treatment in older adults, as recommended in recent guidelines. Older age or being overweight symptoms among elderly men. The associations of single symptoms with T levels were inconsistent among elderly men, although the association of low T level with diagnosed depression might be clinically significant.

Lasten hotovälineitä kohtaan tunteman pelon lievittäminen : pelilauta

Opinnäytetyöni on lautapeli, jonka tarkoituksena on hälventää lasten pelkoa hoitovälineitä kohtaan. Työni on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian, HUS Lasten ja nuorten sairaalan sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistä projektia ”Kulttuuri lapsen kivun ja pelon lievittäjänä”. Opinnäytetyön aineistona on käytetty aikaisempien vuosien opinnäytetöitä, jotka on tehty samaan projektiin. Aikaisempien töiden perusteella olen selvittänyt, mitä lapset sairaalassa pelkäävät ja miksi. Olen myös käyttänyt hoitotieteellistä aineistoa ja verrannut tuloksia opinnäytetöihin. Tulokset ovat hyvin saman suuntaisia. Tuloksista nousi vahvasti esiin pelko nimenomaan hoitovälineitä ja sairaalaa ympäristönä kohtaan. Eniten pelkoa aiheuttivat pistäminen ja neulat, myös esimerkiksi hoitajat ja lääkärit koettiin pelottaviksi ja stetoskooppi ja verenpainemittari olivat haastateltujen lasten mielestä epämiellyttäviä. Mielestäni olisi hyödyllistä, jos tämän projektin aikana valmistuneet tuotteet kivun ja pelon lievitykseen olisivat tutkimuskohteena jatkotutkimuksissa. Tarpeen olisi selvittää onko peleistä, leluista ja saduista ollut hyötyä pelon ja kivun lievityksessä. Ovatko lapset kokeneet pelit viihdyttäviksi? Voisiko joitakin tuotteita kehittää eteenpäin?

Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä

Opinnäytetyöni käsittelee Frida Kahloa ja omaa henkilökohtaista suhdettani häneen. Tarkoituksenani on hahmottaa Frida Kahloa henkilönä ja taiteilijana. Pohtia, mikä meitä yhdistää ja miksi Frida Kahlosta on muodostunut minulle tärkeä taiteellinen esikuva. Kahlosta kirjoittamani näytelmän Frida Kahlo - rakkaus ja rohkeus tarkastelu on työssäni tärkeällä sijalla. Kirjoittamisen lisäksi esitin itse näytelmässä Frida Kahlon roolin. Työni alussa käyn läpi Kahlon henkilöhistorian pääpiirteissään. Sen jälkeen siirryn tarkastelemaan hänen identiteettiään eri näkökulmista. Olen jakanut hänen identiteettinsä kolmeen eri osa-alueeseen: julkiseen minään, taulujen minään sekä yksityiseen minään. Piirrän kuvaa Kahlosta näiden näkökulmien kautta. Esiteltyäni Frida Kahlon henkilönä ja taiteilijana, tuon työhön mukaan itseni. Pohdin omakohtaisesti aiheita, jotka koskettavat sekä minua että Kahloa. Viritän vuoropuhelua itseni ja Kahlon sekä hänen taiteensa välille. Seuraavaksi otan käsittelyyn Kahlo-suhteeni huipentuman, näytelmän Frida Kahlo - rakkaus ja rohkeus. Erittelen käsikirjoittajan näkökulmasta teoksen dramaturgiaa ja metaforia. Nostan esille mielestäni tärkeitä kohtia käsikirjoituksesta. Lisäksi erittelen Frida Kahlon päiväkirjan tekstien osuutta käsikirjoitusprosessissa. Työni lopuksi pohdin omaa esiintymiskokemustani Frida Kahlo - rakkaus ja rohkeudessa. Mietin, mitä esteitä minulle nousi prosessin aikana, kuinka ne vaikuttivat esiintymiseeni ja miten niistä selvisin.

