Yrityksen kasvu ja omistaja-arvo - Diskontatun kassavirran periaatteella lasketun omistaja-arvon aikasarjapohjainen tarkastelu

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää yrityksen kasvun vaikutusta omistaja-arvoon. Omistaja-arvon laskentaa selvitetään diskontatun kassavirran periaatteella. Omistaja-arvot esitettiin ja niiden kehitystä tutkittiin vuosittain aikasarjana. Kasvun vaikutuksia tutkittiin kolmella kannattavuustasolla ja kahdella pääoman tuottovaatimusprosentilla. Omistaja-arvon kehitystä verrattiin sijoitetun pääoman tuottoprosenttiin ja pääoman kiertonopeuteen. Tutkimusta varten rakennettiin yksinkertainen malliyritys, jonka rakennetta muuttamalla kyettiin tutkimaan kasvun vaikutuksia ja omistaja-arvoon vaikuttavia tekijöitä. Yrityksen kasvaessa kannattavuudella on suuri merkitys siihen, kuinka omistaja-arvo kehittyy. Tutkimus osoittaa, että yrityksen kasvu vaikuttaa omistaja-arvoa lisäävästi tiettyyn rajaan saakka, jonka jälkeen kasvu alkaa tuhota omistaja-arvoa. Tutkimuksessa löydettiin se liikevaihdon kasvun taso, jolla omistaja-arvo on korkeimmillaan. Tämä arvo ei riipu pääoman tuottovaatimustasosta. Alhaisempi pääoman tuottovaatimus luo suuremman omistaja-arvon kuin korkeampi tuottovaatimus. Tutkimus osoittaa, että vaikka kannattavuus sijoitetun pääoman tuottovaatimusprosentilla mitattuna paranee edelleen yrityksen omistaja-arvo alkaa tuhoutua jollakin tietyllä liikevaihdon kasvuntasolla. Pääoman kiertonopeus käyttäytyy sijoitetun pääoman tuottoprosentin kanssa samalla tavalla. Tutkimus osoittaa, että omistaja-arvon tuhoutuminen johtuu yrityksen tuottaman vapaan kassavirran pienentymisestä. Vapaa kassavirta alkaa pienentyä, kun kasvun vaatimat investoinnit ja käyttöpääoman lisäys kasvavat nopeammin suhteessa kasvun tuottoon verrattuna.

Mikroyrittäjä ja yrityksen kasvu

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät ovat mikroyrityksen kasvun edellytyksenä ja mitkä tekijät ovat kasvun esteinä. Tutkimuksen taustalla on mikroyritysten yleisesti vähäinen kasvuhalukkuus. Tässä tutkimuksessa yrittäjien kasvuaikomuksia tarkastellaan kasvun prosessimalliin tukeutuen ja mikroyritysten kasvuun vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan Perrenin mikroyrityksen kasvuun vaikuttavien tekijöiden mallin avulla. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus on toteutettu haastattelututkimuksena, jossa on haastateltu mikroyrittäjiä Päijät-Hämeessä Lahden ja Hollolan alueilla. Tämän tutkimuksen mukaan mikroyritysten kasvuun vaikuttavat yrittäjän tahtotila ja kyky yrityksen kehittämiseen sekä yrittäjän riskinottokyky että suotuisat ympäristölliset olosuhteet. Näiden tekijöiden puuttuminen estää kasvun. Yrityksen kasvua estäviä muita tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan mikroyritysten liiallinen paikallisuus, yhteistyön vähäisyys sekä yrittäjän liiallinen kietoutuminen liiketoimintaan että toiminnan liian vähäinen strateginen suunnittelu.

Instituution synty, kasvu ja avoin tulevaisuus

Kirjallisuusarvostelu

Eksponentiaalinen kasvu ja kasvun rajat: 2010-luvun haasteet

Tämän työn tavoitteena oli tutkia eksponentiaalista kasvua ja kasvun rajoja väestönkasvun, talouskasvun ja öljynkulutuksen kasvun kohdalla. Työssä käytiin aluksi läpi eksponentiaalisen kasvun määritelmä, jonka jälkeen määriteltiin väestönkasvu, talouskasvu ja öljynkulutuksen kasvu ja tutkittiin niiden historiaa, nykytilaa ja arvioitiin tulevaisuutta ja mahdollisisa lähitulevaisuuden ongelmia. Samalla pyrittiin löytämään kyseisiä kasvuilmiöitä mahdollisesti rajoittavia tekijöitä. Lopuksi analysoitiin tuloksia ja käsiteltyjen ilmiöiden yhteyksiä ja pohdittiin teknologian merkitystä eksponentiaalisen kasvun kestävyydelle. Tarkastelluista ilmiöistä öljynkulutuksen kasvu kohtaa rajansa ensimmäisenä jopa kuluvan vuosikymmenen aikana. Talouskasvu ja väestönkasvu eivät sinällään aiheuta lähitulevaisuudessa ongelmia, mutta öljyntuotannon kasvun taittuminen ja kysynnän kasvun jatkuminen johtavat heikkenevään öljyn saatavuuteen. Öljyn niukkuus tulee aiheuttamaan ongelmia etenkin taloudelle, ja on myös mahdollista että talouden heikkenemisen ja ruuantuotannon vaikeutumisen kautta se vaikuttaa negatiivisesti myös väestönkasvuun.

