Digitalisaatio ja kuljettajakoulutusyrittäjyys

Digitalisaation myötä myös liikenteestä tulee yhä älykkäämpää. Valtiovalta purkaa sääntelyä ja sallii digitaalisten menetelmien laajempaa käyttöä. Kuljettajakoulutusta pidetään toimialana kuitenkin hyvin konventionaalisena. Diplomityön tarkoituksena on tutkia, mitä digitalisaatio tarkoittaa kuljettajakoulutusyritysten liiketoimintamalleille. Empiiristä aineistoa saatiin teemahaastatteluin ja aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin. Työssä esitellään alan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä tulevaisuuden skenaariot. Digitalisaatio aiheuttaa merkittäviä muutoksia kuljettajakoulutusalan yrityksille. Auto ei ole enää entisenlainen statussymboli eikä rahan käytön kohde. Digitaaliajan ihmiset eivät aina kaipaa fyysistä liikkumista, kun vielä kivijalkakaupatkin vähenevät. Ajokorttia ei useinkaan koeta välttämättömäksi aikuistumisriitiksi. Uusi teknologia voi kuitenkin radikaalisti parantaa alan yritysten suorituskykyä: palvelut muuttuvat ajasta ja paikasta riippumattomiksi sekä skaalautuviksi. Kuluttajien kannalta digitalisaatio puolestaan parantaa asiakaslähtöisyyttä. Alan liiketoimintamallien kehittymiseen vaikuttaa neljä taustavoimaa: digitalisaatio, perinteet, sääntely ja yrittäjyys. Liiketoimintamalli sisältää opetukselliset ydintoiminnot, sisäiset prosessit, liiketoiminnan tukitoiminnot ja arvoehdotuksen asiakkaalle. Liiketoiminnan kehittäminen vastaamaan digitalisaation vaatimuksia edellyttää proaktiivista innovaatiostrategiaa. Siihen perustuvien innovaatiomenetelmien avulla yritys voi kehittää liiketoimintamalliaan digitalisaation tarjoamien ja tiedon asymmetriasta kumpuavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Elintarvikeverkkokaupan haasteet ja mahdollisuudet Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa elintarvikeverkkokaupan kohtaamat haasteet Suomessa ja sitä kautta selvittää miksi elintarvikeverkkokaupat eivät ole saavuttaneet jalansijaa muiden verkkokauppojen tavoin. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä ovat elintarvikeverkkokaupan tärkeimmät kehityskohteet sekä haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa. Ruokakaupat hallitsevat maailman suurimpien yritysten listaa, mutta niiden verkkokauppatoiminta on vielä hyvin pienimuotoista. Erityisesti Suomessa elintarvikeverkkokauppa on hyvin rajoittunutta ja kilpailu olematonta verrattuna esimerkiksi elektroniikan tai kirjojen verkkokauppaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2014 mennessä elintarvikkeiden ostaminen verkosta onkin kasvanut yli 500 prosenttia. Suuresta kasvusta huolimatta verkkokaupasta ostetun ruoan osuus Suomen koko päivittäistavarakaupasta on tällä hetkellä alle puoli prosenttia, joka vastaa yhden pienen lähikaupan vuosimyyntiä. Elintarvikeverkkokaupan laajentumisen esteenä on useita haasteita, jotka ovat tiivstetty tutkimuksen lopussa. Lähes koko elintarvikeverkkokaupan kokonaisprosessi vaatii kehitystä, jotta läpäisykykyä saadaan tehostettua. Prosessin sisäisesti suurimmaksi kehityskohteeksi osoittautuu keräilyteknologian kehitys. Se tulee olemaan toiminto, joka onnistuessaan vauhdittaa alan kasvua tai epäonnistuessaan hidastaa alan kehitystä. Tutkimuksen perusteella elintarvikeverkkokaupan tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta.

