546 resultados para ERP-järjestelmä
Resumo:
Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.
Resumo:
Raportissa käsitellään Kaakkois-Suomen ja sen osa-alueiden työmarkkinoiden ajankohtaisia piirteitä: mennyttä kehitystä, nykytilaa sekä myös ennusteita tulevasta. Tarkasteltavina ovat väestön, tuotannon, työllisyyden sekä työttömyyden rakenne- ja kehityspiirteet. Viimeisimmät tilastotiedot ovat vuoden 2012 syksyltä. Aluejakoina käytetään koko Kaakkois-Suomea, mutta useita tietoja esitellään myös maakunnittain, seutukunnittain ja joitakin myös kunnittain. Raportista näkyy viimeisimmän, vuoden 2008 lopussa voimistuneen taloustaantuman vaikutukset työmarkkinoihin sekä myös kehitys taantuman hellitettyä. Tuotanto ja työllisyys laskivat taantumassa eikä taantumaa edeltänyttä tilannetta ole kaikilta osin saavutettu. Työllisten määrä väheni Kaakkois-Suomessa vuoden 2008 lopusta vuoden 2010 loppuun mennessä 5600 henkeä, 4,1 %. Työttömien työnhakijoiden määrä oli lokakuussa 2012 yli 20 % suurempi kuin ennen taantuman voimistumista lokakuussa 2008. Kaakkois-Suomen väestö vähenee luontaisesti kuolleisuutta pienemmän syntyvyyden vuoksi. Alue menettää lisäksi väestöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta saa lisäväestöä maahanmuutosta. Raportti sisältää myös Tilastokeskuksen uusimman, syksyn 2012 väestöennusteen tiedot. Kaakkois-Suomessa työllisyyden viimeaikainen kehitys on ollut jonkin verran maan keskimäärää heikompi. Etelä-Karjalan tilanne on Kymenlaakson maakunnan tilannetta parempi. Kun vientiteollisuuden epävarmuus on jatkunut, kummassakin maakunnassa Venäjältä tulevien ostos- ja muiden matkailijoiden lisääntynyt määrä ja myös meneillään olevat maanrakennustyöt ovat piristäneet markkinoita. Työttömyys laski taantuman huipun jälkeen, mutta kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2012 loppupuoliskolla. Työttömyyden lisäys on Kaakkois-Suomessa hieman pienempi kuin maassa keskimäärin. Raportissa väestön, työikäisen väestön, työllisten ja työttömien määrän kehitystä esitellään eripituisina aikasarjoina. Tarkastelussa on runsaasti kuvia ja niiden tulkintoja. Raportissa on käytetty useita tilastolähteitä. Tärkeimpiä ovat Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilasto sekä aluetilinpito, Etlan maakuntaennuste, työ- ja elinkeinoministeriön Toimiala Online -järjestelmä sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojärjestelmä. Raportin on laatinut ELY-keskuksen erikoistutkija, yht. lis. Niilo Melolinna virkatyönä.
Resumo:
The goal of this study is to create a new inventory valuation process for The Switch Drive Systems and to improve its inventory management practices. In the matter of inventories the main problems in the case company are that it doesn’t have consistent valuation methods throughout the company and that information received in ERP system isn’t trustful. The research is qualitative case study. The empirical data is gathered through observing and unstructured interviews. The research shows that material flow process and the inventory valuation must be divided and handled separately but they should interact with each other. The result is a new inventory valuation process which takes many factors of material process under the consideration in order to receive reliable value for inventories.
