Pyhäkoulun käsikirja

Sivulla 4: Käsikirjan on alunperin kirjoittanut Eero Hyvärinen nimellä Käsikirja maaseurakuntiemme pyhäkouluille, 1889 (1.-5. p.). Sen 6. painoksen on uudelleen toimittanut Arvid Wallenius, laulunopetus-luvun on kirjoittanut Huugo Nyberg ja harjoituskokous-luvun A. Taube.

Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2014

Ilmanlaatua on Kanta- ja Päijät-Hämeen seudulla seurattu bioindikaattorien avulla 1980-luvulta lähtien. Ilmanlaadun bioindikaattoreina käytettiin männyn runkojäkäliä, männyn elinvoimaisuutta sekä männyn neulasten, sammalen ja humuksen alkuainepitoisuuksia ja kemiallisia ominaisuuksia. Vuonna 2014 bioindikaattoriseuranta toteutettiin ensimmäistä kertaa alueiden yhteisenä seurantana. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset bioindikaattoreihin olivat voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla selvästi havaittavissa, hajakuormitetuilla alueilla vaikutukset olivat lieviä. Tutkituista muuttujista jäkälämuuttujat kuvasivat eri ilman epäpuhtauksien (rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset) yhteisvaikutusta. Männyn neulaskato kuvasi osin luontaisia tekijöitä, osin ilman epäpuhtauksien vaikutuksia. Neulasista mitatut alkuainepitoisuudet, mukaan lukien rikkipitoisuudet, kuvasivat pääasiassa metsikön kasvuolosuhteita. Humuksen ja erityisesti sammalen metallipitoisuudet kuvasivat ilman kautta leviävien epäpuhtauksien kuormitusvaikutusta hyvin. Kanta- ja Päijät-Hämeen merkittävimmät raportoitujen ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Lisäksi alueella on merkittäviä jätteenkäsittelytoimintojen keskittymiä. Myös jätevedenpuhdistamoiden läheisyys näkyy ilmanlaadun indikaattorilajeissa. Näiden toimintojen läheisyys sekä päästömäärät vaikuttavat jäkälälajiston koostumukseen ja kuntoon siten, että laitosten läheisyydessä lajiston kunto on huonompi ja lajisto köyhtyneempää kuin tausta-alueilla. Samoin sammalen ja humuksen metallipitoisuudet ovat suurempia päästölähteiden läheisyydessä kuin kauempana niistä. Myös suuret päästömäärät lisäävät epäpuhtauksien kertymistä sammaliin ja humukseen sekä kasvattavat jäkälälajiston vaurioita ja köyhdyttävät lajistoa. Alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vähentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna. Päästövähennykset eivät kuitenkaan näy lineaarisesti tutkituissa indikaattorilajeissa. Kanta-Hämeen osalta tilastollisesti merkitseviä eroja jäkälämuuttujissa oli mm. sormipaisukarpeen vaurioasteessa, joka oli keskimäärin kasvanut vuoteen 2002 verrattuna sekä levän yleisyydessä, joka oli vähentynyt vuoteen 2002 verrattuna. Sammalen ja humuksen metallipitoisuuksista ainoastaan kuparin pitoisuudet olivat kasvaneet. Sammalen elohopea- ja vanadiinipitoisuudet sekä humuksen kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat laskeneet, muissa pitoisuuksissa ei ollut tapahtunut muutoksia. Jäkälämuuttujien osalta selviä muutoksia havaittiin Lahden, Forssan ja Heinolan keskustojen tuntumassa sekä Kärkölän Lappilassa. Luonnontilaisimmat alueet sijaitsivat Lopen eteläosissa, Orimattilan pohjoisosissa sekä Kärkölän itäpuolella. Jäkälätunnukset olivat keskimäärin samaa tasoa kuin muualla Suomessa. Korkeita metallipitoisuuksia havaittiin erityisesti Heinolan Myllyojan tutkimusalalla sekä Riihimäellä. Sammalesta mitatut lyijy- ja kromipitoisuudet olivat alueella suurempia kuin vertailuaineistoissa muualla Suomessa, humuksen osalta puolestaan vertailuaineistoja korkeampia keskimääräisiä pitoisuuksia havaittiin kromilla, kuparilla, lyijyllä, vanadiinilla ja nikkelillä. Taajama- ja tausta-alojen keskinäisessä vertailussa jäkälätunnukset olivat jäkälien peittävyyksiä lukuun ottamatta paremmassa kunnossa tausta-aloilla kuin taajama-aloilla. Neulasten ravinnepitoisuuksissa ja humuksen raskasmetallipitoisuuksissa havaittiin myös eroja; taajama-aloilla pitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin taustaaloilla. Lyhyemmän aikavälin kertymistä kuvaavat sammalten raskasmetallipitoisuuksien mukaan taajama-aloilla ei havaittu eroa tausta-alueisiin.

