Paikallisuus osuuspankkien kilpailuetuna - case OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankit

Tämä tutkielma osallistuu suomalaiseen osuusliiketoiminnan menestystekijöitä koskevaan akateemiseen keskusteluun. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella paikallisuuden merkitystä OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkien näkökulmasta ja tutustua syvällisemmin pankkiliiketoimintaan ja sen kilpailuetuihin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä paikallisuus on ja miten se ilmenee osuuspankkien liiketoiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mitä lisäarvoa paikallisuus antaa osuuspankeille sen kauempaa johdetuiden kilpailijoiden strategioihin verrattuna, ja mitä edellytyksiä osuuspankeilla on selviytyä jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa. Tutkimuksen tavoitteisiin pyritään vastaamaan analysoimalla Mika Rantasen osuuspankeista vuonna 2009 keräämää laadullista aineistoa. Tutkimustulokset osoittavat, että osuustoiminnallinen pankkiliiketoiminta ja paikallisuus tukevat toisiaan. Paikallisuus mahdollistaa osuustoiminnan ominaispiirteiden hyödyntämisen ja aikaansaa sen, että osuuspankit koetaan usein kilpailijoitaan läheisemmiksi – osaksi paikallisyhteisöä. Tästä on merkittävä hyöty OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkien liiketoiminnalle.

Perheyhtiö ja paikallisuus. A. Ahlström Osakeyhtiön historian perintö Noormarkussa

Tutkimus tarkastelee kulttuuriperinnön asemaa perheyrityksen yrityskulttuurin,identiteetin ja yrityskuvan osatekijänä ja sitä, miten historiatietoisuus ohjaa yrityksen toimintaa paikallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Samalla tutkimus selvittää, miten liiketoiminnan laajeneminen ja globalisoituminen vaikuttavat paikallistason toimintaan ja miten yritys käyttää kulttuuriperintöään muutosten hallinnassa. Tutkimus on historiallinen tapaustutkimus. Esimerkkitapauksena on A. Ahlström Osakeyhtiö ja Länsi-Suomessa sijaitseva Noormarkun ruukki, joka on ollut yrityksen omistuksessa 1870-luvulta lähtien. 1800-luvun lopusta 2000-luvulle ulottuva tutkimus perustuu pääasiassa arkistolähteisiin. Tutkimuksessa yhdistyvät kulttuuriperinnön ja liiketaloustieteen tutkimuksen sekä historiantutkimuksen lähestymistavat. Paikallistason toiminnan tarkastelussa tutkimus saa piirteitä myös tehdasyhdyskuntatutkimuksesta. Tutkimuksessa perheyrityksen kulttuuriperintöön sisällytetään aineellisen kulttuuriperinnön ja menneisyyden kuvausten lisäksi yrityksen jatkuvuuteen, omistajuuteen, kotipaikkaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät perinteet. Tutkimus osoittaa, että historia ja perinteet voivat olla yritykselle voimavara mutta myös hidaste. Perheyhtiön traditio on kestänyt liiketoiminnallisista ja organisatorisista muutoksista huolimatta. Suvun rooli yhtiön sisällä on kuitenkin muuttunut. Perhejohtajuudesta on siirrytty sukuomistukseen. Ahlström on tyyppiesimerkki siitä, miten yritykset korostavat historian avulla toimintansa jatkuvuutta, luotettavuutta, uskottavuutta ja innovatiivisuutta. Yritys on rakentanut historiallista yrityskuvaansa muun muassa museoiden, näyttelyiden ja julkaisujen avulla. Yrityksen suhde historialliseen kotipaikkaansa, Noormarkkuun, on ollut poikkeuksellisen kiinteä. Noormarkun ruukki on esimerkki siitä, miten yrityksen menneisyyteen liittyvistä paikoista voi muodostua symbolisia muistin paikkoja. Historiatietoisuus synnyttää ja ylläpitää paikallisvastuuta, joka on ilmennyt eri aikakausina eri tavoin. Ruukin toimintoja on kehitetty, kun vanhat toiminnot ovat päättyneet. 2000-luvulla yritys hyödyntää kulttuuriperintöään liiketoiminnan resurssina, paikallisen liiketoiminnan ja matkailun kehittämisen lähtökohdista. Kansainvälisissä tutkimuksissa historian aktiivista käyttöä yrityksen strategisessa suunnittelussa kuvataan käsitteellä history management. Suomessa aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimus on siten avaus yrityksiä kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja käyttäjinä koskeville keskusteluille.

Suomi tietoyhteiskunnan kehityksessä hyvällä tasolla

Opetusministeriön tietostrategiaryhmän tilannearvio

Arvauksia suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuudesta

Artikkeli perustuu julkaisuun "Sivistyksen tulevaisuusbarometri 1997. Tietoyhteiskunta ja elinikäinen oppiminen tulevaisuuden haasteina" (tekijät Jari Kaivo-Oja, Osmo Kuusi ja Jussi T. Koski)