EU:n uuden kemikaaliasetuksen ja REACH järjestelmän vaikutukset ABB Oy, Sähkökoneisiin

EU on valmistelemassa uutta kemikaaliasetusta joka sisältää myös nk. REACH järjestelmän. Uusi asetus tulee voimaan vuonna2006 tai 2007. Uudella asetuksella pyritään mm. parantamaan ihmisten terveyden ja luonnon suojelua, sekä selventämään nykyään hyvin sekavaa EU:n kemikaalilainsäädäntöä. Kemikaaliasetus koskee kemikaalien valmistusta, maahantuontia ja käyttöä valmistusprosesseissa. Tässä diplomityössä tarkastellaan uuden kemikaaliasetuksen ja REACH järjestelmän aiheuttamia vaikutuksia sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden valmistukseen ABB Oy, Sähkökoneiden kannalta. Työssä on tarkasteltu uuden kemikaaliasetuksen tuomia muutoksia kemikaaliturvallisuuden hallintaan ja kemikaalikustannuksiin. Työssä tarkastellaan ABB Oy, Sähkökoneiden roolia jatkokäyttäjänä. Työssä on tarkastellut myös mitä vaikutuksia aineiden mahdollisilla poistumisilla markkinoilta olisi tuotantoprosessiin. Vaikutukset näkyvät pääasiassakemikaalikustannusten nousuna ja muutoksina kemikaali turvallisuuden hallinnassa, lisäksi markkinoilta saattaa poistua valmistuksen kannalta tärkeitä kemikaaleja. Asetuksen voimaantulon aiheuttamien lopullisten kustannusten määrään vaikuttaa suuresti se kuinka paljon aineita poistuu markkinoilta ja kuinka paljon tämän takia joudutaan tekemään muutoksia valmistusprosessissa.

Uuden liiketoiminta-alueen arvoverkostot ja potentiaalisten avainasiakkaiden identifiointi

Työn tavoitteena on koota malli uuden toimialan potentiaalisten avainasiakkaiden tunnistamiseksi. Työn tavoitteena on antaa kohdeyritykselle riittävä tietämys Euroopan kosmetiikkateollisuuden pakkausmarkkinoista markkinoille menemisen päätöksen tueksi. Tämä tapahtuu tutkimalla (1) kosmetiikkateollisuuden houkuttelevuutta, (2) arvoverkostoja sekä (3) tärkeimpiä asiakkaita. Työssä kuvataan Euroopan kosmetiikkateollisuuden pakkausmarkkinoita sekä toimialalla toimivia yrityksiä. Perustiedot 160-pakkausvalmistajasta ja 70-kosmetiikkavalmistajasta on taulukoitu matriiseihin, mistä niiden lajittelu ja valinta on mahdollista. Toimittajat ja asiakkaat on yhdistetty julkisissa mainittujen referenssien avulla toisiinsa. Kosmetiikkateollisuuden pakkausvalmistus on lievästi kasvava ja voimakkaasti kilpailtu toimiala. Perlos Oyj:n suurin haaste markkinoilla toimimiseen sen nykyisellä toimintatavalla olisi lääketeollisuustoimialalle tyypillisten kustannusten vähentäminen. Vahva vaihtoehto markkinoille tunkeutumisen strategiaksi on olemassa olevan pakkausvalmistajan tai sopimusvalmistajan hankkiminen. Pitkän aikavälin avainasiakkaiden toimittajaksi pääsee helpoitenhankkimalla kokemusta kosmetiikkatoimialasta pienempien valmistajien kautta.

Uuden osakeyhtiölain vaikutukset osakeyhtiön pääomarakenteeseen, varojenjakoon ja verotukseen

Tutkimuksen tavoitteenaoli analysoida uuden osakeyhtiölain vaikutuksia osakeyhtiön pääomarakenteeseen ja varojenjakoon verotukselliset kysymykset huomioiden. Tavoitteena oli tutkia, millaisia uusia mahdollisuuksia uusi osakeyhtiölaki tarjoaa oman pääoman rakenteen järjestämiseen ja varojen jakamiseen. Tarkastelun pääpaino oli pienissä, ei noteeratuissa yhtiöissä, joiden osakkeenomistajilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää uuden osakeyhtiölain tarjoamia aiempaa liberaalimpia mahdollisuuksia. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimusta varten haastateltiin KHT-tilintarkastajaa, omistajayrittäjää, sekä osakeyhtiölain ja verotuksen asiantuntijoita. Tutkimuksen mukaan uuden osakeyhtiölain mahdollistamista aiempaa liberaalimmista menettelyistä uusi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittävin, mutta sen käytettävyys riippuu vielä avoimista verokysymyksistä. Uusi maksukykyisyystesti ja negatiivisen oman pääoman rekisteröintivelvollisuus aiheuttavat haasteita erityisesti pienille yhtiöille. Uusi osakeyhtiölaki on erittäin liberaali ja moderni, mutta sen merkitys riippuu viime kädessä vielä avoimista verokysymyksistä.