Peli on elämää. Etnografiaa roolipelaamisesta

Tämä tutkimus on etnografinen kuvaus roolipeliharrastuksesta ja yritys määritellä tätä harrastusta. Tutkimuksen keskeinen aineisto on koottu teemakirjoituksin, joista suurin osa on saatu sähköpostin välityksellä eri puolelta Suomea. Paradigmaltaan tämä työ on lähinnä antropologista folkloristiikkaa, jossa ei keskitytä yksittäisiin perinnetuotteisiin, vaan tarkastelukohteena on roolipelaaminen kokonaisuutena, roolipelin käyttö ja merkitys harrastusyhteisössä. Roolipelaaminen on jotakin sellaista, mitä ei ole ollut olemassa ennen 1970-lukua ja mitä ei voi täysin palauttaa mihinkään muuhun toimintaan. Roolipeleissä, varsinkin sen pöytäpelimuodossa, ovat yleensä selvästi mukana pelaamisen tunnusmerkit, kun taas livepelaaminen voi muisttuttaa enemmän leikkimistä tai improvisoitua näyttelemistä. Roolipelaamisen eri muodoissa leikin ja pelin osuus vaihtelee, mutta useimmiten molemmat ovat läsnä. Tutkimuksen rakenteellisena viitekehyksenä olen käyttänyt Gary Alan Finen muotoilemaa roolipelaajan identiteetin kolmijakoa, joka perustuu Erving Goffmanin rooliteorioihin. Tämän mukaisesti olen tarkastellut roolipelaamista roolipelaajan kolmella minuustasolla, nimittäin henkilön, pelaajan ja pelihahmon tasoilla. Kussakin tasossa omia erityispiirteitään, mutta ne kaikki vaikuttavat jatkuvasti myös toinen toisiinsa. Henkilön ja pelaajan tasot ovat aina tavallaan läsnä pelihahmossa, sillä pelihahmo ei pysty kokonaan sulkemaan pois tietoja ympäröivästä maailmasta ja pelikontekstista. Toisaalta pelihahmon toiminta antaa yksilölle henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä tietyissä tilanteissa olemisesta, vaikka tämä oleminen onkin kuvitteellista. Roolipeliharrastus koostuu neljästä keskeisestä osa-alueesta, jotka ovat roolin vaihtaminen, pelimaailma, vuorovaikutus ja pelin sosiaalinen aspekti. Roolin vaihtamiseen kuuluvat sekä pelihahmo että samastumisprosessi. Pelimaailma on kokonaisuus, joka sisältää sekä pelin kuvitteellisen maailman että seikkailun, pelin ”juonen”. Vuorovaikutus on keskeinen osa roolipelin rakennetta. Siihen kuuluvat pelin viralliset säännöt, muut peliä varten sovitut säännöt ja ne säännöt, jotka lausumattomina ohjaavat toimintaa. Tähän kuuluu sekä pelihahmon että pelaajan toiminta pelin aikana. Tärkeä osa roolipeliharrastusta on myös roolipelaamisen sosiaalinen konteksti, mitä ilman tätä harrastusta ei voi kuvata ja ymmärtää täysin. Kaiken kaikkiaan roolipeli voidaan nähdä lähes karnevaalin tapaisena kokonaisuutena, jossa yhdessä irrottaudutaan tavallisesta arkisesta olotilasta ja siirrytään vähäksi aikaa toisenlaiseen maailmaan, jossa vallitsevat aivan erilaiset säännöt.

Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla – tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä

