Segmentointimalli vanhusten ennakoivien kotikäyntien pohjalta

Väestön ikääntymisen vaikutus väestörakenteeseen on nähtävissä terveydenhuollon kustannusten jyrkkänä kasvuna ja havaittu vaikutus tulee korostumaan entisestään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Terveydenhuoltojärjestelmää tehostamalla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, jotka ovat välttämättömiä myös muiden palveluiden tason ylläpitämiseksi. Vanhusten kotona asumisen tukeminen ehkäisee laitostumista, joka on merkittävä terveydenhuollon kustannustekijä, joten uusille palvelukäytännöille ja tuotteille on ennakoitavissa olevan kysyntää. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on luoda segmentointimalli vanhusten terveyden- ja sosiaalihuollon tueksi. Segmentointimallin avulla pyritään hahmottamaan erityyppisissä elinympäristöissä kotona asuvien vanhusten tarpeita ja niiden poikkeavuuksia toisistaan, ottaen huomioon vanhusten henkilökohtaiset ominaisuudet. Pohjana mallin luonnissa käytetään vanhusten ennakoivien kotikäyntien aikana kerättyä aineistoa, jossa on kysymysten avulla kartoitettu vanhusten kykyä selviytyä päivittäisistä askareista itsenäisesti. Valmista segmentointimallia voidaan käyttää apuna esimerkiksi suunniteltaessa uusien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa kotona asuville vanhuksille.

Railways, Airports and Sea Container Operators as Publicly Listed Companies – Financial Performance and Shareholder Value Creation Perspective

Logistics infrastructure and transportation services have been the liability of countries and governments for decades, or these have been under strict regulation policies. One of the first branches opened for competition in EU as well as in other continents, has been air transports (operators, like passenger and freight) and road transports. These have resulted on lower costs, better connectivity and in most of the cases higher service quality. However, quite large amount of other logistics related activities are still directly (or indirectly) under governmental influence, e.g. railway infrastructure, road infrastructure, railway operations, airports, and sea ports. Due to the globalization, governmental influence is not that necessary in this sector, since transportation needs have increased with much more significant phase as compared to economic growth. Also freight transportation needs do not correlate with passenger side, due to the reason that only small number of areas in the world have specialized in the production of particular goods. Therefore, in number of cases public-private partnership, or even privately owned companies operating in these sub-branches have been identified as beneficial for countries, customers and further economic growth. The objective of this research work is to shed more light on these kinds of experiments, especially in the relatively unknown sub-branches of logistics like railways, airports and sea container transports. In this research work we have selected companies having public listed status in some stock exchange, and have needed amount of financial scale to be considered as serious company rather than start-up phase venture. Our research results show that railways and airports usually need high fixed investments, but have showed in the last five years generally good financial performance, both in terms of profitability and cash flow. In contrary to common belief of prosperity in globally growing container transports, sea vessel operators of containers have not shown that impressive financial performance. Generally margins in this business are thin, and profitability has been sacrificed in front of high growth – this also concerns cash flow performance, which has been lower too. However, as we examine these three logistics sub-branches through shareholder value development angle during time period of 2002-2007, we were surprised to find out that all of these three have outperformed general stock market indexes in this period. More surprising is the result that financially a bit less performing sea container transportation sector shows highest shareholder value gain in the examination period. Thus, it should be remembered that provided analysis shows only limited picture, since e.g. dividends were not taken into consideration in this research work. Therefore, e.g. US railway operators have disadvantage to other in the analysis, since they have been able to provide dividends for shareholders in long period of time. Based on this research work we argue that investment on transportation/logistics sector seems to be safe alternative, which yields with relatively low risk high gain. Although global economy would face smaller growth period, this sector seems to provide opportunities in more demanding situation as well.

Ein aktuelles Kompendium über die Saamen und ihre Kultur

Kirjallisuusarvostelu

Sammlung wogulischer Volksdichtung für die Mansen

Kirjallisuusarvostelu

Maatalousalueiden kosteikkojen, luonnon monimuotoisuuden ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, Laihia