Työvoimapula ja osaaminen: analyysi mediateksteistä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selventää miten Talouselämä-lehti tuo esille yritysten kokemaa työvoimapulaa ja sen hallintakeinoja erityisesti osaaja näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tulkitaTalouselämä-lehden artikkeleihin perustuvan empiirisen aineiston perusteella sekä aikaisemman kirjallisuuden perusteella, millä keinoilla yritykset voivat varautua työvoimapulaan ja menestyä kilpailussa niukoilla työmarkkinoilla. Tutkimus tuo esille myös Talouselämä lehden representoiman osaajan profiilin. Tutkimus onlaadullinen tutkimus. Aineisto koostuu Talouselämä-lehden vuoden 2002 ja toukokuun 2006 välisenä aikana ilmestyneistä artikkeleista. Tuloksina saatiin selville, että Talouselämä-lehti tuo esille työvoimapulaa laadullista ja määrällistä työvoimapulaa kuvaavien ja asiantuntijoiden varoittelevien ja neuvovien puheiden kautta. Tutkimuskontekstin sisällä osaavan työvoiman pula koetaan merkittävämpänä ongelmana kuin määrällinen työvoimapula. Yritysten tulee varautua henkilöstöstrategian kautta siihen, että yrityksen osaamistarpeet täyttyvät tulevaisuudessa. Osaajien houkutteluun tulee keksiä luovia ja yksilöllisiä keinoja sekä myydä avoimet työtehtävät osaajille markkinoinnillisin keinoin.

Ymmärrystä ja keinoja osaamisen ja tiedon johtamiseen

Tämän tutkimuksentavoitteena on tarkastella osaamisen ja tiedon johtamista. Työssä tarkastellaan aiheeseen liittyviä teoreettisia kehyksiä. Työ ei sisällä empiiristä tutkimusosaa. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä ovat eritutkijoiden näkemykset tiedon ja osaamisen johtamisesta, tiedon ja osaamisen johtamisen sukupolvista, tiedon ja osaamisen johtamisen yhdistymisestä sekä näkemykset osaamisen kehittämisestä. Tutkimus osoittaa selkeästi osaamisen ja tiedon tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu paljolti juuri osaamisen varaan. Osaaminen voidaan jakaa eri alueisiin, mistä yleinen näkemys osaamisen ja tiedon jakautumisesta. Osaamisen kehittämisprosessi etenee useilla tutkijoilla samansuuntaisesti visiosta ja strategiasta kehittämissuunnitelmaan. Tiedon luomisen tärkeys on päivä päivältä merkittävämpää myös organisaation osaamisen kannalta. Knowledge Managementin ja Competence Managementin kehitys ajan kuluessa kohti integroitunutta ja systeemistä näkemystä, missä molempien mahdollisuutena voidaan pitää koko systeemin hallintaa kohti itse uudistuvaa organisaatiota mahdollistaa myös ymmärryksen teorioiden viidakossa.

Betoniraudoituksen piirustuksen ohjelmallinen luominen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli uuden toiminnallisuuden lisääminen suureen ERP-järjestelmään. Asiakasyritykselle suunniteltiin ratkaisu, jonka avulla voidaan tulostaa loppukäyttäjälle tekninen piirustus betoniin valettavista raudoituksista. Sovellus luo piirustuksen dynaamisesti käyttäjän antamien mittojen ja parametrien perusteella. Tehtävänanto edellytti myös, että kehikot voivat olla taivutettuina kolmiulotteisesti käyttäjän syötteen määrittämiin muotoihin. Tämä edellytti ratkaisuja lukuisiin trigonometrisiin ja loogisiin ongelmiin. Sovellus suunniteltiin jatkokehityksen kannalta joustavaksi. Ohjelmointi toteutettiin Progress-kielellä, jolla itse ERP-järjestelmä on myös toteutettu. Lopputuloksena on käyttökelpoinen sovellus, joka täyttää asiakasyrityksen tarpeet.