Laajoilla kyselylomaketutkimuksilla on tutkittu organisaation itsearvioinnin käyttöönoton motiiveja, käyttöä ja käytön hyötyjä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Organisaation itsearviointia on myös tutkittu laatupalkintomallien soveltamisen yhteydessä. Kolmas tutkimussuuntaus, johon myös tämä tutkimus sisältyy, on organisaation itsearvioinnin tutkiminen erilaisissa asiayhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä organisaation itsearvioinnista ja sen vaikuttavuudesta tutkimalla, miten organisaatiota itsearvioidaan maavoimien valmiusyhtymissä ja Maasotakoulussa. Näissä neljässä paikallistutkimuksessa käytin tutkimusotteena tapaustutkimuksen mukaista tutkimusstrategiaa. Aiempien tutkimuksien tulosten perusteella tärkein yhdistävä tekijä toiminnan parantamisessa on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen toiminnan laadun parantamisessa ja erinomaisuuden tavoittelussa. Osin kokonaisvaltaisuuteen sisältyviä ja sitä tukevia tekijöitä ovat jatkuvan parantamisen periaatteen käyttäminen ja oppivan organisaation edellyttämien toimintaedellytyksien luominen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa. Edelleen yhteisenä tekijänä ovat johdon sitoutumisen ja osallistumisen vaikutukset työntekijöiden osallistumiseen ja sitoutumiseen. Teorian perusteella olen arvioinut muodostuvan kolme organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytäntöä, jotka ovat ”Laatupalkinnon hakeminen”, ”Toiminnan ja tulosten arviointi” sekä ”Toiminnan kypsyyden arviointi”. Tutkimuksen tulosten perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus on selitettävissä viiden teeman avulla. Koko tutkimusaineiston yhdistäväksi vaikuttavuuden teemaksi, josta myös organisaation itsearvioinnin vaiheistus saa tukea, muodostuu teema ”organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen”. Tämän teeman perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus perustuu itsearvioinnin käyttämiseen sekä tulosyksikön sisäisenä että johdon strategisen tason itsearviointina osana tulosjohtamista. Samoin teema ”ollaanko samaa perhettä” löytyy jokaisesta tutkimuskohteena olleesta tulosyksiköstä. Teeman perusteella vaikuttavuus perustuu siihen, että organisaation itsearvioinnin tilaisuus koetaan sosiaalisena tapahtumana ja organisaation itsearviointi vahvistaa työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista toiminnan laadun parantamiseen. Vaikuttavuuden teemoissa ”poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen”, ”strateginen valinta” ja ”henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen” organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus on tulosyksikkökohtainen. Organisaation itsearvioinnista haetaan vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnista saatavien tulosten nopealla toimeenpanolla. Vaikuttavuuteen pyritään systemaattisella eri organisaation tasoilla tehtävillä toiminnan kuvauksilla, mihin liittyy laatupalkinnon hakeminen. Vaikuttavuuteen voidaan myös päästä työpistelähtöisesti henkilöstön johtamisen ja hallinnon kautta. Vaiheistettua organisaation itsearviointia voidaan käyttää osana tulosjohtamista. Muita keskeisiä tutkimustuloksia ovat organisaation itsearvioinnin välittömät ja välilliset vaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella teen suositukset organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöistä ja organisaation itsearvioinnin vaiheistuksesta osana tulosyksikön tulosjohtamista. Kolmas suositus käsittää organisaation itsearvioinnin käytön palautejärjestelmänä.

Katsaus Bolognan konservatorion huilunsoiton opetukseen : ohjelmisto ja vuorovaikutus tuntitilanteessa

Opinnäytetyössäni tarkastelen Bolognan konservatorion huilunsoiton opetusta. Työ on vaihto-opiskelijan silmin tehty katsaus vieraan kulttuurin opetuskäytäntöihin ja niitä ohjaavaan opetussuunnitelmaan. Tarkastelussa painottuu myös vertaileva näkökulma suomalaiseen musiikkioppilaitosjärjestelmään. Kohtaamani erilainen opetus- ja soittokulttuuri herätti kysymään, miten tuntitilannetyöskentely vaikuttaa oppimistuloksiin. Opetustilanteiden osalta keskityn tarkastelemaan ohjelmiston käyttöä ja vuorovaikutusta tunneilla sekä käsittelen lyhyesti opetuksessa esiintyviä rooleja. Taustana tarkastelulle esittelen opetussuunnitelmaa ja sen opetukselle asettamia tavoitteita. Näin pyrin avaamaan lukijalle yleisemmin huilun soiton opetusta Bolognan konservatoriossa. Työn kirjallisena aineistona olen käyttänyt Bolognan konservatorion opetussuunnitelmaa ja tuntitilanteista tekemiäni muistiinpanoja. Havainnoin yhden huilunsoitonopettajan työskentelyä kuuden eri oppilaan kanssa keväällä 2005. Oppilaat olivat iältään 12-20 vuotiaita ja soittaneet 3-6 vuotta. Lisäksi kirjallisuutena käytän suomalaisesta musiikkioppilaitosjärjestelmästä kirjoitettuja teoksia. Hyödynnän työssäni myös Bolognan konservatorion huilunsoitonopettajien ja -opiskelijoiden kanssa käymiäni keskusteluja. Lähestymistavakseni olen valinnut suomalaisen musiikinopiskelijan subjektiivisen näkökulman. Olen poiminut tarkastelun kohteeksi muutamia kiinnostavia tuntitilanteissa ilmeneviä teemoja, mutta aihe tarjoaa runsaasti materiaalia lisätutkimusta varten. Työn tarkoitus on herättää kysymään, mitä voisimme oppia toisen kulttuurin opetuskäytännöistä. Toivon työn antavan ideoita erityisesti huilunsoitonopettajille oman opetuksen kehittämiseen ja suomalaisessa soitinmusiikin opetuksessa vallitsevien käytäntöjen pohtimiseen.