Resumo:
Pro gradu -tutkielman aiheena on poliittisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutus sosioteknisenä ymmärretyn sähköjärjestelmän kehittymiseen paikallistasolla. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka kohteena on Turun sähköhuolto sen murroskaudella vuosina 1919–1929. Tutkimusajanjakson alussa Turun sähkölaitos siirtyi kansainvälisen suuryhtiön, saksalaisen AEG:n omistuksesta kaupungin haltuun. Turku liittyi jakson loppuun mennessä ensimmäisten kaupunkien joukossa valtiolliseen sähköverkkoon. Tutkimusajanjakson puoliväliin saakka vaihtoehtona oli yksityisen Turun Voima Oy:n suunnitelma. Suomeen rakennettiin 1920-luvulla kahta kilpailevaa sähkönsiirtojärjestelmää: valtiollista ja yksityisen teollisuuden järjestelmää. Sisällissodan jälkeisessä Suomessa kansallinen pääoma ja sen muodostama suomenkielinen pääomaleiri kamppaili taloudellis-poliittisista eduista politiikkaa, kauppaa ja suurteollisuutta perinteisesti hallinnutta ”vanhaa rahaa” eli ruotsinkielistä pääomaleiriä vastaan. Ruotsinkielisen pääoman vaikutus oli historiallisista syistä Turussa erityisen vahva. Energiapolitiikan hallinta oli tärkeä kysymys kamppailussa. Tutkimuksessa etsitään syitä sille, miksi Turun yksityinen sähkölaitos kunnallistettiin ja miksi se myöhemmin liitettiin valtion sähköverkkoon, vaikka vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten pääomapiirien etu näyttäisi olleen Turun Voima -suunnitelman toteuttaminen. Tutkimuksessa on sähköjärjestelmää lähestytty sosioteknisenä järjestelmänä teknologian sosiologian ja teknologian historian teoreettisessa viitekehyksessä. Intressiryhmien vaikutusta järjestelmän rakentumisessa tutkitaan Social Construction of Technology (SCOT) -teoriaperinteen tarjoamilla välineillä. Sähköpolitiikan vaikuttajien välisiä suhteita ja vaikuttajaverkoston rakennetta hahmotetaan sosiaalisten verkostojen teoriaa metaforisesti apuna käyttäen. Turun kaupungin hallinnon tuottamat asiakirjat ovat tärkein lähderyhmä. Turun sähkölaitos kunnallistettiin, jotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä johtavaan asemaan kunnallishallinnossa noussut suomenkielinen pääomaleiri saisi laitoksen paremmin hallintaansa. Turun sähköpolitiikassa toimivat ruotsinkielisen pääoman ja suomenkielisen pääoman vaikuttajaverkostot. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vallasta kamppailleiden pääomaryhmittymien verkostosuhteet ulottuivat myös leirirajan yli. Toimijat muodostivat yhdessä paikallisen sähköpolitiikan energiaeliitin. Sen yhteistyö konkretisoitui alueen suurimman sähkönkuluttajan, ruotsinkielisen pääoman Paraisten Kalkkivuori Oy:n sekä suomenkielisen pääoman Ab John Barker Oy:n ja Littoisten Verkatehtaan muodostaman yhteenliittymän välisessä sopimusjärjestelyssä, jossa myös Turun kaupunki oli mukana. Turku liittyi valtiolliseen sähköverkkoon samaan aikaan Paraisten Kalkkivuoren kanssa ja pitkälti suuryhtiön ratkaisujen vaikutuksesta. Tukemalla suomenkielisen pääoman valtiojohtoista sähköistyspolitiikkaa ruotsinkielinen pääoma turvasi omat energiapoliittiset etunsa Lounais-Suomessa.
Resumo:
Lyhennelmä kirjaan "Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää - kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto" laaditusta tekstistä. BTJ julkaisee teoksen joulukuussa 2012.
Resumo:
Taloudellisen taantuman jälkeen yksi suurimmista puheenaiheista työväestön keskuudessa on tyytymättömyys suhteellisen pieniin yleisiin palkankorotuksiin tai jopa niiden puuttumiseen kokonaan. Vuonna 2013 ei näkyvissä ole sellaisia merkkejä talouskasvusta, että palkkoja voitaisiin merkittävästi korottaa yleisellä tasolla. Tämä seikka nostaa esille kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän arvon eri organisaatioissa. Henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä on yksi väline, jolla voidaan motivoida, sitouttaa, kehittää ja johtaa nykyisen työelämän tietotyöntekijöitä taloudellisesti kannattavalla tavalla ja sitä kautta vahvistaa organisaation kilpailukykyä sekä paikallisilla että yhä globaalimmilla markkinoilla. Tämä tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena tarkoituksenaan henkilöstön kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän luominen toimeksiantajayrityksen, Sport-Cotton Oy:n liikunta- ja hyvinvointiliiketoiminnan, tarpeisiin. Henkilöstön kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän perustana ovat organisaation sille asettamat tavoitteet. Kannustinjärjestelmälle asetetut tavoitteet ja reunaehdot määrittelevät käytettävät kannustimet, mutta kannustinjärjestelmästä tekee kokonaisvaltaisen sekä aineettomien että aineellisten kannustimien hyödyntäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestelmä ei voi olla kiveen hakattu, sillä organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä työn luonne muuttuu ja markkinat globalisoituvat, mikä puolestaan voi merkittävästi vaikuttaa kannustinjärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen mukaan henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä voidaan nähdä päivittäisen johtamisen työkaluna, joka on osa organisaation päivittäistä toimintaa. Henkilöstön osallistuminen kannustinjärjestelmän suunnitteluprosessiin on luonnollinen keino osallistaa ja sitouttaa henkilöstöä heihin vaikuttavaan uuteen asiaan ja usein sen mukanaan tuomaan muutokseen. Organisaation kannalta henkilöstön sitouttamisella prosessiin voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä.
