Venäjään liittyvän markkinatutkimustiedon markkinapotentiaali Suomessa

Tämän diplomityön tavoitteena on tehdä markkinatutkimus suomalaisista yrityksistä, jotka toimivat tai aikovat lähiaikoina aloittaa toiminnan Venäjän markkinoilla. Tutkimus tehdään kaksiosaisena kyselytutkimuksena ja sen avulla selvitetään, minkälaisia Venäjään liittyviä tietotarpeita eri toimialojen yrityksillä on. Tuloksien avulla työn teettäjä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy pystyy kartoittamaan potentiaalisia uusia asiakasyrityksiä. Diplomityön alussa tutustutaan markkinatutkimukseen ja luodaan katsaus Venäjän markkinoiden erikoispiirteisiin sekä esitellään TAK Oy. Tämän jälkeen läpikäydään vaiheittain markkinatutkimus, jonka toteutus perustuu diplomityön alussa esiteltyihin taustatietoihin. Työn lopussa kerrotaan tutkimuksen tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset ja suositukset TAK Oy:lle. Viimeisenä osana tässä työssä on yhteenveto tutkimuksen keskeisimmistä asioista. Diplomityön tuloksena saatiin aikaiseksi tutkimus suomalaisten yritysten Venäjän kauppaan kohdistuvasta kiinnostuksesta ja Venäjän markkinoihin liittyvistä tietotarpeista. Lisäksi tutkimuksien perusteella saatiin laadittua lista yrityksistä, jotka voisivat olla kiinnostuneita TAK Oy:n tuottamista tutkimuspalveluista.

Eettiset sijoitusrahastot Suomessa – Nykytilan arviointi

Tutkimus eettiset sijoitusrahastot Suomessa – nykytilan arviointi, on kvalitatiivinen, teorialähtöinen kirjallisuustutkimus, jossa selvitetään eettisten sijoitusrahastojen nykytilannetta Suomessa. Päätavoitteena on selvittää, mitä ja minkälaisia eettiset sijoitusrahastot ovat Suomessa. Alatavoitteena tutkitaan myös eettisten rahastojen kehitystä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tutkimuksessa on kartoitettu Suomessa toimivat eettiset sijoitusrahastot ja vertailtu niitä keskenään sekä selvitetty niiden sijoituspolitiikkaa ja toimintaa. Aineistona on käytetty tieteellisen kirjallisuuden lisäksi pankkien ja pankkiiriliikkeiden aineistoja. Tutkimus on tehty kirjallisuuden pohjalta ja tutkimus perustuu kirjallisuuden ja tutkimusaineiston analysointiin sekä siitä tehtäviin johtopäätöksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaiset eettisiksi luokiteltavat rahastot ovat hyvin identtisiä ja niissä näkyy vahva painotus ympäristöön ja ilmastoon. Eettisten rahastojen määrä ja koko on kasvanut nopeasti koko 2000 – luvun ja tutkimuksen tekovaiheessa Suomessa toimii 22 eri eettistä rahastoa ja näiden yhteenlaskettu rahastopääoma on noin 5,8 Mrd. euroa, joka on noin 8 % koko rahastopääomasta (66 Mrd. euroa, (2007)) Suomessa eettinen sijoittaminen on vielä suhteellisen uusi ilmiö ja kansainvälisesti vertailtuna eettinen sijoittaminen on toistaiseksi pientä.

Matkustus Suomessa : ensimmäinen jakso

Suomalainen maisema esitellään tässä teoksessa ajan tunnetuimpien suomalaisten taiteilijoiden näkemänä; teosta varten tilattiin A. v. Beckerin, A. Edelfeltin, R. V. Ekmanin, W. Holmbergin, E. Janssonin, O. Kleinehin, J. Knutsonin, B. Lindholmin, Hj. Munsterhjelmin ja B. Reinholdin maisemamaalaukset. Näiden maalausten pohjalta kaiverrettiin ulkomailla teräspiirrokset kirjan painotyötä varten.

Maisemia ja nähtävyyksiä kuvaavat selitystekstit ovat Topeliuksen kirjoittamia. Kuvauskohteiden painopiste on rannikkoseudulla, sillä julkaisulle oli suunniteltu jatko-osia, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Teoksessa pyrittiin antamaan entistä todenmukaisempi kuva Suomesta. Teos oli tarkoitettu myös Suomi-kuvan luojaksi ulkomailla; teksti julkaistiin saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. Teoksesta ilmestyi myös ruotsinkielinen laitos.

Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa

Tämä raportti liittyy Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahoituksella vuonna 2008 toteutettuun tutkimus- ja kehittämishankkeeseen Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa (fimos 114856). Hankkeen tavoitteena oli selvittää maakunnan koulupudokkaiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilannetta ja ongelmia sekä etsiä uusia tehokkaita keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hanke on toteutettu Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa RUSE:ssa dosentti Sakari Aholan johdolla. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Salon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Pasi Kankare (pj.), professori Osmo Kivinen (RUSE), projektipäällikkö Matti Mäkelä (Turun ammatti-instituutti), urasuunnittelija Taina Laaksonen (Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus / nuorten työpaja Fendari), erikoissuunnittelija Tuula Halttunen (Varsinais-Suomen liitto) sekä koordinaattori Päivi Kaipainen (sihteeri, RUSE). Hankkeesta on tiedotettu RUSE:n verkkosivuilla, josta löytyvät myös tarkemmat kuvaukset hankkeen tavoitteista, toimenpiteistä sekä keskeiset tuotokset: http://ruse.utu.fi -->Projects -->Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Varsinais-Suomessa