Radanohjaimen suunnittelu leveille päällystyskoneille

Radanohjaimia käytetään radan poikkisuuntaiseen paikoitukseen sekä oskillointiin ja ne ovat osa paperinvalmistuslinjojen radanhallintajärjestelmiä. Oikein suunnitellulla ja sijoitetulla radanohjaimella voidaan estää haitallisten ratasiirtymien esiintyminen, pienentää hylkymateriaalin määrää sekä parantaa rullauksen laatua. Ohjausperiaatteet sekä niihin liittyvä laitetekniikka on tunnettu jo vuosikymmenten ajan, joskin todelliset radanohjaustarpeet ja -laitteet ovat tähän asti rajoittuneet paino-, tekstiili- ja metalliteollisuudessa käytössä oleville kapeille radoille. Tämän työn tavoitteena oli selvittää 5… 12 metriä leveälle, modernissa päällystyskoneessa kulkevalle paperiradalle soveltuvat ohjausperiaatteet sekä muodostaa radan todennäköisimpiin vauriomuotoihin perustuvat suunnittelukriteerit kahdelle erityyppiselle ohjainkonstruktiolle. Yksitelainen, taivuttava radanohjain soveltuu kohteisiin, joissa ohjainta edeltää suhteellisen pitkä vapaa ratavienti. Kaksitelainen, taittava radanohjain on puolestaan sijoitettavissa huomattavasti lyhyempään ratavientiin. Radanohjauksen teoria pohjautuu pitävän telan ja radan väliseen kohtisuoran tulokulman periaatteeseen, jonka perusteella mikä tahansa yhdensuuntaisuuspoikkeama kahden telan välillä johtaa radan poikkisuuntaiseen siirtymään. Tämän periaatteen pohjalta voidaan dynaamista ohjaustilannetta approksimoida staattisin menetelmin sekä muodostaa kireysmuutoksiin ja aaltoiluun perustuvat geometrian mitoitusperiaatteet ohjaimen ympäristön ratavienneille. Nopean ohjauksen toteutus edellyttää radanohjaimen liikkeen olevan nivelen ympäri tapahtuvaa yhdistettyä translaatio- ja rotaatioliikettä. Ohjainkonstruktiot suunnitellaan siten, että teorian mukaiset optimaaliset liikeradat toteutuvat vaaditulla ohjausnopeudella. Suunnittelua ohjaavat tuotteille asetetut lujuus- ja värähtelykriteerit sekä aiheeseen liittyvät koneturvallisuusstandardit. Konstruointi suoritetaan järjestelmällisen tuotesuunnitteluprosessin vaiheiden ja menetelmien mukaisesti.