Maahanmuuttajien av-viestinnän näyttötutkintoprosessin erityispiirteitä : tuotantoprosessien ja -ympäristöjen hallinnan sekä muiden ammattitaidon osa-alueiden arviointi ja arvioinnin kehittäminen

Opinnäytetyössäni tutkin maahanmuuttajien AV-viestinnän ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttötutkintoprosessia. Työni pyrkii nostamaan esiin tutkintosuoritusten arvioijien, tutkinnon järjestäjän ja tutkintoon valmistavan koulutuksen tutorin näkökulmasta tutkintoprosessien erityispiirteet. Lähtökohtana ovat oman työni kokemukset ja viitekehys AV-viestinnän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon tähtäävien interkultuuristen valmistavien koulutusten vastaavana kouluttajana aikuiskoulutuskeskus Adulta Oy:ssä. Tietoperusta nojaa kirjoittajan esiymmärryksen ohella AV-viestinnän ammatti- ja erikoisammattitutkintojen ammattitaitovaatimuksiin sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen liittyviin projekteihin ja niiden raportteihin. Tutkimusta varten on haastateltu kokeneita tutkintosuoritusten arvioijia, tutkintojen järjestäjää ja tutoria. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin mm. seuraavia kysymyksiä: Miten AV-viestinnän ammatillinen osaaminen saadaan tutkintoprosessin aikana parhaiten esiin, jos tutkinnon suorittajalla on puutteita suomen kielen hallinnassa? Millainen ohjeistus tutkinnon suorittajalle ja sen arvioijille olisi maahanmuuttajien tapauksessa kaikkein toimivin? Haastatellut kokivat erityisen tärkeiksi maahanmuuttajien kohdalla työpaikoilla tehtävät arvioinnit, joissa tekemällä näyttäminen ja toimiminen ammattimaisessa AV- tuotantoympäristössä on keskeinen keino osoittaa osaamista. Muita tuloksia olivat arvioijien ammattitaidon kehittäminen substanssiosaamisen lisäksi myös vuorovaikutustaidoissa. Tutorien läsnäolo koettiin pääosin hyödylliseksi, mutta osallistumiseen haluttiin yhtenäiset ja selkeät käytännöt. Selkokielistäminen, tutkintoprosessin avaaminen ymmärrettäväksi, valmistavan koulutuksen lisäksi myös tutkintotilaisuuksien henkilökohtaistaminen sekä kannustavan ilmapiirin luominen nousivat kehityskohteina esiin. Opinnäytetyöni tuloksia voidaan hyödyntää näyttötutkinnoissa yleensä ja erityisesti maahanmuuttajien AV-viestinnän näyttötutkintoja järjestettäessä, arvioijien perehdyttämisessä, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa.

Käytäntöyhteisöt ja asiantuntijaorganisaation oppiminen

Työssä lähdetään olettamuksesta, että organisaation oppiminen on keskeinen menestystekijä ja organisaation elinehtona on pystyä vastaamaan muutoksen tuomiin haasteisiin. Muutokseen vastaaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että organisaatio oppii tekemään asioita toisin. Työssä on haettu vastausta sille kuinka käytäntöyhteisöillä voidaan tukea asiantuntijaorganisaation oppimista eräässä IT-alan organisaatiossa. Tuloksena syntynyttä mallia ja organisaation oppimisen käsitteitä tarkastelemalla osoitetaan, että käytäntöyhteisöillä pystytään edistämään asiantuntijaorganisaation oppimista tutkimuskohteena olevassa organisaatiossa. Käytäntöyhteisöissä ihmiset yhdistää aihealue, joka muodostaa yhteisölle yhteisen näkemyksen siitä, mitä yhteisö on ja mitä se tekee. Tiedon jakamiseen motivoi se, että yhteisössä henkilöt pystyvät nostamaan omaa arvostustaan tuomalla oman panoksensa yhteisen edun hyväksi. Mitä enemmän tietoa jaetaan, sitä suuremmaksi tulee yhteisen tiedon määrä, ja sen paremmaksi muodostuu organisaation kyky vastaanottaa uutta tietoa. Kyky vaikuttaa ongelmiin ja nähdä ongelmien taustalla todellisuudessa vaikuttavat asiat ovat keskeinen asia organisaation oppimisessa. Mallissa kuvataan esimerkein, miten uuden tiedon luominen yhteisöissä tapahtuu.