Eettinen kasvu ja dialogisuus draaman näyttämöllä : valokiilassa päiväkodin draamaprosessi

This research is a phenomenological-hermeneutic case-study based on the methods of action research in which narrative methods are used to examine a process drama carried out in a day-care centre, focusing on its dialogicality and possibilities of offering children and adults ethical problems to examine and solve. A process drama built around a story was carried out in a Finnish day-care centre in 1999 with the aim of bringing ethical education to the level of conscious consideration and action. The research consists of two case-studies. The first focuses on Risto, one of the children who participated in the process, his actions in group situations, his commitment to the rules set by the leaders, his attitude towards the group and its members as well as the common agreements concerning the group, and his solutions to fictive dilemmas in relation to Lawrence Kohlberg’s and Carol Gilligan’s concepts of justice and care. On this basis conclusions are made on how drama can be applied to dealing with ethical dilemmas with children aged four to seven. The second case-study searches for ethical themes and signs of dialogicality in the story that was created together by the children and leaders, and in the action that took place in the drama sessions. The subjects of this study consist of two groups participating in the process drama, both consisting of seven children aged four to seven. Narratives were written on each child based on his/her participation in four drama sessions selected to be used in this study. The narratives include the writer’s interpretations of the dialogicality of the drama and the ethical themes observed and recognised in the videos and in the transcriptions of the video recordings. The description and interpretation of the dialogicality and the ethical themes observed in the drama sessions is based on the researcher’s dialogue with the writings of Georg Henrik von Wright, Martin Buber and Mihail Bahtin, as well as Nicholas C. Burbules’ definitions of the basic conditions for dialogical teaching. As a result of the study, drama activity proved to be a means by which dialogically abstract ethical questions and conflicts could be dealt with even with young children and which revealed the zone of proximal development of both children and adults. Drama became a stage for ethical growth and dialogicality, and the common play of children and adults could be seen as an indicator of deep dialogicality. On the basis of this study, it can be said that drama is a very suitable way of establishing a shape and form of ethical education in which it is possible to make planned, target-oriented progress and which can be consciously observed by following the development of both the child and the educator.

Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi. Aineenopettajaopiskelijan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoitttelussa

Tutkimuksessani tarkastelin, miten ammatillinen kasvu ilmenee saksan opetusharjoittelijoiden näkemyksissä ja toiminnassa opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvan ohjatun harjoittelun aikana. Keräsin tutkimusaineiston lukuvuosina 2007–2010 kaikilta saksan opetusharjoittelijoilta, jotka suorittivat ohjatussa harjoittelussa vähintään 15 op Turun normaalikoulussa. Tutkimusaineistona käytin henkilökohtaisia harjoittelusuunnitelmia (HOPS) ja reflektiovihkoja, jotka ovat ohjatun harjoittelun normaaleja työvälineitä. Täydensin aineistoa ohjatun harjoittelun alussa toteutetulla kyselyllä ja harjoittelun päätteeksi tehdyllä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Toimin tutkimuksen aikana Turun normaalikoulussa saksan opettajana ja aineryhmän harjoittelusta vastaavana opettajana. Tutkimuskysymykset tarkentuivat aineistolähtöisesti. Ensimmäinen tutkimuskysymys liittyi siihen, miten harjoittelijoiden ideaalit hyvästä vieraan kielen opetuksesta ja henkilökohtaiset tavoitteet toteutuivat ohjatun harjoittelun aikana. Alkukyselyn pohjalta ideaaleiksi nousivat vuorovaikutus ja monipuoliset työtavat, kulttuurin opettaminen, tavoitekielen käyttö luokkakielenä sekä selkeä kieliopin opetus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että alkukyselyssä esiin tullut hyvän opettajan tai vieraan kielen opetuksen ideaali ei välttämättä näy opettajaksi opiskelevan HOPSeihin kirjatuissa henkilökohtaisissa tavoitteissa tai toteudu hänen harjoitustunneillaan. Parhaiten opetusharjoittelijat kokivat onnistuneensa vuorovaikutuksen luomisessa oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä monipuolisten työtapojen käytössä. Eriyttäminen ja oppimaan oppimisen ohjaaminen koettiin hankalina. Suurin osa harjoittelijoista oli tyytyväisiä siihen, miten he onnistuivat tuomaan kulttuuria opetukseensa, kun taas tavoitekielen käyttö luokkakielenä ja kieliopin opetus koettiin haasteellisiksi. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, millainen ammatillinen näkemys vieraan kielen opiskelijalla on ohjatun harjoittelun jälkeen. Opetusharjoittelijat korostivat opettajan kasvatustyötä ja opettajien välistä yhteistyötä. Ajatus toimia saksan tai vieraan kielen opettajana oli vahvistunut pedagogisten opintojen aikana. Kolmas tutkimuskysymys kohdistui sen selvittämiseen, miten HOPS ja reflektiovihko toimivat harjoittelijoiden kasvun tukena. Harjoittelijoiden kirjallinen itsereflektio vaihteli syvällisistä pohdinnoista niukkiin merkintöihin. Suurimmassa osassa reflektiovihoista harjoittelijat olivat miettineet palautteissa esille tulleita asioita. HOPS ja reflektiovihko ovat tämän tutkimuksen perusteella toimivia harjoittelun ohjauksen välineitä, kunhan harjoittelijoita ohjataan niiden käytössä. Itsereflektion merkityksen puolesta puhuu se, että harjoittelijat, jotka olivat myös kirjallisesti pohtineet saksan käyttöä luokkakielenä, olivat muita tyytyväisempiä siihen, miten he kokivat onnistuneensa luokkakielen käytössä.

Lainsäädännön maailma muuttuu - sääntelyn kasvu jatkuu

Kirjoitus pohjautuu Oikeuskulttuurin päivässä 11.11.2011 käytettyyn puheenvuoroon oikeuden muutoksesta.