Henkilökohtaisia valintoja : henkilökäsikirjoittaminen aihelähtöisessä dokumentissa

Opinnäytetyöni on monimuototyö. Se koostuu dokumenttielokuvasta ja kirjallisesta tutkielmasta, jossa käsittelen aihelähtöisen dokumentin henkilökäsikirjoittamista. Kirjallisuuden ja suomalaisten ohjaajien haastatteluiden pohjalta tutkin dokumentin käsikirjoittamisen mahdollisuuksia, pohdin henkilövalintojen merkitystä onnistuneelle dokumenttielokuvalle, jäljitän toimivan päähenkilön tärkeimpiä ominaisuuksia sekä selvitän keinoja onnistuneiden henkilövalintojen tekemiseen. Lisäksi luon listaa siitä, mitä henkilöistä pitäisi ennen kuvausvaihetta ainakin tietää ja mitä kaikkea tästä tiedosta tulisi sisällyttää dokumentin lopulliseen käsikirjoitukseen. Tutkielmani oppeja olen pyrkinyt soveltamaan dokumenttielokuvan Suuri urakka ennakkotutkimusvaiheessa. Dokumentti seuraa kahden nuoren aikuisen tuntemuksia heidän pyrkiessään uuteen opiskelupaikkaan täydellisen alanvaihdoksen jälkeen. Kirjallisen osan lopuksi selostan henkilövalintoihin johtanutta prosessia ja pohdin, kuinka itse onnistuin tavoitteessani löytää elokuvan teemaan parhaiten sopivat päähenkilöt. Henkilövalinnoilla on ratkaiseva merkitys dokumenttielokuvan onnistumiselle. Monet dokumentit lepäävät henkilöidensä varassa, sillä heidän persoonallisuutensa ja toimintansa kautta syntyvät lähes kaikki elokuvan tilanteet ja tarina. Haasteellisinta henkilöiden löytäminen on aihelähtöiseen, deduktiivista lähestymisstrategiaa käyttävään, antropologiseen tai havainnoivaan, luovaan, voice-overittomaan, pitkään seurantadokumenttiin. Toimiva päähenkilö on sympaattinen ja vaikeassa tilanteessa syyttä kärsivä. Hänellä on tavoite, jota hän toiminnallaan tavoittelee sekä vastavoima. Elokuvan aikana hän kehittyy ja muuttuu. Lisäksi hän on avoin, karismaattinen, sitoutunut prosessiin ja luonteva kameran edessä. Ennakkotutkimusvaiheen tehtäviä ovat henkilögallerian luominen, potentiaalisten henkilöiden etsiminen, henkilöihin tutustuminen ja heidän ominaisuuksistaan varmistuminen, luottamuksen synnyttäminen sekä henkilöiden sitouttaminen prosessiin. Henkilöistä tulisi ennen kuvausvaiheen aloittamista tietää ainakin syvimmät kipupisteet ja ilot, suhde dokumentin aiheeseen, rehellisyys, motiivi sekä tärkeimmät tavoitteet.

Clustering and International Competitiveness of Information Technology Industry in the Saint Petersburg Area

The main objective of this study is to assess the potential of the information technology industry in the Saint Petersburg area to become one of the new key industries in the Russian economy. To achieve this objective, the study analyzes especially the international competitiveness of the industry and the conditions for clustering. Russia is currently heavily dependent on its natural resources, which are the main source of its recent economic growth. In order to achieve good long-term economic performance, Russia needs diversification in its well-performing industries in addition to the ones operating in the field of natural resources. The Russian government has acknowledged this and started special initiatives to promote such other industries as information technology and nanotechnology. An interesting industry that is basically less than 20 years old and fast growing in Russia, is information technology. Information technology activities and markets are mainly concentrated in Russia’s two biggest cities, Moscow and Saint Petersburg, and areas around them. The information technology industry in the Saint Petersburg area, although smaller than Moscow, is especially dynamic and is gaining increasing foreign company presence. However, the industry is not yet internationally competitive as it lacks substantial and sustainable competitive advantages. The industry is also merely a potential global information technology cluster, as it lacks the competitive edge and a wide supplier and manufacturing base and other related parts of the whole information technology value system. Alone, the industry will not become a key industry in Russia, but it will, on the other hand, have an important supporting role for the development of other industries. The information technology market in the Saint Petersburg area is already large and if more tightly integrated to Moscow, they will together form a huge and still growing market sufficient for most companies operating in Russia currently and in the future. Therefore, the potential of information technology inside Russia is immense.