Resumo:
Tämä diplomityö käsittelee toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektia varastojen ja työkalujen hallintaan TeollisuusSepät Oy:ssä. Tämän työn käyttöönottoprojektissa laajennetaan yrityksessä jo olemassa olevan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä, ottamalla se käyttöön myös yrityksen varastojen ja työkalujen hallintaan. Käyttöönottoprojektin tavoitteena on lyhentää tuotteiden kiertoaikaa varastossa ja pienentää varastoon sitoutuvaa pääomaa sekä saada työkalujen tiedot yhteen tietokantaan. Työn teoriaosuudessa käsitellään toiminnanohjausjärjestelmää yleisesti ja sen käyttöönotto liittyviä vaiheita sekä muutosvastarintaa ja onnistuneen muutoksen vaiheita. Empiria osuudessa käydään läpi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojekti varastojen ja työkalujen hallintaan TeollisuusSepät Oy:ssä ja käyttäjien tyytyväisyyttä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön käyttöönottoprojektin jälkeen. Käyttöönottoprojektin jälkeen havaitaan, että käyttäjät ovat tyytyväisiä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön varastojen ja työkalujen hallintaan. Projektin aikana on myös ilmennyt uusia mahdollisia käyttökohteita toiminnanohjausjärjestelmälle TeollisuusSepät Oy:ssä.
Resumo:
Työn lähtökohtana on ICT-alan yrityksen AinaCom Oy:n toimintaympäristön muutos, ja siihen toteutettava vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittelyn toteutukseen otetaan tueksi tietojohtaminen, jonka avulla saadaan syvyyttä perinteiseen vaatimusmäärittelyyn. Sekä vaatimusmäärittelyä että toimintaympäristön muutosta, tarkemmin ERP (Enteprise Resource Planning) toiminnanohjausjärjestelmä-projektia, tehostetaan tietojohtamisen keinoin. Työn tavoitteena on selvittää miten tietojohtaminen voidaan ottaa vaatimusmäärittelyn tueksi toimintaympäristön muutoksessa. Sekä kirjallisuuskatsauksen että AinaCom Oy:n vaatimusmäärittelyprojektin perusteella voidaan todeta, että tietojohtamisen ja tiedon spiraalin (SECI-malli) avulla voidaan edesauttaa tiedon hallitsemista mittavissa ohjelmistoprojekteissa, kuten ERP-projektissa, sekä vaatimusmäärittelyssä. Näin tietojohtamisen avulla voidaan saavuttaa hallittavampia aikatauluja, kohtuullisempia kustannuksia, sekä menestyksekkäämpiä projekteja.
Resumo:
Vision affords us with the ability to consciously see, and use this information in our behavior. While research has produced a detailed account of the function of the visual system, the neural processes that underlie conscious vision are still debated. One of the aims of the present thesis was to examine the time-course of the neuroelectrical processes that correlate with conscious vision. The second aim was to study the neural basis of unconscious vision, that is, situations where a stimulus that is not consciously perceived nevertheless influences behavior. According to current prevalent models of conscious vision, the activation of visual cortical areas is not, as such, sufficient for consciousness to emerge, although it might be sufficient for unconscious vision. Conscious vision is assumed to require reciprocal communication between cortical areas, but views differ substantially on the extent of this recurrent communication. Visual consciousness has been proposed to emerge from recurrent neural interactions within the visual system, while other models claim that more widespread cortical activation is needed for consciousness. Studies I-III compared models of conscious vision by studying event-related potentials (ERP). ERPs represent the brain’s average electrical response to stimulation. The results support the model that associates conscious vision with activity localized in the ventral visual cortex. The timing of this activity corresponds to an intermediate stage in visual processing. Earlier stages of visual processing may influence what becomes conscious, although these processes do not directly enable visual consciousness. Late processing stages, when more widespread cortical areas are activated, reflect the access to and manipulation of contents of consciousness. Studies IV and V concentrated on unconscious vision. By using transcranial magnetic stimulation (TMS) we show that when early visual cortical processing is disturbed so that subjects fail to consciously perceive visual stimuli, they may nevertheless guess (above chance-level) the location where the visual stimuli were presented. However, the results also suggest that in a similar situation, early visual cortex is necessary for both conscious and unconscious perception of chromatic information (i.e. color). Chromatic information that remains unconscious may influence behavioral responses when activity in visual cortex is not disturbed by TMS. Our results support the view that early stimulus-driven (feedforward) activation may be sufficient for unconscious processing. In conclusion, the results of this thesis support the view that conscious vision is enabled by a series of processing stages. The processes that most closely correlate with conscious vision take place in the ventral visual cortex ~200 ms after stimulus presentation, although preceding time-periods and contributions from other cortical areas such as the parietal cortex are also indispensable. Unconscious vision relies on intact early visual activation, although the location of visual stimulus may be unconsciously resolved even when activity in the early visual cortex is interfered with.
