Maanmittarin elämää 1800-luvun Pohjois-Suomessa

Kirjallisuusarvostelu

Monipuolisesti islamista Suomessa

Kirjallisuusarvostelu

Tarpeellinen tietopaketti uskonnoista Suomessa

Kirjallisuusarvostelu

Lausunto Marja Pajukosken väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Very preterm infants in Finland - Use of health care services and economic consequences during the first five years of life

The aim of this thesis was to study the health, the hospitalisations, and the use of communal health care services in very preterm children during the first five years of life. In addition, the effect of very preterm birth and prematurity-related morbidities on the costs of hospitalisations, other health care services and the cost per quality adjusted life years (QALY) were studied. This population-based study included all very preterm children (gestational age (GA) <32 weeks or birth weight<1501g, N=2 064) and full-term controls (GA 37+0−41+6, N=200 609) born in Finland during 2000-2003. The data sources included national register data, costing data from the participating hospitals and parental questionnaires. This study showed that most very preterm infants born in Finland survived without prematurity-related morbidities diagnosed during the first years of life. They required relatively little hospital care after the initial discharge, which accounted for the vast majority of the total four-year hospitalisation costs. However, a minority of children born very preterm later developing morbidities had a long initial length of stay and more re-admissions and outpatient visits during the five-year follow-up period. In particular, the number and costs of non-emergency outpatient visits were considerable in individuals with prematurity-related morbidities. The need and costs of hospitalisations decreased clearly with each follow-up year, even in individuals with morbidities. The health-care related costs during the fifth year of life in children born very preterm without prematurity-related morbidities were close to the costs in infants born healthy at term. The cost per QALY of 19,245 € was at an acceptable level already by four years of age in the very preterm population as a whole. Prematurity-related later morbidities and decreasing GA increased the costs per QALY. As the initial hospital stay accounted for a great majority of the total four-year costs, and the costs of hospitalisation decreased with each follow-up year, the cost per QALY is likely to decrease with age. In conclusion, the majority of costs arising after the initial hospitalisation were associated with morbidities related to prematurity. Therefore offering high-quality neonatal care to prevent later morbidities in very preterm survivors has a long-term impact on the cost per QALY. In addition, this study indicates that when estimating the costs of prematurity after the first year of life, one should calculate not only the hospitalisation costs, but also other costs for social welfare services, primary care, and therapies, as these exceed the hospitalisation costs in very preterm infants during the fifth year of life.

Tavaraliikenteen ulkoiset kustannukset Suomessa

Nykyään EU:lta tulee direktiivejä, joiden lähtökohta on luoda vihreämpi ja vähemmän vahinkoa yhteiskunnalle tuottava tavaraliikennekulttuuri. Näitä näkökohtia ovat ilmastonmuutos, pakokaasupäästöt, ruuhkat, melu ja onnettomuudet. EU:n julkaisemassa Valkosessa kirjassa tuotiin esille näitä ongelmakohtia eli ulkoisia vaikutuksia. Nykyään liikenneinfrastruktuurien hankearvioinneissa on käytössä Liikenne- ja Viestintäministeriön ohje ja sisävesien osalta Merenkulkulaitoksen tuottama ohje. Nämä ohjeet eivät kuitenkaan ole nykypäivän tutkimuksien perusteella oikein hinnoiteltuja. EU:ssa on päätetty, että kuljetuksien osalta tulisi myös ottaa huomioon ulkoiset kustannukset, joten tässä työssä paneudutaan näihin ulkoisiin vaikutuksiin ja kustannuksiin Suomessa. Tässä työssä käydään läpi tieliikenteen, rautatieliikenteen ja sisävesiliikenteen ulkoisia kustannuksia ja vertaillaan saatuja tuloksia eri liikennevälineiden kesken. Työssä käsitellään ulkoisia kustannuksia Suomen kohdalta ja käytetään laskennassa nykytutkimuksia ja kustannuksia. Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida eri liikennemuotojen ulkoisia kustannuksia ja tuloksia voidaan käyttää hankearvioinneissa hankkeiden taloudellisuutta tutkittaessa.