Kuvakulmasta kokemuskulmaan : pohdintoja subjektiviteetista elokuvakerronnassa

Opinnäytetyöni on monimuototyö, joka koostuu kirjallisesta osasta ja teososasta. Kirjallisessa osuudessa tavoitteenani on pohtia subjektiviteetin käsitettä elokuvakerronnassa sekä niitä keinoja ja prosesseja, joilla elokuvan hahmon tunteet siirtyvät katsojan kokemiksi. Tällöin katsojan samastuminen elokuvan hahmoon tai kertojaan - subjektiin - on ensiarvoisen tärkeää ja koen tämän olevan juuri elokuvantekijän keskeinen tavoite. Kuten työni pääotsikko vihjaa, subjektiviteetti elokuvakerronnassa on hyvin laaja käsite, joka voi rakentua monista elementeistä aina puhtaasti teknisistä kuvakulmista monimutkaisempiin kerronnallisiin rakenteisiin. Pyrin selvittämään työssäni tätä rakentumisen prosessia. Kirjallisen osuuden tyylissä olen pyrkinyt pitämään kiinni pohtivasta sävystä ja välttämään tieteellisiä toteamuksia. Kuten työni aihe, on myös lähdemateriaalini melko häilyvää - ehdottomia totuuksia ei juuri ole. On vain erilaisia tulkintoja, jotka puolestaan herättävät loputtomasti lisäkysymyksiä. Käytän lähteinäni kirjallisuutta, jonkin verran verkkomateriaalia sekä esimerkkielokuvia. Teososani on 20-minuuttinen fiktiivinen lyhytelokuva, jonka voi luokitella tyyliltään kokeilevaksi runolliseksi elokuvaksi. Kokeellisuus toteutuu elokuvan kuvakerronnassa, joka perustuu lähes yksinomaan näkökulmakuvien käyttöön. Runollisuuteen puolestaan pyritään elokuvan voimakkaalla visuaalisella tyylillä. Kirjallisessa osuudessa käyn läpi teososaa kertoen ideoista elokuvan taustalla sekä reflektoiden toteutunutta teosta käsikirjoittaja-ohjaajan näkökulmasta. Kirjallisen osan liitteinä on kohtausluettelo sekä hyvin aikaisessa teososan tuotannonsuunnitteluvaiheessa tehtyjä tunnelmapiirroksia, jotka kuvastavat teososan runollista tyyliä. Lisäksi liitteenä on teknisten näkökulmakuvien suunniteltua käyttöä varten laaditusta kuvakäsikirjoituksesta ”karnevaalikohtaus”, jota käsitellään myös kirjallisen osan luvussa 6.1.

Nuorisotilan toiminta vanhemmuuden tukena

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten nuorisotilatyössä pystytään vastaamaan vanhempien huolen aiheisiin nuoren kasvuun ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Vanhempien ajatusten pohjalta on tarkoitus kehittää nuorisonohjaajien ja vanhempien välistä yhteistyötä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Aineiston keräsin haastattelemalla kuutta vanhempaa, joiden nuoret olivat nuorisotilan kävijöitä. Käytin teemahaastattelua, jonka lähtökohtana olivat nuorisotyön yleiset tehtävät Juha Niemisen mukaan. Aineiston analysoin teemoittelun avulla. Aineistosta selvisi, että vanhemmat kokivat nuorisotilan nuorten vapaa-ajanvietossa hyvänä ja turvallisena paikkana. Nuorten asioissa vanhempia huolestuttivat kaikista eniten päihteet ja varsinkin ensimmäiset alkoholikokeilut ja humalat. Vanhemmat toivoivat, että nuorisotilalla keskusteltaisiin nuorten kanssa paljon, jotta nuoret saisivat erilaisia näkökulmia asioihin omien ajatustensa pohjaksi. Vanhemmat olivat valmiita tehostamaan yhteistyötä nuorisonohjaajien kanssa, jos oman nuoren kohdalla olisi jotain ongelmia tai huolen aiheita havaittavissa. Näissä asioissa vanhemmat kannattivat varhaista puuttumista. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että nuorisotilalla on positiivinen maine niiden vanhempien keskuudessa, joiden nuoret viettävät vapaa-aikaansa siellä. Nuorisotilan toimintatavat ja säännöt ovat linjassa nuorten lähiympäristön kanssa. Nuorisotilan toiminnassa on keskeistä ohjata nuoria erilaisten keskustelujen kautta löytämään omat näkemyksensä asioihin. Nämä auttavat nuorta tekemään valintoja kenties vaikeidenkin tilanteiden edessä. Ennaltaehkäisevä työn mukaisesti nuorisotilalla puututaan jo varhain nuorilla havaittuihin huolen aiheisiin.