Tuotanto- ja tuottavuusarvioiden riippuvuus tuotantofunktiovalinnasta

Tuotantofunktio on tärkeä osa taloustieteellistä analyysia, mutta sen valinta tehdään usein ilman lähempää tarkastelua. Yleisimmin käytetty tuotantofunktiomuoto on Cobb–Douglas-tuotantofunktio. Tutkimuksen tarkoituksena on verrata edellä mainittua tuotantofunktiota joustavampaan kiinteän substituutiojouston tuotantofunktioon eli CES-tuotantofunktioon. Vertailu suoritetaan estimoimalla tuotantofunktioille parametrit aineiston avulla. Tuotantofunktiovalinnan vaikutusta kokonaistuottavuusarvioihin tarkastellaan hyödyntämällä estimaatteja. Tuotantofunktiovalinnan vaikutuksia arvioidaan lisäksi kokonaistuottavuuden kasvua selittävissä regressioissa. Tuotantofunktioiden parametrien estimoinnissa hyödynnetään lineaarista ja epälineaarista pienimmän neliösumman menetelmää. Tutkimuksessa arvioidaan kokonaistuottavuutta bruttokansantuotteen ja tuotantofunktion välisenä erotuksena. Kokonaistuottavuuden kasvua käsittelevissä regressioissa käytetään paneeliaineistolle soveltuvia menetelmiä. Tuotantofunktioestimoinnin tuloksena saadaan substituutiojouston arvoksi 0,8. Tulosten perusteella kokonaistuottavuuden muutokset ovat maltillisempia ja kokonaistuottavuuden estimaatti kehittyy vakaammin, kun tuotantorakenteen oletetaan seuraavan CES-tuotantofunktiota. Kokonaistuottavuuden muutoksia selittävissä regressioissa yleisesti käytettyjen selittäjien vaikutukset pienenevät ja joidenkin selittäjien tilastollinen merkitsevyys laskee, kun kokonaistuottavuuden laskemiseen käytetään CES-tuotantofunktiota Cobb–Douglas-tuotantofunktion sijaan Tulokset tukevat substituutiojouston arvoa 0,8 ja näin ollen CES-tuotantofunktion käyttämistä Cobb–Douglas-tuotantofunktion sijaan. Kokonaistuottavuutta arvioitaessa tuotantofunktiovalinta vaikuttaa arvion heilahteluiden voimakkuuteen. Toivottava ominaisuus kokonaistuottavuusarviolle on sen tasainen kehittyminen ajassa ilman suuria heilahteluja. Kokonaistuottavuuden muutoksia selittävissä regressioissa tulee tuotantofunktion valintaan kiinnittää huomiota. Tutkimuksen perusteella tulokset, kokonaistuottavuuden kasvua selittävissä regressioissa riippuvat käytetystä tuotantofunktiomuodosta.

Työstä elinvoimaa?

Kirjallisuusarvostelu

Antisemitismin ja juutalaisvainojen pitkä historia

Kirjallisuusarvostelu

Sivistyksen tarina aamuhämärästä iltaruskoon

Kirjallisuusarvostelu

”Draamalla vai ilman” – Opettajien käsityksiä ja kokemuksia draamakasvatuksesta peruskoulussa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää draamakasvatusta opiskelleiden ja sitä työssään käyttävien opettajien käsityksiä draamakasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista sekä heidän kokemuksiaan draamallisten menetelmien käytöstä. Tutkimus pyrkii myös selvittämään opettajien käsityksiä draamakasvatuksen asemasta ja haasteista koulussa. Tutkimuksen taustalla on draamakasvatuksen oman opetussuunnitelman ja oppiaineen aseman puuttuminen sekä draaman painottaminen uudessa opetussuunnitelmassa. Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kuutta draamaa opetuksessaan käyttävää opettajaa kevään 2014 ja kevään 2015 välisenä aikana. Tutkittavat ovat draamakasvatusta opiskelleita ylä- ja alakoulun opettajia. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opettajat nimesivät draamakasvatuksen keskeisiksi sisällöiksi ja tavoitteiksi sosiaaliset taidot sekä itsestä oppimisen. Draamallisten menetelmien käytössä korostuivat draamalle ominaiset työtavat sekä opettajien näkemys draamakasvatuksesta kokonaisvaltaisena pedagogiikkana. Draaman eduksi opettajat katsoivat erityisen ilmapiirin ja haasteiksi nousi joukko sekä koulun sisäisiä ja ulkoisia haasteita että vaatimuksia opettajalle ja oppilaalle. Draamakasvatuksesta muodostuu kokonaisvaltainen tapa kasvattaa ja opettaa tulevaisuuden vaatimia taitoja.

