693 resultados para barn och ungdomar
Resumo:
Soitinnus: sekakuoro.
Resumo:
Soitinnus: piano, sekakuoro.
Resumo:
Soitinnus: piano, sekakuoro.
Resumo:
Soitinnus: sekakuoro, orkesteri, urut (harmoni).
Resumo:
Soitinnus: sekakuoro, orkesteri ja urut (harmoni).
Resumo:
Soitinnus: urut, pianot (2).
Resumo:
Soitinnus: lauluääni, piano.
Resumo:
Soitinnus: lauluääni, piano.
Resumo:
Soitinnus: orkesteri.
Resumo:
Soitinnus: orkesteri.
Resumo:
Abstract: Ecocentric or technocentric views? Attitudes among environmental civil servants 1994 och 2004
Resumo:
Tutkimuksen kohteena ovat äitiydelle tuotetut kulttuuriset odotukset, joita tarkastellaan kahdella yhteiskunnallisella keskustelufoorumilla. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä lastensuojelun perhetyössä toimivien ammattilaisten ja toisaalta median puhetta äitiydestä. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia tapoja konstruoida äitiyttä hyvänä tai riittämättömänä sekä haastaa pohtimaan erilaisten tulkintojen perusteita ja seurauksia lastensuojelutyössä. Kulttuuriset, äitiyttä koskevat odotukset vaikuttavat myös siihen, miten äitiys henkilökohtaisella tasolla koetaan. Äitiyden kulttuurista määrittelyä analysoidaan kahdesta tekstiaineistosta. Yhtenä aineistona ovat Stakesissa vuonna 1999 toteutetun Perhetyöprojektin yhteydessä kerätyt, lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten ryhmäkeskustelut. Toisena aineistona on projektin ajankohtana ilmestyneistä suomalaisista naisten- ja perhelehdistä (Kotiliesi, Anna, Kaksplus) kerätyt äitien haastattelut. Tutkimuksessa kysytään 1) Mihin ammattilaisten äitejä koskeva huolipuhe kiinnittyy ja millaisia kulttuurisia äitiyden odotuksia se konstruoi? 2) Millaisia äitiyden odotuksia median äitihaastattelut konstruoivat? 3) Millaisen äitiyden odotushorisontin nämä puhekäytännöt yhdessä tuottavat? Analyysin teoreettis-metodologisina kulmakivinä ovat sosiaalinen konstruktionismi ja feministinen tietokäsitys. Analyysimenetelmänä on laadullinen, aineistojen ehdoilla etenevä, feministisesti ja kriittisesti sävyttynyt lukutapa, joka hyödyntää teemoittelun, diskurssianalyysin ja feministisen metodologian ideoita ja käsitteitä. Analysoitavana olevissa keskusteluissa äitiyttä konstruoidaan lapsen tarpeiden (ammattilaiset) ja naisen tarpeiden (media) näkökulmista. Ammattilaiset puhuvat tilanteista, joissa äitien toiminta rikkoo kulttuurista hyvän äidin kuvaa, vaarantaa lapsen hyvinvointia ja äitiyteen joudutaan puuttumaan ammatillisesti. Ammattilaisten tulkinnat kuvaavat taitavaa lapsen edun näkökulmasta tehtyä arviointia, jonka kiintopisteenä ovat äidit yksilöllisine ominaisuuksineen ja piirteineen. Ammatillisen huolipuheen keskiössä ovat äidin vuorovaikutussuhteet sekä äidin tunteet, käyttäytyminen ja asenteet. Riittävää äitiyttä konstruoi kodin luominen, kiintymyssuhteen rakentaminen ja lapsen ensisijaiseksi asettaminen. Sen sijaan vaikuttaa siltä, ettei äitiyden arviointia juurikaan tehdä suhteessa äidin muihin identiteetteihin tai äitiyden toteuttamisen kontekstiin. Paikoin ammattilaisten tulkinnat heijastavat myös stereotyyppisiä ja idealistisia odotuksia, joita vasten äitiyttä arvioidaan. Tällaiset piirteet voivat kertoa siitä, että äitien avuntarpeet jäävät lastensuojelutyössä kohtaamatta ja ymmärtämättä. Mediapuhe äitiydestä käydään naiseuden ja äitiyden mallien antamisen kontekstissa. Puheen keskiössä ovat mediajulkisuuteen päässeiden naisten äidiksi tuloon ja äitiyden toteuttamiseen liittyvät valinnat ja käyttäytyminen. Mediapuhe on puhetta kulttuuristen ja ammatillisten äitiyden odotusten rikkomisesta, uudelleen tulkinnasta ja niiden muovaamisesta itselle sopiviksi. Mediapuheessa hyvää äitiyttä konstruoi äidin itsenäisyys ja oma aika, sosiaalisen elämän rikkaus, ammatillinen identiteetti ja persoonalliset valinnat. Aineistojen kautta rakentuu moninaisten ja ristiriitaisten, äitejä eri suuntaan vetävien kulttuuristen odotusten kirjo. Odotukset jäsentyvät neljälle ulottuvuudelle: 1) lapselle omistautuva – itseään toteuttava, 2) emotionaalinen side – rationaalinen tehtävä, 3) odotuksia toteuttava – omaehtoinen, 4) itsenäinen - äitiyttä jakava. Äitiyden toteuttaminen kulttuurisesti ”oikein” on näiden odotusten välissä tasapainoilua. Ulottuvuuksien kautta esille tulevat kaksoisviestit voivat heikentää äitien itsetuntoa, tuottaa riittämättömyyden tunteita tai yllyttää suorittamaan äitiyttä. Myös äitiyden ammatillinen tukeminen edellyttää tasapainoilua, jottei äitejä idealisoida tai syyllistetä kulttuurisia odotuksia vasten.
