“Good night, dear Lake of Shining Waters”. Luonto L. M. Montgomeryn Anne of Green Gables –teoksessa

Kanadalaisen kirjailijan L. M. Montgomeryn tunnetun ja rakastetun Anna-sarjan ensimmäinen osa Anne of Green Gables -teos (1908) kertoo orvosta tytöstä, joka pääsee Prinssi Edwardin saaren Avonlean kylään asumaan naimattoman sisarusparin Marilla ja Matthew`n kasvattilapseksi. Luonto on keskeisellä sijalla teoksessa: Anna on luontoa rakastava ja luonnon keskellä viihtyvä tyttö ja myös teoksen kertoja kuvaa paljon luontoa. Tutkimukseni käsittelee luontoa Anne of Green Gables -teoksessa. Tutkin luontoteemaa teoksessa seuraavista näkökulmista: Analysoin, kuinka luonto kuvataan teoksessa ja millainen on teoksen luontokuva. Luontokuvaa käsittelen pastoraalin käsitteen kautta, ja kysyn teokselta, voidaanko se tulkita pastoraaliksi ja kuinka teos asettuu pastoraalin traditioon. Lisäksi erittelen, millainen on päähenkilön Annan luontosuhde. Millaisen arvon hän antaa luonnolle ja mitä merkityksiä hän liittää luontoon? Tutkimus asettuu ekokriittiseen viitekehykseen, ja pohdin myös sitä, minkälainen on teoksen representaatio luonnosta ekokriittisesti tarkastellen. Amerikkalaisen transsendentalistin Ralph Waldo Emersonin luontofilosofia kulkee myös taustajuonteena tutkielmassa ja erittelen, mitä yhtymäkohtia hänen luontofilosofiassaan on Anne of Green Gables -teokseen. Anne of Green Gables -teoksen luontokuvaa voidaan luonnehtia romantisoiduksi ja idealisoivaksi. Luonto kuvataan kauniiksi, ja sen kauneutta ylistää niin Anna kuin teoksen kaikkitietävä kertojakin. Teoksen luontokuva on pastoraalinen, sillä siinä esiintyy vahvasti pastoraaliin liittyvä diskurssi maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta siten, että maaseutu assosioituu positiivisesti, kun taas kaupunki nähdään negatiivisessa valossa. Luonnonläheinen Avonlean kylä näyttäytyy teoksessa niin idealisoidussa valossa, että se muistuttaa jo jonkinlaista myyttistä paratiisia. Näin ollen teoksen pastoraalisuus saa pejoratiivisiakin piirteitä. Annan luontosuhdetta värittää voimakas kunnioitus ja arvostus luontoa kohtaan. Hänen luontoon liittämistä arvoista keskeiselle sijalle nousee luonnon kauneus. Luonnon kauneuden arvostaminen toimii kuitenkin porttina luonnon toiseuttamiseen, mistä syntyy pieni arvoristiriita. Toisaalta kuitenkin Anna samaistuu luontoon tavalla, joka hämärtää perinteistä subjekti–objekti-dikotomiaa. Anna näyttäytyy vihreän maailman arkkityyppinä, lapsena, joka sulautuu luontoon ja kokee sen kodikseen. Luonto edustaa Annalle vapautta ja herättää myös hänen mielikuvituksena ja taiteellisen inspiraation. Lisäksi luonto on Annalle paikka, jossa voi saavuttaa autenttisen yhteyden Jumalaan.

Scouring uncharted waters – managing outbound open innovation in maritime industry

This thesis discusses the unexplored opportunities of open innovation, with a special focus on outbound open innovation. The extant literature indicates that the field of outbound open innovation still lacks of research, and especially the managerial issues lack of practicality. Also, the applicability to SME’s and traditional fields has been argued. The purpose of this study is to investigate how the outbound open innovation activities can be managed in maritime industry. By combining existing literature from the field of open innovation and innovation management, this study suggests first a theoretical management model, and contributes how it can be applied to industry- and company specifics; and then develops a practical model by constructing from the case company’s current management processes. As a result, the study synthesises a theoretical model of how the outbound open innovation activities can be managed. This model positions the outbound open innovation activities, the theoretical concepts found from the literature review, R&D processes, and the outbound open innovation implementation stages identified by previous research; and thus responses the need for practical steps for any company planning outbound open innovation activities. Practical tool for managers is also provided by identifying issues that are applied to industry- and company specifics. Then, open-ended case study questions are formulated accordingly and expert interviews selected by chain referral sampling, are conducted. Interviews provide information for the current management processes. By identifying the best practices and main challenges it is possible to outline and evaluate current outbound open innovation management processes and strategic choices in it. The researcher considers also the networks and their spheres of influences for the actors, activities and resources in the processes. Thus, the study provides a novel approach, and practical tools for the researchers and practioners in the field of open innovation. All in all, the study has come up that outbound open innovation is applicable to maritime industry; and the case company indeed has perfected its processes as cost-effective as possible, and so found its balance between the costs and benefits. However, several issues for future development are pointed out, and the study offers proposals for theory building. Findings are piloting in kind, but provide several theoretical and managerial implications, and reveal new research needs for the field.