Muotia, mukavuutta ja mielipiteitä. Kaakeliuuni yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa

Fashion, Comf ort and Conviction is a study investigating the adoption and significance of the ceramic tile stove in medieval and early modern Finland. It presents stove tiles found in archaeological excavations, places the tiles in their cultural contexts and examines them as indicators of various social changes. The early history of the ceramic tile stove goes back to the 12th century in the German-speaking Alpine regions, from where it spread to the Baltic Sea region during the Middle Ages. On the basis of the archaeological finds presented in this study, the introduction of the tile stove in Finland dates to the early 15th century. Its adoption was connected to the increase in foreign trade links and social emulation, the demand for comfort, and innovations in building technology and interior design. Stove tiles also reflect the political and religious convictions of their time and open a fascinating window on everyday life in medieval and early modern Finland.

Turpeen käytön tulevaisuus Suomessa

Työssä selvitetään Suomen turveteollisuuden historia ja nykytila. Tarkasteltujen selvitysten perusteella on arvioitu turpeen käytön tulevaisuutta Suomessa.

Kulttuuriympäristö koulutuksessa ja kasvatuksessa. Satakunnan ympäristökoulun loppuraportti

Satakunnan ympäristökouluhanke ja sitä edeltänyt selvi¬tyshanke ovat vakiinnuttaneet verkostomallin satakuntalaisessa ympäristökasvatuksessa. Niiden ansiosta kulttuuriperintö maiseman osana on tullut alueella kiinteäksi osaksi ympäristökasvatuksen sisältöä, mikä kaikkialla Suomessa ei vielä tänä päivänä ole itsestäänselvyys. Hankkeessa tuotetut opetuspaketit ovat lisänneet tietoisuutta maakunnan kulttuuriympäristöistä tekemällä niitä tutuiksi kouluissa. Samalla ne ovat tehostaneet opettajien valmiuksia toteuttaa opetussuunnitelmien ympäristökasvatustavoitteita uusien menetelmien avulla. Käsillä oleva julkaisu on ympäristökouluhankkeen loppujulkaisu. Sen kirjoittajat ovat ympäristökasvatusverkostoon kuuluvia eri alojen erikoisasiantuntijoita. Marja-Leena Rönkön ja Marjo Heino-Fihlmanin osuus käsittelee taide- ja ympäristökasvatusta Leineperin ruukin kulttuuriperintökohteen yhteydessä. Outi Kokkosen ja Kirsi Urmsonin artikkeli kertoo Rauman vanhan seminaaripuutarhan uudesta tulemisesta opetuskäyttöön, nyt koululaisten puutarhaopetuksen muodossa. Juha Riihelä ja Laura Puolamäki kirjoittavat ympäristökouluhankkeen kanssa yhteistyössä toimineesta PaikkaOppi – paikkatiedon opetushankkeesta ja paikkatiedosta kulttuuriympäristökasvatuksessa. Anna Paloheimo puolestaan käsittelee perinteisempää ympäristökasvatuksen muotoa, kasvillisuuskartoitusta, Selkämeren tulevan kansallispuiston maisemissa. Kari Uotilan aiheena on maiseman historian ja arkeologian esittely kannettavan tietokoneen ja GPS-paikannuksen avulla. Toisessa osuudessaan Laura Puolamäki summaa hankkeen tuomia kokemuksia ja kulttuuriympäristökasvatuksen jatkonäkymiä. Lopuksi Riitta Korhonen esittelee hankkeen luokan- ja lastentarhanopettajille toteuttamaa täydennyskoulutusta. Osuudet kertovat monipuolisesta ja ennakkoluulottomasta toiminnasta, jolla kulttuuriympäristökasvatusta on kehitetty alueen monipuolisen osaamisen ja rikkaiden kulttuuriympäristöjen pohjalta. Kulttuuriympäristökasvatus on osoittautunut tärkeäksi maisemantutkimuksen tuottaman tutkimustiedon sovelluskentäksi ja tieteidenväliseksi yhteistyöalueeksi. Se tarjoaa erikoistumismahdollisuuksia sekä maisemantutkimukselle että opettajankoulutukselle. Nyt tehty pohjatyö mahdollistaa kulttuuriympäristökasvatuksen jatkokehittämisen yhteistyössä toteutettavana, valtakunnallisesti omintakeisena opetuskokonaisuutena. Toivotaan sen vakiintuvan osaksi Turun yliopiston ja Satakunnan koulujen arkista toimintaa.