Maaseudun perinteinen maisema ja luonto ovat muotoutuneet vuosisatojen aikana erilaisten maankäyttötapojen tuloksena. Perinteiset maankäyttömuodot, kuten laidunnus ja niitto, ovat luoneet näille alueille tunnusomaisen kasvi- ja eläinlajiston. Maatalouden tarjoamissa elinympäristöissä elää noin neljäsosa Suomen luonnonvaraisista eliölajeista. Viime vuosikymmenten aikana maisema on kuitenkin muuttunut yksipuolisemmaksi ja luonnon monimuotoisuus vähentynyt maatalousympäristössä. Kuivatus on vähentänyt vesistöihin ja luonnon uomiin kuuluneita kosteikkoja ja tulva-alueita. Maatalousympäristöä hoitamalla voidaan palauttaa luonnon monimuotoisuutta ja maisemallisia arvoja. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkien eliölajien sekä niiden elinympäristöjen ja elottoman luonnon moninaisuutta. Laihia on perinteikästä maatalousaluetta. Laihialle laadittiin vuosien 2014-2015 aikana MMM:n määrärahalla maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen, luonnon monimuotoisuuden ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Suunnittelualue, jolle kartoitus keskittyi, sijoittui maatalousvaltaiselle alueelle Laihianjoen molemmin puolin. Hankkeessa Laihialla kartoitettiin luonnon monimuotoisuuskohteita, mahdollisia monivaikutteisten kosteikkojen paikkoja sekä suojavyöhykkeiden tarvetta. Kohteille annettiin toimenpidesuosituksia, joita maanomistajat voivat halutessaan toteuttaa.

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 ennakkoarviointi

Ennakkoarvioinnin keskeisenä tavoitteena oli selvittää Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 214-2020 vastaavuutta Etelä-Savon maaseutustrategiaan, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä päättyneen ohjelmakauden kehittämissuunnitelman väliarvioinnin havaintoihin. Kehittämissuunnitelma perustuu alueen maaseutustrategiaan, jota toteutetaan valtakunnallisessa kehittämisohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden avulla. Etelä-Savon ELY-keskuksen tilaaman maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarvioinnin toteuttivat Suomen Aluetutkimus FAR ja TK-Eval Ay. Ennakkoarvioinnissa todetaan, että kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat sisällöltään hyvin yhdensuuntaisia alueen maaseutustrategian kanssa. Maaseutustrategiassa on kolme painopistettä: 1) vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta edistäviä rakenteita, 2) parannetaan ihmisten hyvinvointia maaseudulla ja 3) kehitetään maaseudun elinkeinoja. Arvioinnin mukaan suunnitelmassa on eniten toimenpiteitä maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi, erityisesti yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on otettu käyttöön kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat toimenpiteet ja vastaavuutta löytyy valtakunnallisen ohjelman tavoitteisiin. Näin ollen edellytykset kehittämissuunnitelman toteutuksen vaikuttavuudelle ovat olemassa. Vaikuttavuuden parantaminen on puolestaan kiinni siitä, mihin tavoitteisiin alueella panostetaan ja miten eri kehittämistoimenpiteitä otetaan käyttöön. Arviointitehtävään sisältyi myös ohjelmakauden 2007–2013 väliarvioinnin keskeisten tulosten ja havaintojen huomioiminen kehittämissuunnitelmassa. Ennakkoarvioinnin mukaan ne suositukset, joihin kehittämissuunnitelman kautta voitiin vaikuttaa, oli huomioitu hyvin. Arvioinnin lopussa tarkasteltiin Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman tarve- ja asiakaslähtöisyyttä, viestintää ja tiedottamista, yhteensovitusta muiden ohjelmien ja toimijoiden kanssa sekä suunnitelman ohjelmallisuutta.

Hyviä kysymyksiä hyvän työnteon tavoitteluun

Kirjallisuusarvostelu

Aliupseerioppilaiden tavoiteorientaation yhteys opintomenestykseen jalkaväen aliupseerikurssilla Kainuun prikaatissa