Resumo:
Tämä kandityön aihe liittyy LUT Energialla lukuvuonna 2012 – 2013 käynnissä olevaan tutkimukseen, jossa tutkitaan sähkömoottorin laakerivirtojen syntyä. Tätä tutkimusta varten tarvittiin sähkömoottorin etäohjausjärjestelmä, jonka avulla tutkimuksessa käytettävän sähkömoottorin käyttäytymistä voitaisiin tutkia erilaisien käyttöprofiileiden funktiona. Tässä kandityössä suunnitellaan ja toteutetaan edellä kuvattu järjestelmä. Toteutuksessa hyödynnetään nykyaikaista automaatiotekniikkaa, joka yhdessä Ethernet-lähiverkkotekniikan kanssa mahdollistaa etäohjauksen. Valmiin etäohjausjärjestelmän avulla käyttäjä pystyy sekä käynnistämään että sammuttamaan sähkömoottorin, ja määrittämään käyttöprofiilin ON- ja OFF-tilojen ajalliset kestot sekä käyntinopeudet.
Resumo:
Työssä tutkitaan raskaiden työkoneiden hybridisointimitoitusta simuloimalla. Työssä esitetään simulation-in-the-loop-simulointiin perustuva järjestelmä, jolla esimerkkitapauksena oleva kaivoslastauskone työympäristöineen voidaan mallintaa mekaaniselta osaltaan monikappaledynamiikkaan perustuvalla ohjelmistolla ja hybridijärjestelmän osalta Simulinkissa. Yhdistetty simulointi mahdollistaa hybridityökoneen virtuaalimallin ohjaamisen käyttäjän toimesta reaaliajassa. Simuloinnista saadaan tuloksena mm. työsykli, jota voidaan käyttää hybridisointimitoitukseen. Hybridisointi toteutetaan kahdella erilaisella kokoonpanolla, joista analysoidaan suorituskykyä sekä polttoaineen kulutusta. Tuloksia verrataan pelkästään dieselmoottoria voimanlähteenä käyttävään lastauskoneeseen. Työssä tehty tutkimus osoittaa, että (sarja-) hybridisoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja raskaiden työkoneiden polttoainetehokkuudessa. Dieselmoottoria voidaan ajaa sellaisessa staattisessa toimintapisteessä, jonka hyötysuhde on korkea riippumatta työkoneen kuormituksesta. Saavutettu hyöty on toteutetussa tutkimuksessa parhaimmillaan jopa 56 % vähennys polttoaineenkulutuksessa. Lisäksi tarvittava dieselin nimellisteho pienenee huomattavasti. Tutkimuksen osana esitellään myös Hardware-in-the-Loop -laitteisto, jonka avulla voidaan liittää oikea sähkömoottori ja taajuudenmuuttaja osaksi virtuaalisesti simuloitua työkonetta.