Autoteollisuus Itä-Euroopassa

Työssä tarkastellaan Itä-Euroopan autoteollisuutta ja pyritään selvittämään, miksi autoteollisuus on siirtänyt valmistustaan Itä-Eurooppaan. Lisäksi arvioidaan, miten autoteollisuus on onnistunut investoinneissaan ja pohditaan, miten autoteollisuuden investoinnit ovat vaikuttaneet sekä kohdemaihin että autoyhtiöihin. Työ on rajattu käsittelemään pääasiallisesti henkilöautojen valmistusta Unkarissa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Tshekissä. Autoteollisuuden siirtyminen Itä-Eurooppaan tapahtui kahdessa aallossa. Ensimmäiset yritykset perustivat tehtaan epävakaaseen liiketoimintaympäristöön jo heti kommunismin romahdettua. Tällöin houkuttimena oli erityisesti edullinen työvoima. Toisessa aallossa saapuivat aasialaiset autotehtaat 2000-luvulla. Nykyisin autoyhtiöt perustelevat sijoituksiaan alueen kasvavalla kysynnällä. Kuitenkin nyt vaikuttaa siltä, että suuntaus olisi muuttumassa ja uudet tehdasinvestoinnit kohdistuisivat Aasian kasvaville markkinoille.

Pandeiro-tekniikkaa perinteisessä sambassa ja uudemmassa populaarimusiikissa

Tavoitteeni opinnäytetyössä on esitellä erilaisia pandeiron soittotyylejä. Perinteisen tavan lisäksi esittelen uudemman tyylin, jota nimitän Suzano-tekniikaksi, joka muodostaa suuren osan työstä. Selvitän myös pandeiron käyttömahdollisuuksia populaarimusiikissa. Lisäksi selvitän tietoa pandeiro -soittimesta muille soittajille, sillä se on vielä varsin vieras soitin Suomessa. Työhöni olen kerännyt erilaista tietoa, mitä olen lukenut, kuullut ja nähnyt. Tieto on siis pääosin jo olemassa ollutta, mutta sen analysoiminen, kokoaminen yhteen ja yleisellä tasolla tietoon saattaminen ja esimerkkien avulla havainnollistaminen tuo mielestäni uutta tietoa pandeiron soitosta. Työni sisältääkin paljon nuottiesimerkkejä. Koska kyseessä on etninen soitin, on tärkeää tutustuttaa lukija myös soittimen rakenteeseen ja alkuperään. Työssä esittelen myös joitain yleisimpiä Koillis-Brasilian rytmejä, sillä brasilialaisessa populaarimusiikissa käytetään paljon elementtejä vanhoista ja perinteisistä rytmeistä. Tähän osioon olen valinnut sekä rumpusettityylisiä komppeja että lyömäsoitinfunktiossa olevia rytmejä, joilla täydennetään komppipohjaa. Työssä on myös mukana joitain ajatuksia pandeiron harjoitteluun. Olen suunnitellut harjoituksia pandeirolle käyttäen apuna tavallisia rumpukirjoja. Työhöni olen liittänyt DVD-levyn havainnollistamaan esimerkkejä, sillä pelkän kuulokuvan perusteella asiaan perehtymättömän on mahdotonta tietää, miten rytmit on soitettu.