Tavoiteorientaatio tarkoittaa yksilön taipumusta valita tiettyjä tavoitteita ja lopputuloksia. Tämä orientaatiotaipumus tulee esille oppimis- ja suoritustilanteissa erilaisina lähestymistapoina. Tavoiteorientaatiotutkimuksen lähtökohtana onkin pyrkimys ymmärtää ja ennustaa yksilöllisiä vaihteluita suorituskäyttäytymisessä. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on tavoiteorientaatioteorian suuntaus, jossa tutkitaan tavoiteorientaatioiden ja opintomenestykse välistä yhteyttä. Tavoiteorientaatioiden on todettu olevan yhteydessä suorituksiin ja oppimistuloksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aliupseerioppilaiden tavoiteorientaation yhteys oppimistuloksiin jalkaväen aliupseerikurssila Kainuun prikaatissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ennustaako jonkin tavoiteorientaation voimakkuus henkilön valintaa reserviupseerikurssille. Tutkimuksen päämääränä oli tuoda lisätietoa varusmieskoulutukseen osana johtamisen ja sotilaspedagogian tutkimusta. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat saapumiserän 214 tiedustelulinjan oppilaat (N=38). Kvantitatiivinen aineisto muodostui tutkittavien tavoiteorientaatioista sekä aliupseerikurssin ensimmäisen jakson loppuarvioinnin mukaisista arvosanoista. Orientaatioita mitattiin Niemivirran (2002) kehittämällä kysymyssarjalla, jossa tavoitteita tarkastellaan viiden tavoiteorientaation järjestelmänä: (1) oppimisorientaatio, (2) Menestysorientaatio, (3) suoritus-lähestymisorientaatio, (4) suoritus-välttämisorientaatio ja (5) välttämisorientaatio. Aineiston analysointiin käytettiin regressioanalyysiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä. Tulokset analysoitiin SPSS- sovellusta käyttäen lineaarisella regressioanalyysillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. 5 Tulosten perusteella tavoiteorientaatioilla on yhteys ainoastaan johtamistaidon oppimistuloksiin. Muiden opintokokonaisuuksien yhteyksiä ei regressiomalleissa havaittu. Oppimis- ja menestysorientaatiot vaikuttivat voimakkaasti muissa paitsi liikuntakoulututuksen tuloksissa. Huomioitavaa on, että oppimisorientaatio vaikutti negatiivisesti kaikilla osa-alueilla. Johtamistaidon regressiomallissa ainut tilastollisesti merkitsevä muuttaja oli menestysorientaatio. Tavoiteorientaatioilla voidaan siis jossakin määrin ennustaa johtamistaidon oppimistuloksia ja siten koko kurssimenestystä. Reserviupseerikurssille pääsyä selitti menestysorientaatio, jonka painottumisella oli melkein merkitsevä yhteys valintaan. Aikaisemmat tavoiteorientaatiotutkimukset osoittavat, että oppimisorientaatiot ovat tuottavampia kuin suoritusorientaatiot. Tässä tutkimuksessa menestysorientaatio tuki tätä käsitystä, samoin välttämisorientaatioiden heikompi kurssimenestys. Tutkimuksen keskeisimpänä johtopäätöksenä on, että korkeiden arvosanojen tavoittelu korostaa menestysorientaatiota aliupseerikurssin opinnoissa. Kurssin painokertoimilla ja tavoitteilla voidaan merkittävästi vaikuttaa oppimiseen ja oppimisstrategioiden valintaan. Sopivasti asetetut koulutustavoitteet sekä yksilöllisempi viestintä todennäköisesti tukisi oppimisorientoituneiden henkilöiden kurssimenestystä. Löydettyihin yhteyksiin sekä selittäviin tekijöihin on tutkimusaineiston rajallisuudesta johtuen suhtauduttava tietyllä varauksella. Tulosten luotettavuuden lisäämiseksi tutkimusta on syytä jatkaa laajemmalla aineistolla, pidemmällä tarkasteluvälillä sekä metodologisen triangulaation avulla.

Opas sunnuntaikoulujen opettajille: toisen wuosikerran ewankeliumitekstien käsittelyä warten

Tekijä: Maria Erikson.

Successful new venturing process implemented by the founding entrepreneur: A case of Finnish sawmill industry

The fundamental purpose of this research is to emphasise a founding entrepreneur’s own role in the construction of a successful business story, with the focus being on the analysis of the entrepreneur’s activities. The theoretical section sheds light on the heterogeneous nature of existing performance research and, thereby, opens the way for the behavioural approach research of entrepreneurs in the field of new venture performance research. This research can be seen to be in line with the latest trends in entrepreneurship research, which question the applicability of different organisational theories in entrepreneurship research. For this reason, the founding entrepreneur has been chosen, instead of the company, to be the unit of analysis in this research in order to lighten the link in question while developing and refining new knowledge in the field of entrepreneurship. The empirical section of this research focuses on the entrepreneur’s own actions or behaviours that can be seen to be associated with the company’s success. Although some of these actions may resemble the strategic actions of a company as defined in strategic management literature, these actions taken by the entrepreneur themselves must be distinguished from the different organisational actions. Usually, an entrepreneur makes decisions rather independently, mainly on basis of their own intuition and prevailing market conditions, whereas organisational actions are very systematic, and each decision involves many different people. For this reason, an entrepreneur’s actions must be distinguished from organisational actions. In additional to different action paths, the empirical data collected for this research also offers almost unambiguous proof that the actions taken by an entrepreneur at the different stages of a company’s development do play a crucial role in the success of the companies studied in this research. In this way, it is possible to identify a significant link between the behavioural approach research of entrepreneurs and new venture performance research. Due to a lack of behavioural research into founding entrepreneurs, this research has utilised a qualitative (hermeneutic) research approach. The researcher strove to establish a particularly close connection with the entrepreneurs that were studied here and, thus, understand the actions taken at the different stages of their companies’ development as well as the motives and fundamental purposes of these actions. It would not have been possible to manage such profound data that focuses on causalities by using quantitative methods. In addition to interviews, this research used corporate histories of the companies for collecting some of the research data. These corporate histories can be considered excellent tools for the researcher to obtain a preliminary understanding and can, thereby, be seen to have laid the ground for more in-depth and diverse analyses.

Ajankohtaisesti rajoista ja kulttuurisesta kestävyydestä

Kirjallisuusarvostelu