Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi. Aineenopettajaopiskelijan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoitttelussa

Tutkimuksessani tarkastelin, miten ammatillinen kasvu ilmenee saksan opetusharjoittelijoiden näkemyksissä ja toiminnassa opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvan ohjatun harjoittelun aikana. Keräsin tutkimusaineiston lukuvuosina 2007–2010 kaikilta saksan opetusharjoittelijoilta, jotka suorittivat ohjatussa harjoittelussa vähintään 15 op Turun normaalikoulussa. Tutkimusaineistona käytin henkilökohtaisia harjoittelusuunnitelmia (HOPS) ja reflektiovihkoja, jotka ovat ohjatun harjoittelun normaaleja työvälineitä. Täydensin aineistoa ohjatun harjoittelun alussa toteutetulla kyselyllä ja harjoittelun päätteeksi tehdyllä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Toimin tutkimuksen aikana Turun normaalikoulussa saksan opettajana ja aineryhmän harjoittelusta vastaavana opettajana. Tutkimuskysymykset tarkentuivat aineistolähtöisesti. Ensimmäinen tutkimuskysymys liittyi siihen, miten harjoittelijoiden ideaalit hyvästä vieraan kielen opetuksesta ja henkilökohtaiset tavoitteet toteutuivat ohjatun harjoittelun aikana. Alkukyselyn pohjalta ideaaleiksi nousivat vuorovaikutus ja monipuoliset työtavat, kulttuurin opettaminen, tavoitekielen käyttö luokkakielenä sekä selkeä kieliopin opetus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että alkukyselyssä esiin tullut hyvän opettajan tai vieraan kielen opetuksen ideaali ei välttämättä näy opettajaksi opiskelevan HOPSeihin kirjatuissa henkilökohtaisissa tavoitteissa tai toteudu hänen harjoitustunneillaan. Parhaiten opetusharjoittelijat kokivat onnistuneensa vuorovaikutuksen luomisessa oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä monipuolisten työtapojen käytössä. Eriyttäminen ja oppimaan oppimisen ohjaaminen koettiin hankalina. Suurin osa harjoittelijoista oli tyytyväisiä siihen, miten he onnistuivat tuomaan kulttuuria opetukseensa, kun taas tavoitekielen käyttö luokkakielenä ja kieliopin opetus koettiin haasteellisiksi. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, millainen ammatillinen näkemys vieraan kielen opiskelijalla on ohjatun harjoittelun jälkeen. Opetusharjoittelijat korostivat opettajan kasvatustyötä ja opettajien välistä yhteistyötä. Ajatus toimia saksan tai vieraan kielen opettajana oli vahvistunut pedagogisten opintojen aikana. Kolmas tutkimuskysymys kohdistui sen selvittämiseen, miten HOPS ja reflektiovihko toimivat harjoittelijoiden kasvun tukena. Harjoittelijoiden kirjallinen itsereflektio vaihteli syvällisistä pohdinnoista niukkiin merkintöihin. Suurimmassa osassa reflektiovihoista harjoittelijat olivat miettineet palautteissa esille tulleita asioita. HOPS ja reflektiovihko ovat tämän tutkimuksen perusteella toimivia harjoittelun ohjauksen välineitä, kunhan harjoittelijoita ohjataan niiden käytössä. Itsereflektion merkityksen puolesta puhuu se, että harjoittelijat, jotka olivat myös kirjallisesti pohtineet saksan käyttöä luokkakielenä, olivat muita tyytyväisempiä siihen, miten he kokivat onnistuneensa luokkakielen käytössä.

<b>From student of German to teacher of German. A subject teacher's professional growth in supervised teacher training</b> In my research I examined how professional growth is manifested in the views and actions of teacher trainees of German during the supervised teacher training that is part of the pedagogical studies. I collected the research material during the academic school years of 2007-2010 from all the teacher trainees of German who completed at least 15 credits of supervised teacher training. As research material I used the teacher trainees' personalised teacher training plans and learning diaries that are normal tools used in supervised teacher training. I supplemented the research material with a questionnaire executed in the beginning of the supervised training and with a semi-structured interview conducted at the end of the supervised training. During the research I worked as a German teacher and the person responsible for the German teacher training at Turun normaalikoulu. The research questions were further defined by the data collected. The first research question was related to how well the teacher trainees' ideals of good teaching of a foreign language and personal goals were actualized during the supervised teacher training. The ideals that rose from the initial questionnaire were interaction and diverse methods of working, teaching culture, using the target language as the language of instruction in the classroom, and explicit teaching of grammar. The research revealed that the ideals of a good teacher or good teaching of foreign languages is not necessarily reflected in the teacher trainees' goals recorded in the personalized teacher training plan or evident in their practice lessons. The teacher trainees felt they had best succeeded in interacting with the students and in using diverse methods of working. Differentiation and teaching study skills were found difficult. Most teacher trainees were pleased with how they succeeded in introducing culture to the teaching whereas using the target language as language of instruction in the classroom and teaching grammar were seen as challenging. The second research question examined the professional view of the teacher trainees of foreign languages at the end of the supervised teacher training. The teacher trainees emphasized the disciplinary measures teachers must take and the cooperation between teachers. The thought of working as a teacher of German, or foreign languages in general, had grown stronger during the pedagogical studies. The third research question focused on investigating how the personalized teacher training plan and learning diaries acted as support in the growth process of the teacher trainee. The teacher trainees' written self-reflection varied from deep deliberations to brief notes. In most cases the students had reflected upon the feedback they received. This study indicates that the personalized teacher training plan and the learning diary are effective tools in supervised teacher training as long as the teacher trainees receive guidance in using them. The importance of self-reflection is demonstrated by the fact that the teacher trainees who had written about the use of German as the classroom language of instruction were more satisfied with how they felt they had succeeded in using the classroom language.