Musiikkivideo musiikin ja laululyriikan näkökulmasta : kappaleen tulkintakeinoja audiovisuaalisen kokonaisuuden saavuttamiseksi musiikkivideoilmaisussa

Opinnäytetyöni on monimuototyö. Sen teososa on Ratas-yhtyeen musiikkivideo Mustavalkoinen maa. Toimin teososassani musiikkivideon käsikirjoittajana, ohjaajana, kuvaajan ja leikkaajana. Olen myös itse säveltänyt ja sanoittanut musiikin sekä soitan mukana yhtyeessä. Työ on hankkeistettu Pajula Records Oy:lle. Opinnäytetyössäni etsin keinoja audiovisuaalisen kokonaisuuden saavuttamiseksi musiikkivideoilmaisussa. Näkemykseni mukaan musiikkivideot ovat usein vain kappaleiden visuaalista täytettä, eivätkä vastaa tunnelmaltaan tai kuvaukseltaan musiikkia. Tilaajan näkökulma on usein kaupallinen, minkä johdosta musiikkivideo tehdään ulkomusiikillisten arvojen sanelemana. Opinnäytetyössäni etsin keinoja kuvan ja musiikin yhteisen sävelen musiikkivideoilmaisussa nimenomaan kappaleen näkökulmasta katsottuna. Tutkin käsitettä lyyrinen kamera, joka kuvaa kameran liikkeitä tekstissä ja käsittelen draaman rakenteen hahmottamista laululyriikassa. Etsin kuvallisia tulkintakeinoja musiikin rakenteista ja tutkin eri musiikkityyleihin yhdistettäviä tunnetiloja ja synestesian color-hearing käsitettä. Esittelen ensin muutamia konkreettisia tulkintakeinoja ja sitten sovellan käytännössä niitä teososani analyysissä. Tutkin myös teososan työprosessin aikana sitä, mitä mahdollisia hyötyjä on siitä, että koko projektista vastaa yksi henkilö.

Oman elämäni bassokuviot: tarinaa bassokuvioideni synnystä ja soittamisesta bändissä

Tämän käsissäsi olevan opinnäytetyöni tarkoituksena on pohtia muusikkouttani eri orkesterien äänitteille vuosien 2001-2006 välillä soittamieni bassokuvioiden pohjalta. Lisäksi ajatuksenani on tehdä itselleni tilinpäätös tähänastisesta muusikonurastani. CD -liitteeltä löytyvät seitsemän esimerkkikappaletta olen valinnut viiden eri orkesterini ohjelmistoista. Työssäni kerron muistikuviani kappaleiden syntyhetkiltä, treeneistä ja studiosta, sekä yritän mahdollisuuksien mukaan löytää keksimilleni bassokuviolle ideoita antaneet artistit, levyt, kappaleet ja tietenkin muusikot. Ohessa kerron myös ajatuksiani bändisoittamisesta. Vuosien varrella olen tajunnut ujuttavani kaikkeen soittamiseeni vaikutteita paljon kuuntelemastani mustasta rytmimusiikista, eli lähinnä bluesista, rhythm'n'bluesista ja funkista. Työni tulokseksi voikin mainita huomioni eri kappaleissa soittamieni bassokuvioiden samankaltaisuudesta sekä toisiinsa että edellä mainitun musiikkiperinteen tuotoksiin verrattuna. Huomasin useassa esimerkkikappaleessa soittavani rytmisesti erilaisia bassokuvioita pitkälti samoilla äänillä eli soinnun perusäänellä, molliterssillä ja perusäänen alapuolisella pienellä septimillä. Nämä pelottavan usein kuvioistani löytyvät äänet ovat kuitenkin mielestäni soittamiseni ja kuvioillani kappaleisiin luomani tunnelman vankkumaton perusta. Tätä työtä tehdessä tulin myös ilokseni huomanneeksi soittamiseni kehittyneen ja vapautuneen vuosien varrella. Alkuaikojen ennen studiota tehdyt tarkat suunnitelmat ovat vaihtuneet vapaampiin joitakin tiettyjä fraaseja tai fraasien osia koskeviin etukäteissuunnitelmiin. Tunnelmat treeneissä sovitettaessa kappaleita ja tunnelmat äänitystilanteissa studiossa ovat myös tärkeä osa työtäni. Näillä tunnelmilla tarkoitan hyvin tavanomaisia juttuja, kuten vaikkapa kiireen, me-hengen tai ahdistuksen vaikutuksia käsillä olevaan luomistyöhön. Työni tulokseksi voikin myös mainita huomioni tunnetilan vaikutuksesta bassoäänten valintaan ja kappaleen svengiin.