Kansallisten immateriaalioikeuksien vaikutus lääkekeksintöihin Suomessa ja Ruotsissa 1980-90-luvulla

Pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli tutkia lääkkeiden immateriaalioikeudellisia suojamuotoja Suomen ja Ruotsin osalta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lääkkeiden kansallisen patenttisuojan, lisäsuojatodistuksen ja dokumentaatiosuojan vaikutusta lääkekeksintöihin 1980–90-luvun Suomessa ja Ruotsissa. Lääkkeiden lisäsuojatodistuksella tarkoitetaan ainoastaan lääkeaineille tarkoitettua erillistä immateriaalioikeudellista lisäsuojamuotoa, joka pidentää suoja-aikaa enimmillään viidellä vuodella. Dokumentaatiosuojalla tarkoitetaan suojamuotoa, joka suojaa lääkkeiden kehittämisessä aikaan saatuja tutkimus- ja turvallisuustuloksia rinnakkaisvalmistajilta tietyn määritellyn ajan. Suomen ja Ruotsin kansallisessa lainsäädännössä oli tarkasteluajanjaksolla olennaisia eroja. Rinnakkaisongelmana tutkittiin innovaatio- ja patenttipolitiikan merkitystä lääkekeksintöjen määrään ja laatuun. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin virallislähteiden ja kirjallisuuden lisäksi myös teemahaastatteluin. Haastateltavat olivat alan asiantuntijoita. Tutkimus oli haasteellinen. Oli palkitsevaa saada asiaa koskeva ”hiljainen tieto” kansiin. Suomen ja Ruotsin poliittinen ja lainsäädännöllinen ilmapiiri poikkesivat toisistaan. Suomessa vallitsi protektionistinen ilmapiiri ja se näkyi politiikassa ja vaikutti lainsäädäntöön. Menetelmäpatentista ei haluttu luopua. Menetelmäpatentti on patentti, joka käsittää ainoastaan lääkeaineen valmistusmenetelmän, eikä lopputuotetta. Suomessa sallittiin lääkeaineiden tuotepatentti vasta 1995. Toisin oli Ruotsissa; siellä poliittinen ilmapiiri ja valtion sekä lääketeollisuuden näkemykset johtivat kehitystä niin, että tuotepatenttikielto poistettiin huomattavasti aiemmin kuin Suomessa. Ruotsi oli kaukonäköisempi myös muiden suojamuotojen kohdalla. Lopputuloksena tästä seurasi se, että Ruotsin lääketeollisuus on menestynyt huomattavasti paremmin kuin Suomen. Lääkekeksintöjä tehtiin enemmän. Ruotsin lääkekeksinnöistä suuri osa oli uusia molekyylejä; Suomen vastaava osuus oli selvästi pienempi. Myös Ruotsin lääkevienti oli ja on huomattavasti suurempaa kuin Suomen.

Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa

Venäjän maantieteellinen läheisyys ja kasvavat markkinat ovat yhä edelleen tärkeimpiä syitä suomalaisyritysten Venäjä-toiminnoille. Vuorovaikutus rajan yli ei kuitenkaan ole yksipuolista, vaan maantieteellisen läheisyyden vuoksi myös venäläisyritysten voisi olettaa pitävän Suomea luonnollisena vaihtoehtona kansainvälistymiselleen. Suomessa toimivissa venäläisyrityksissä on havaittavissa ominaispiirteitä, jotka erottavat ne kotimaisesta yritystoiminnasta. Samalla kuitenkin venäläisyritysten piirteet eivät ole yhteneviä muualla maailmassa havaittujen etnisten yritysten ominaisuuksien kanssa. Toisin kuin etniset yritykset yleensä, venäläiset yritykset eivät ole syntyneet julkisen tuen avustuksella, eivätkä ne toimi matalan kannattavuuden aloilla. Venäläisen yritystoiminnan rooli on merkittävä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa, ja samalla se tuo lisämausteensa suomalaiseen pienyrityskenttään.

Ulkoistaminen ja johdon laskentatoimi keskisuurissa ja suurissa yrityksissä Suomessa

Tänä päivänä globaaleilla markkinoilla yritykset joutuvat tarkastelemaan liiketoimintaansa ja tekemään vaativia strategisia päätöksiä kohdistaakseen rajalliset resurssinsa keskeisimmiksi näkemiinsä toimintoihin. Yhä yleistyvä vaihtoehto on ulkoistaminen, jota on tehty Suomessa noin 20 vuoden ajan. Menetelmä rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla Yhdysvalloista ja yleistyi 1990- luvun laman myötä. Työssä on lähdetty tarkastelemaan aihetta johdon laskentatoimen näkökulmasta pyrkimyksenä löytää syitä ulkoistamiselle. Esille tuodaan myös muita tavoitteita, riskejä, onnistumisen edellytyksiä ja ulkoistamiskohteita. Työhön on koottu eri tilastoista suomalaisyritysten ulkoistamisen yleisyyttä, syitä ja ulkoistamiskohteita. Lopuksi on tehty johtopäätöksiä ulkoistamisesta prosessina ja siinä onnistumisen edellytyksistä.