Invoice-kaupan edut ja haitat verrattuna tavalliseen Tax Free kauppaan

Kandidaatintutkielmani käsittelee Invoice-kauppaa ja sitä, mitä etuja siihen liittyy verrattuna tavanomaiseen tax-free kauppaan. Invoice-veronpalautusjärjestelmässä EU:n ulkopuolella asuva asiakas saa veronpalautuksen samasta liikkeestä seuraavalla asiointikerralla. Arvonlisäveronpalautukset on kuitenkin haettava puolen vuoden sisällä ostosten tekemisestä. Tavanomaisessa tax-free kaupassa asiakas saa arvonlisäveronpalautuksen rajalta poistuessaan Suomesta. Invoicea käytettäessä asiakas saa verosta isomman osan takaisin kuin tavanomaisessa tax-free kaupassa, mutta palautuksen saaminen kestää kauemmin, koska Invoicea käytettäessä veronpalautuksen voi saada vain samasta liikkeestä, missä ostokset on tehty. Tutkielmani tarkastelee aihetta kauppiaan näkökulmasta. Kauppiaan kannalta Invoicen etuna on erityisesti asiakkaiden ”koukuttaminen”, koska veronpalautukset on aina haettava samasta liikkestä, mistä tuotteet on ostettu. Näin samat asiakkaat tulevat usein samaan liikkeeseen myös seuraavilla Suomen matkoilla saadakseen veronpalautukset. Tämä tuo liikkeille usein myös uusia kanta-asiakkaita.Toisaalta on huomioitava myös Invoicen käytöstä kauppiaalle ja kassoille mahdollisesti aiheutuva lisätyö ja kustannukset. Veronpalautusten maksaminen takaisin asiakkaille ja tullissa leimattujen kuittien käsittely vie kassoilla tavanomaista enemmän aikaa ja saattaa vaatia lisää henkilökuntaa. Tutkielma on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena ja tutkimusmenetelmänä on käytetty haastatteluita. Haastateltavat ovat kauppiaita Kaakkois-Suomen alueelta. Tavoitteenani oli koota mahdollisimman monipuolinen haastateltavien joukko sisältäen niin vaate- ja vapaa-ajan liikkeitä kuin sekatavara- ja päivittäistavarakauppoja. Teorialähteinä käytin yliopiston kirjastosta lainattuja kirjoja, LUT:in tietokantojen ja Edilex-tietokannan artikkeleita sekä Verohallinnon dokumentteja ja verkkojulkaisuja. Lisäksi olen hyödyntänyt tutkielmassani myös ajankohtaisia uutisia sekä erilaisten paikallis- ja aikakauslehtien artikkeleita. Tutkielmani johtopäätöksissä tulin siihen tulokseen, että kauppiaan kannalta edullisinta on käyttää samanaikaisesti sekä Invoicea että perinteistä, palautusliikeiden palveluja hyödyntävää tax-free järjestelmää. Tämä mahdollistaa liikkeille mahdollisimman laajan asiakasjoukon. Suomessa usein käyvät ostosmatkailijat suosivat yleensä Invoicea täysimääräisen veronpalautuksen vuoksi. Palautusliikkeet taas veloittavat asiakkaalle maksettavasta veronpalautuksesta oman palvelumaksunsa. Suomessa harvemmin vieraileville taas palautusliikkeiden palvelut ovat edullisempia, sillä veronpalautukset saa rajalta maasta poistuttaessa, eikä tarvitse palata samaan liikkeeseen puolen vuoden sisällä. Palautusliikkeiden etuna Invoiceen nähden on myös asioinnin vaivattomuus, sillä eri liikkeissä asioivat ostosmatkailijat saavat kaikista matkalla tekemistään ostoksista arvonlisäveronpalautuksensa yhdestä paikasta sen sijaan, että kävisivät hakemassa ne joka liikkeestä erikseen.

ATTITUDES TOWARD RUSSIAN CUSTOMERS IN THE FINNISH RETAIL TRADE SECTOR – A salesperson’s point of view

The amount of Russian tourists in Finland has increased significantly in the past years. The impact of Russian tourism to the Finnish retail trade sector is enormous, since Russian tourists often spend a lot of money particularly on shopping. Shopping tourism is mainly focused in the near border cities, such as Imatra and Lappeenranta, and in addition in Helsinki metropolitan area. The purpose of this study is to map the attitudes and perceptions of the sales personnel who are working in the Finnish retail trade sector towards Russian customers and to discover which elements affect these attitudes. The theories in this study are based on cultural elements and elements related to sales behavior and performance. Cultural differences between Finland and Russia, cultural distance and cultural intelligence form the cultural aspect of this study. Customer orientation vs. sales orientation (SOCO), adaptive selling, selling skills and job competency, salesperson’s affect and empathy toward customers, and job autonomy form the elements concerning sales behavior and performance. Furthermore, the attitude – behavior link, based on social psychology is addressed. A survey was conducted in two retail trade chains operating in Finland. These retail companies have stores and department stores in different geographical areas in Finland and the survey was conducted in altogether 19 cities. In addition to the theories that were discussed, two expert interviews were conducted in order to get a deeper understanding of the phenomenon at hand. Moreover the interviews helped in the formulation of the hypotheses and the questionnaire design. The questionnaires were sent directly to the stores, where they were placed so that they were available for the sales personnel. Altogether 487 usable responses were collected. The returned questionnaires were analyzed with IBM SPSS 21 statistics program. The results of this study indicated that the attitudes toward Russian customers are more negative compared to other foreign customers. However, the respondents’ attitudes toward and perceptions of Russian customers varied a lot. From the background variables age, education level, length of employment in current workplace, and length of experience in customer service had an effect on the attitudes of the respondents. In addition, the perceptions of Russian customers were more positive in the Eastern Finland compared to Helsinki metropolitan area. The cultural elements; cultural knowledge, cultural distance and cultural intelligence all affected the attitudes of the respondents. From the elements related to sales behavior and performance customer orientation, salesperson’s affect and empathy toward customers, and perceived job autonomy had an effect on the attitudes