Convenience of scallops in plate structures

In this thesis was performed comprehensive study about the convenience of scallops in plate structures. A literature review was performed and lack of knowledge was fulfilled with fatigue tests performed in the laboratory of Steel Structures at the Lappeenranta University of Technology and with finite element method. The aim of this thesis was to produce design guidance for the use of scallops for different structural details and different loading conditions. An additional aim was to include more precise instructions for scallop design to produce good fatigue resistance and appropriate manufacturing quality. The literature review was performed searching bridge engineering and maritime standards and design guides and studies from scientific databases and reference lists from the literature of this field. Fatigue tests were used to research the effect of using scallops or not using scallops to fatigue strength of bracket specimen. Tests were performed on three specimens with different scallop radii and to five specimens without scallops with different weld penetration depths. Finite element method using solid elements, symmetry and submodels was used to determine stress concentration factors for I-beams with scallops. Stresses were defined with hot spot stress method. Choosing to use a scallop or not in the structure is affected by many factors, such as structural and loading conditions and manufacturability. As a rule of thumb, scallops should be avoided because those cause stress concentration points to the structure and take a lot of time to manufacture. When scallops are not used, good quality welding should be provided and full weld penetration is recommended to be used in load carrying corner weld areas. In some cases, it is advisable to use scallops. In that case, circular scallops are recommended to be used and radius should be chosen from fatigue strength or manufacturing point of view.

Earning logics of a portal solution for a medical device manufacturer

The need behind this thesis was in the development of a more modern earning logic for a pelvic floor muscle home training device to which a portal solution is going to be introduced as a part of new upgraded version of the device. The goal is to offer useful guidelines and recommendations for the medical device manufacturer to use in the process of creating the new business model around the new product version. In the theoretical part of this thesis, the used theoretical frameworks for business model generation and pricing models are presented. The special characteristics of healthcare technology industry are also introduced as initial data for the empirical part. The empirical data is collected via interviews and meetings from both inside and outside of the company to gain a comprehensive picture of the issue at hand. The needed changes in the business model as well as possible pricing options are gone through in the empirical chapters with the main focus being on the incoming revenue streams and pricing. As results of the thesis recommendations are presented for the changes that are needed in the business model after the introduction of the portal solution. The results of this thesis can be used for finishing the development process of the new version of the device and especially the earning logic of it.

Uusi Saksa, uusi Eurooppa – uusi ulkopolitiikka? Suomi ja Saksan kysymys 1989−1990.

Tämä tutkielma käsittelee Suomen ulkoasianhallinnon suhtautumista Saksojen yhdistymisprosessiin 1989−1990. Jaetusta Saksasta oli vuosien saatossa tullut niin olennainen osa kylmän sodan voimatasapainoa Euroopassa, että vastaus Saksan kysymyksen vaati myös ratkaisua siitä, miten koko Euroopan turvallisuus tulevaisuudessa järjestettäisiin ja kenen tai minkä toimesta tämä tapahtuisi. Siksi yhdistyminen olikin monipolvinen prosessi, jossa erilaiset visiot Euroopan tulevaisuudesta kamppailivat. Voittajaksi selviytyi lopulta Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Kohlin ja Yhdysvaltain ajama malli, jossa DDR liitettiin osaksi Länsi-Saksaa ja yhdistynyt Saksa jäi sekä EY:n että Naton jäseneksi. Suomalaisdiplomaatit suhtautuivat Saksojen kysymyksen kehitykseen alusta asti varsin varovaisesti. Toisen maailmansodan jälkeisen perinnön selvittäminen ja Saksan kysymyksen ratkaiseminen vastasi Suomen tavoitteita poistamalla jännitystä ylläpitäneen tekijän Euroopassa. Lisäksi Saksojen yhdistymiskehitys näytti suomalaisarvioiden mukaan vahvistavan Suomelle tärkeän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen, Etykin, roolia. Suomen suhtautumista Saksan kysymyksen ratkaisuun voidaankin kuvata Etyk-optimismiksi. Suomalaisten Etyk-optimismi koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen koski turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneen muutoksen laajuutta: Berliinin muurin murruttua koko toisen maailmansodan jälkeinen Euroopan kahtiajakoon perustunut Jaltan järjestys oli kaatumassa ja edessä oli koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän muutos. Ajattelun toinen osa koski ”Jaltan” korvaajaa, joka suomalaisten arvioiden ja toiveiden mukaan rakentuisi Etykin pohjalle. Suomalaisilla olikin koko Saksan yhdistymisprosessin ajan vahva usko siihen, että juuri Etyk on se järjestys, jonka perusteella uusi Eurooppa rakennettaisiin. Saksan kysymyksen ratkaisun synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen ympäristö loi Suomelle myös mahdollisuuden muuttaa asemaansa. Syntyi Operaatio PAX, salainen suunnitelma, jonka avulla Suomi tulkitsi syksyllä 1990 uudelleen Pariisin rauhansopimusta sekä YYA-sopimusta. Operaatio oli irtiotto vanhoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista ja siten myös Suomessa 1990-luvulla tapahtuneen ulkopoliittisen suunnanmuutoksen ensimmäinen askel. Sen avulla Suomi asemoi itseään uuteen kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen.