Intertekstuaalisuuden ja ironian lajit ja ilmaisukeinot Mikko Lehtosen kolumneissa

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani intertekstuaalisuuden ja ironian lajeja ja ilmaisukeinoja Mikko Lehtosen Opettaja-lehteen ja Helsingin Sanomiin kirjoittamissa kolumneissa. Nämä saman kirjoittajan kahdelle eri foorumille kirjoittamat tekstit ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde niiden välillä selvästi havaittavan sävyeron vuoksi: Opettaja-lehden kolumneihin ei sisälly ironiaa. Sekä intertekstuaalisuutta että ironiaa tutkittaessa on kiistelty siitä, mitkä ilmaisukeinot kuuluvat niiden piiriin, mitkä taas eivät. Intertekstuaalisten suhteiden tarkastelun peruslähtökohtana tässä tutkielmassa on Norman Fairclough’n jaottelu avoimeen intertekstuaalisuuteen ja interdiskursiivisuuteen. Viittaan myös Vesa Heikkisen ja Ulla Tiililän näkemyksiin intertekstuaalisuudesta. Työni kannalta relevantteja ironianselityksiä ovat Toini Rahdun koherenssiselitys ja siihen sisältyvä komponenttimääritelmä sekä Dan Sperberin ja Deidre Wilsonin ironian kaikuteoria. Mikko Lehtosen yleisimmin käyttämiä avoimen intertekstuaalisuuden ilmaisukeinoja ovat intertekstien suora nimeäminen, niiden referointi ja kuvailuesitys. Jonkin verran esiintyy myös lainausmerkkien käyttöä sekä sekaesitystä, joka rikkoo kirjakieleen vakiintuneita suoran ja epäsuoran esityksen normeja. Näillä keinoilla Lehtonen viittaa muun muassa erilaisiin mediateksteihin sekä tieteen ja koulutuksen teksteihin. Avointen tekstiviittausten avulla voidaan osittain luokitella myös ne diskurssit, joihin Lehtosen Opettaja-lehden kolumnit kytkeytyvät. Diskurssien hahmottamiseen vaikuttavat myös sananvalinnat. Alustavan hypoteesini mukaisesti intertekstuaalisuus on osoittautunut myös yhdeksi ironian ilmaisukeinoksi Lehtosen Helsingin Sanomien kolumneissa. Intertekstuaalisuuden lisäksi Mikko Lehtosen HS:n kolumneissa käyttämiä ironian ilmaisukeinoja ovat falskit illokuutiot, kärkevät väitteet, vähättely ja liioittelu. Liioittelun ja kärkevien väitteiden havaitsemista edistävät sananvalinnat, jotka kolumnien kokonaiskontekstissasaavat ironisen sävyn.

Analyzing the Background Information of an Activity-Based Costing System

The aim of this thesis was to analyze the background information of an activity-based costing system, which is being used in a domestic forest industry company. The reports produced by the system have not been reliable, and this has caused the utilization of the system to diminish. The study was initiated by examining the theory of activity-based costing. It was also discovered, that the system produces management accounting information and therefore also that theory was introduced briefly. Next the possible sources of errors were examined. The significance of these errors was evaluated and waste handling was chosen as a subject of further study. The problem regarding waste handling was that there is no waste compensation in current model. When paper or board machine produces waste, it can be used as raw material in the process. However, at the moment the product, which is being produced, at the time does not get any compensation. The use of compensation has not been possible due to not knowing the quantity of process waste. As a result of the study a calculatory model, which enables calculating the quantity of process waste based on the data from the mill system, was introduced. This, for one, enables starting to use waste compensation in the future.

Tiedettä ja kronikkaa sukupolvista

Kirjallisuusarvostelu

Auran rantamilta lähti : uutta, uusvanhaa vai vanhaa uutta?

Kirjallisuusarvostelu

Uskonto kognition tuotteena : ja vähän kulttuurinkin

Kirjallisuusarvostelu

Globalisaatio : kaksiteräinen miekka

Kirjallisuusarvostelu

Ihmisen toiminnan geologiset puitteet

Kirjallisuusarvostelu

Olettamus olettamus

Artikkelissa tarkastellaan olettamusten suhdetta tutkimuskäytäntöihin.