Resumo:
Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on ajoittain pitkiä raskaiden ajoneuvojen jonoja ja tulevien hankkeiden myötä rajan ja sen lähialueiden on ennustettu ruuhkautuvan entistä enemmän. Suomen ja Venäjän rajalle on mietitty erilaisia keinoja vähentää tavaraliikenteestä aiheutuvia haittoja rajaseudun kunnille ja liikenneverkolle. Viron ja Venäjän rajalla otettiin vuonna 2011 käyttöön rajaliikenteen ohjausjärjestelmä, jonka johdosta jonot Viron ja Venäjän välisellä rajalla ovat hävinneet lähes kokonaan. Tässä esiselvityksessä arvioidaan rajaliikenteen ohjausjärjestelmän toteutusmahdollisuuksia ja toteutuksen edellytyksiä Liikenneviraston ja ELY:n toimenpiteiden sekä lainsäädännön osalta Suomessa. Ohjausjärjestelmän avulla voidaan kontrolloida rajalle syntyviä jonoja ja ohjata rajanylittäjiä saapumaan rajalle silloin, kun raja-asemalla on vapaita resursseja. Esiselvityksessä on koottu vastaavien selvitysten ja hankkeiden tulokset yhteen sekä tarkasteltu Virossa käytössä olevaa rajaliikenteen ohjausjärjestelmää ja arvioitu ennakkovarausjärjestelmän soveltuvuutta Suomen ja Venäjän rajalle. Lisäksi työssä arvioidaan rajaliikenteen ohjausjärjestelmän toteutusmahdollisuuksia Kaakkois-Suomen rajalla ja kootaan toteutuksen edellyttämiä toimia sekä arvioida järjestelmän vaikutuksia yleisellä tasolla. Työssä tehdyt arviot ja päätelmät pohjautuvat asiantuntijahaastatteluihin. Järjestelmän suurimmat vaikutukset kohdistuisivat rajaseudulle, tavaraliikenteelle sekä tulevien investointien määrään. Jos järjestelmä toimii odotetunlaisesti, poistaa se rajanylityspaikkojen ajoneuvojonot teiden varsilta ja parantaa muun muassa rajaseutujen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Vaikka järjestelmä vaikuttaa myös rekkaparkkien investointitarpeeseen, se ei poista raskaan liikenteen pysäköintipaikkatarvetta. Kaikkien pysäköintialueiden ei kuitenkaan tarvitsisi sijaita rajan välittömässä läheisyydessä. Esiselvityksen pohjalta nousi esiin useita haasteita ja kysymyksiä, jotka tulee selvittää ennen järjestelmän toteuttamista. Suomen toimintaympäristö eroaa jossain määrin Viron toimintaympäristöstä, joten esiselvityksen pohjalta havaittiin, että hankkeesta on erittäin suositeltavaa toteuttaa pilotti vastaamaan Suomen rajaliikenteen tarpeita ennen varsinaista päätöstä järjestelmän hankkimisesta. Ennen pilottia tulee laatia hankesuunnitelma pilotin toteuttamista varten sekä aloittaa pilottiin liittyvät jatkoselvitykset.
Resumo:
Luonnonvedet sisältävät monenlaisia epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat ongelmia käytettäessä vettä voimalaitoksissa. Kattilakiveä aiheuttava veden kovuus on yksi tärkeimmistä epäpuhtauksista, joten sen poistaminen on ensisijaista. Partikkelikooltaan suurimmat epäpuhtaudet saadaan poistettua mekaanisesti, mutta pienimpien poistamiseen tarvitaan kemiallisia menetelmiä. Kemiallisista menetelmistä tärkein on ioninvaihto. Ioninvaihdossa vaihdetaan vedessä olevien suolojen positiiviset metalli-ionit vetyioneihin ja negatiiviset epämetalli-ionit hydroksyyli-ioneihin. Näiden reagoidessa syntyy puhtaita vesimolekyylejä. Tässä työssä esitellään Lappeenrannan teknillisen yliopiston Ydinturvallisuuden tutkimusyksikköön vuonna 2011 rakennetun vedenkäsittelylaitteiston suunnittelua ja toteutusta. Vähäisestä kattilaveden tarpeesta johtuen raakavetenä käytetään vesijohtovettä. Vedenpehmennyksen hoitaa Eurowater SM-laitteisto ja täyssuolanpoistoon valittiin Eurowater Silex IIB-laite. Suurin haaste muodostui magneettisille virtausmittareille liian puhtaasta vedestä, koska niiden toiminta vaatii tietyn sähkönjohtavuuden. Tämän korjaamiseksi laitteistoon rakennettiin järjestelmä, joka syöttää suolapitoista pehmennettyä vettä koelaitteelle menevään prosessiveteen.