Resumo:
Den biografiska litteraturen vid huvudbiblioteket är till och med år 1999 samlad under signum HB Vc i tre klasser, HB Vc1 personhistoria, HB Vc2 historiker över flere personer och HB Vc3 släktforskning. Samlingen med signum HB Vc1 personhistoria omfattar memoarer och biografier om enskilda personer. Dessutom finns ett stort antal biografiska särtryck och småskrifter som är ordnade i tre kapselsamlingar. Kapselsamling HB Vc1 A omfattar material om finlandssvenskar från svenska tiden, dvs intill år 1810. Kapselsamling HB Vc1 B omfattar material om finländare från och med år 1810. Kapselsamling HB Vc1 C omfattar s.k. personskrifter om utlänningar. Memoarer och biografiska arbeten har ingått i talrika bokdonationer såväl från hemlandet som från Sverige. Friexemplar har erhållits från år 1919. Utgivningen har kontinuerligt följts med och genom inköp har samlingen kompletterats. Litteraturen i samlingen söks i databasen Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB Vc1. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i huvudbibliotekets realkatalog eller systematiska katalog, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Litteratur vid hela akademibiblioteket från och med år 2000 söks i Alma med personens namn som sökterm vid ämnesordssökning (fritext).
Resumo:
Samlingen med signum HB Ib finns vid huvudbiblioteket och innehåller böcker, småskrifter och kataloger om böcker och om bibliotek. Bok- och biblioteksväsen har särskilt intresserat bibliotekets överbibliotekarier och detta har gjort att samlingen vid huvudbiblioteket blivit mycket omfattande, över 13.600 titlar, genom ett aktivt anskaffande av speciellt utländskt material som komplement till den litteratur som från och med år 1919 erhållits som friexemplar. Huvudbibliotekets systematiska kortkatalog som går till år 1980 är finindelad i klasserna HB Ib1 – HB Ib7. HB Ib1 Bok- och biblioteksväsen, allmänt period / antal titlar -1899 / 26 1900-49 / 184 1950-59 / 155 1960-69 / 144 1970-79 / 283 HB Ib2a Bibliografier, allmänt -1899 / 39 1900-49 / 77 1950-59 / 58 1960-69 / 149 1970-79 / 152 HB Ib2b Bibliografier enligt bibliotekets klassifikationssystem -1899 / 69 1900-49 / 168 1950-59 / 168 1960-69 / 451 1970-79 / 719 HB Ib2c Bibliografier, länder -1899 / 180 1900-49 / 497 1950-59 / 190 1960-69 / 283 1970-79 / 208 HB Ib2d Bibliografier, personbibliografier -1899 / 5 1900-49 / 117 1950-59 / 72 1960-69 / 146 1970-79 / 161 HB Ib3 Bibliotek -1899 / 162 1900-49 / 949 1950-59 / 292 1960-69 / 533 1970-79 / 968 HB Ib4 Arkiv, arkivteknik, organisation -1899 / 17 1900-49 / 69 1950-59 / 25 1960-69 / 58 1970-79 / 82 HB Ib5 Bokhandel, förlag, antikvariat -1899 / 62 1900-49 / 235 1950-59 / 71 1960-69 / 81 1970-79 / 77 HB Ib6a Bokväsen, allmänt -1899 / -- 1900-49 / 2 1950-59 / 2 1960-69 / 6 1970-79 / 18 HB Ib6a Bokväsen, bibliofili -1899 / 8 1900-49 / 35 1950-59 / 8 1960-69 / 4 1970-79 / 5 HB Ib6b Bokväsen, boktryckeri, bokhistoria -1899 / 89 1900-49 / 295 1950-59 / 119 1960-69 / 139 1970-79 / 104 HB Ib6d Bokväsen, bokbindning -1899 / 4 1900-49 / 30 1950-59 / 5 1960-69 / 13 1970-79 / 13 HB Ib6e Bokväsen, exlibris -1899 / 5 1900-49 / 34 1950-59 / 5 1960-69 / 9 1970-79 / 7 HB Ib7 Utställningskataloger -1899 / 4 1900-49 / 55 1950-59 / 66 1960-69 / 49 1970-79 / 41 Från och med år 1980 har litteraturen om bok- och biblioteksväsen införts i Alma utan finfördelning, dvs allt material mellan åren 1980 och 1999 har ett gemensamt signum, HB Ib. Från och med år 2000 ingår litteraturen om bok- och biblioteksväsen vid huvudbiblioteket i en numerus currens-samling. Sökning i Alma med ämnesord ger litteratur vid hela akademibiblioteket.