BUSINESS NETWORKS IN E-COMMERCE INTERNATIONALIZATION –Two Finnish Companies Targeting Russia

With the proliferation of Internet, online shopping has become an increasingly essential part of global economy and thus, increasingly important field of research. While the internationalization process of a company has for long been in the focus of academic research, internationalization of e-commerce is a much newer field of study. The earlier empirical research has amply pointed out the difficulties of traditional internationalization models to explain the internationalization process of e-commerce companies. Conversely, business networks have been argued to play a major role in the e-commerce internationalization. The purpose of this study is to study how business networks influence the internationalization process of e-commerce companies. Conducted as a case study, this research studies the internationalization process of two Finnish e-commerce companies, Hong Kong and Hifi Studio, into possibly one of the most booming online markets - Russia. The empirical findings of the study concur with the earlier literature. The observed internationalization process differs from the assumptions of traditional international business models, and business networks are found influential for the process. However, the behavior of the two studied organizations is observed more independent than the network view to internationalization presumes. The trigger to internationalize rises from within the organizations and market potential is the primary explanation for selection of target markets. No network relationships were found to have an effect on foreign market selection, nor selection of mode of operations. This study indicates that exploring foreign markets is actually about investing in specific relationships within a business network, rather than overcoming economic, institutional, and cultural barriers. Companies utilize a wide array of relationships in their internationalization process and may effectively overcome disadvantages of operating in a foreign market by adopting partnerships with correct partners. However, building and maintaining operational business relationships is a demanding process, and organizations should prefer quality over quantity in their partner selection. Moreover, relationships where the focal party possess significant influence and leverage over other actor should be favored. Lastly, relationships need to be continuously evaluated and assessed in comparison with strategic business goals. Ultimately, e-commerce can be considered a new, low-risk, cost-effective, and relationship-oriented internationalization method, suitable especially in volatile market conditions as Russia today. This revolutionary new mode of international business activity calls for more profound focus of business managers and academia alike, as its weight on global trade continues to grow.

Collecting valuable consumer data: Motivating consumers to disclose personal information

Collecting and analyzing consumer data is essential in today’s data-driven business environment. However, consumers are becoming more aware of the value of the information they can provide to companies, thereby being more reluctant to share it for free. Therefore, companies need to find ways to motivate consumers to disclose personal information. The main research question of the study was formed as “How can companies motivate consumers to disclose personal information?” and it was further divided into two subquestions: 1) What types of benefits motivate consumers to disclose personal information? 2) How does the disclosure context affect the consumers’ information disclosure behavior? The conceptual framework consisted of a classification of extrinsic and intrinsic benefits, and moderating factors, which were recognized on the basis of prior research in the field. The study was conducted by using qualitative research methods. The primary data was collected by interviewing ten representatives from eight companies. The data was analyzed and reported according to predetermined themes. The findings of the study confirm that consumers can be motivated to disclose personal information by offering different types of extrinsic (monetary saving, time saving, self-enhancement, and social adjustment) and intrinsic (novelty, pleasure, and altruism) benefits. However, not all the benefits are equally useful ways to convince the customer to disclose information. Moreover, different factors in the disclosure context can either alleviate or increase the effectiveness of the benefits and the consumers’ motivation to disclose personal information. Such factors include the consumer’s privacy concerns, perceived trust towards the company, the relevancy of the requested information, personalization, website elements (especially security, usability, and aesthetics of a website), and the consumer’s shopping motivation. This study has several contributions. It is essential that companies recognize the most attractive benefits regarding their business and their customers, and that they understand how the disclosure context affects the consumer’s information disclosure behavior. The likelihood of information disclosure can be increased, for example, by offering benefits that meet the consumers’ needs and preferences, improving the relevancy of the asked information, stating the reasons for data collection, creating and maintaining a trustworthy image of the company, and enhancing the quality of the company’s website.