Resumo:
Kokemukset viimeaikaisista konflikteista ovat tärkeitä kehitettäessä joukkojen kokoonpanoja, kalustoa, käyttöperiaatteita sekä taktiikkaa. Viimeaikaiset konfliktit eivät vastaa näkemystä perinteisestä valtioiden välisestä sodasta, vaan niihin vaikuttavat sodan ulkopuoliset maat, terroristiliikkeet, rikolliset ja monikansalliset liittoumat. Intensiteetiltään nämä konfliktit voivat olla täysin verrattavissa perinteisiin sotiin. Tämä näkyy erityisesti Afganistanissa käynnissä olevassa operaatiossa, jossa Suomikin on mukana. Tutkimuksen päämääränä oli kuvata Afganistan konfliktista saatuja maajoukkojen taktisen toiminnan kokemuksia. Tutkimuksen pääkysymys on: mitkä ovat meneillään olevasta Afganistanin konfliktista saadut maajoukkojen taktisen toiminnan kokemukset. Kysymykseen vastattiin selvittämällä taistelutilan olosuhteiden, ympäristön ja kulttuurin vaikutukset, vihollisen toimintatavat sekä ulkomaisten joukkojen tehtävien toteuttamisperiaatteet. Tutkimus rajattiin käsittelemään tavanomaisia Afganistanissa toimivia ulkomaisia maajoukkoja, ja näiden sotilaalliseen tehtäväkenttään kuuluvien tehtävien suorittamista vastakumouksellisessa toiminnassa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin aikaisemmista tutkimuksista, kirjallisuudesta, joukkotiedotusvälineiden julkaisusta sekä puolustusvoimien tuottamasta ja keräämästä materiaalista. Lähdeaineiston ja tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin menetelmänä sisällönanalyysiä, jossa yksittäisten havaintojen perusteella pyrittiin tekemään yleistyksiä. Havainnot kerättiin perinteisistä taistelun elementeistä, tulesta, liikkeestä ja suojasta, joita täydennettiin johtamisella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että useat Afganistanista saadut kokemukset ovat usein samanlaisia kuin muistakin sodista saadut kokemukset. Vastakumouksellinen sodankäynti vaikuttaa tehtävien suoritusperiaatteisiin ja sen toteuttamisessa korostuu varsinkin paikallisen kulttuurin ymmärtäminen ja huomioiminen tehtävissä. Vihollinen pystyy usein aloittamaan taistelun valitsemallaan paikalla ja aikana, jolloin joukkojen toiminnassa korostuvat yksinkertaiset ja toimivat perustaistelumenetelmät. Toiminta tulee myös pitää epäsäännöllisenä ja ennalta arvattavana jolloin aloite voidaan pitää omilla joukoilla. Kokemusten ja havaintojen kerääminen ei itsessään riitä, vaan kansallisesti on oltava järjestelmä jolla tehdyt havainnot saadaan hyödynnettyä. Tällöin joukot eivät toista samanlaisia virheitä ja kadota mahdollisuuksiaan onnistuneiden suoritusten toistamiseen. Suomessa on vasta viime vuosina otettu käyttöön johdonmukainen järjestelmä kokemusten keräämiseen, jonka käyttöä tulisi laajentaa kriisinhallintatehtävien ulkopuolelle mahdollisimman pian.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia ja selvittää kuormakoneen takarunkorakenteen silloitushitsauksen robotisointia. Työ päätettiin rajata koskemaan vain tiettyä moduulia takarungosta. Työssä kartoitettiin tarvittava laitteisto, selvitettiin runkomoduulin silloitusajat sekä arvioitiin investoinnin kannattavuutta. Silloituksen suorittavan järjestelmän vaatimuksena oli, että sen tulee asettaa osat paikoilleen hitsauskiinnittimeen ja tehdä tarvittavat silloitushitsaukset automaattisesti. Sopivaksi laitteistoksi osoittautui taloudellisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta yhdestä kappaleenkäsittely- sekä hitsausrobotista muodostuva järjestelmä. Kappaleenkäsittelijän ohjauksessa käytetään konenäköä sekä osien paikannuksessa että laadunvarmistuksessa. Robotit liikkuvat yhteisellä lineaariradalla, jonka rinnalla on kappaleenkäsittelylaitteistoja hitsauskiinnittimineen. Robotisoinnin käyttöönotolla yhden takarungon moduulien kokoonpanoon ja silloitukseen käytettävä aika pienenee alle puoleen manuaaliseen työhön verrattuna. Näin saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäksi hitsauskiinnittimet voivat olla verrattain yksinkertaisia manuaalityöhön verrattuna, jolloin myös säästetään työkaluinvestoinneissa. Robotisointiprojektin jatkotoimenpiteitä ovat laajamittaiset tuotantosimulaatiot layoutin, laitteiston sekä työkiertojen tarkaksi määrittämiseksi. Lisäksi itse tuotetta on muokattava paremmin robottisilloitukseen sopivaksi.