Carbon footprint as part of a company’s external environmental communication

The aim of this thesis was to find out how the carbon footprint calculations can be utilized in the company’s external environmental communication, what is the demand for carbon footprint from the market, and how the other actors in the forest industry have approached the issue. The aim was to recognize the best practises to communicate carbon footprints and to find possibilities to extend the UPM-Kymmene Wood Oy’s mill specific carbon footprints. This research included a literature review, an inquiry to the UPM-Kymmene Wood Oy’s sales offices, and Internet survey concerning the external environmental communication in the forest industry and three small case studies based on mill specific parameters. The inquiry to the sales offices showed that the carbon footprint is not yet a common demand from the customers in the wood product sector. In addition, the Internet survey showed that generally in the forest industry, not much has been done concerning carbon footprint communication so far. The biggest challenge in carbon footprint communication is the variation in the knowledge level of the receivers. In addition btob and btoc communication situations demand a different approach to the issue. Carbon profile brochures developed in the company can be seen as suitable for btob communication situations. Case studies have shown that the contribution of final product transport to the overall carbon footprint was significant. It was recommended to include post mill transport in the carbon footprint information supplied to the btob customers. When discussing environmental communication on a general level it can be stated that a good external environmental communication is based on facts, is open and proactive and takes into account the needs of the receiver. However, the openness and the quality of external environmental communication are essentially strategic decisions. The significance of internal communication as well as the knowhow in the communication and marketing networks play a major role in achieving success in external environmental communication. Carbon footprints are only one part of good balanced external environmental communication. One specific environmental feature like carbon footprint should not be over emphasized to the detriment of other important environmental aspects.

Hiilijalanjäljen laskeminen purku- ja korjausrakentamiskohteille

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Enviroc Oy:n kanssa. Työn tarkoituksena on ollut kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuva laskentamalli purku- ja korjausrakentamiskohteiden hiilijalanjäljelle. Kehitettyä mallia voi käyttää yrityksessä lainsäädännön vaatimusten noudattamisen todentamiseen sekä purku- ja korjausrakentamiskohteiden toimintatapojen vertailuun. Työssä käsitellään purku- ja korjausrakentamiskohteiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia asioita, joita ovat työmaan energiankulutus sekä syntyvien jätteiden lajittelu, kuljetukset, käsittely ja hyödyntäminen tai loppusijoitus. Laskentamalli on kehitetty laskemalla esimerkkikohteille hiilijalanjäljet elinkaarimallintamisen avulla. Työssä on tarkasteltu myös vaihtoehtoisia jäteskenaarioita sekä laskentamallin luotettavuutta. Työn lopputuloksena on saatu kolmen eri kokoluokan esimerkkikohteen hiilijalanjäljet ja laskentamallin periaatekaaviot. Jätteiden toimituspisteiden ja jätejakeiden kulkureittien vaihtelevuuden sekä eri kohteista muodostuvien erityyppisten jätejakeiden johdosta yhden kokonaisvaltaisen laskentamallin kehittäminen on haasteellista. Myös tietojen hankinta kohteista ja jatkokäsittelyistä ja etenkin primääritietojen saaminen on ongelmallista. Tämänhetkinen laskentamalli perustuu enimmäkseen sekundääritietoihin ja arvioihin, joten mallin luotettavuuden lisäämiseksi olisi panostettava primääritiedon määrän lisäämiseen. Laskennan perusteella jäteskenaariovaihtoehdoista lajitteleva toimintamalli osoittautui hiilijalanjäljen kannalta suotuisimmaksi pienemmissä kohteissa ja käsittelylaitospainotteinen malli suuressa kohteessa. Merkittäviä tekijöitä kohteiden hiilijalanjälkien muodostumiselle olivat metallien käsittely, jätteiden poltto sekä neitsytraaka-aineista valmistetun teräksen ja fossiilisten polttoaineiden vältetyt päästöt. Merkittävimmiksi kasvihuonekaasuiksi purku- ja korjausrakentamiskohteiden laskennassa osoittautuivat hiilidioksidin lisäksi halogenoidut hiilivedyt ja metaani.

Energia- ja ilmastotoimenpiteiden käynnistäminen pk-yrityksissä

Tämän diplomityön tarkoituksena oli kehittää toimintamalli pk-yritysten energia- ja ilmastotoimenpiteiden käynnistämiseksi HINKU-kunnissa. Esimerkkiyrityksenä työssä toimi Tehomet Oy:n Parikkalan tehdas. Työssä tutustuttiin ensimmäisenä erilaisiin jo olemassa oleviin toimintamalleihin, hiilijalanjäljen laskentastandardeihin sekä erilaisiin mahdollisuuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Lisäksi Tehomet Oy:n Parikkalan tehtaalta kerättiin tarvittavaa tietoa yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälkien laskentaa varten. Kerätyn tiedon ja jo olemassa olevien standardien ja toimintamallien pohjalta kehitettiin toimintamalli, johon sisältyy laskentataulukko, jonka avulla yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä ja tunnistaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävyyden liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta. Tehomet Oy:n valmistaman puupylvään hiilijalanjälki pieneni merkittävästi, kun laskennassa huomioitiin hiilen sitoutuminen tuotteeseen sekä tuotteen käytöstä poisto. Parikkalan tehtaan tapauksessa suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen päästölähde on sähkönkulutus. Energiankulutuksen kannalta merkittävin säästökohde olisi mitä todennäköisimmin teholtaan liian suuresta kompressorista luopuminen. Kasvihuonekaasupäästöjen hiilineutraaliksi saattamiseksi mahdolliset toimenpiteet olisivat tässä tapauksessa hiilivapaan sähkön ostaminen tai päästöjen kompensoiminen ostamalla päästöoikeuksia. Toimintamallin todellinen toimivuus nähdään tulevaisuudessa, kun sitä päästään testaamaan laajemmalti eri aloilla toimiviin yrityksiin.

Hiilijalanjäljen laskenta ISO 14064-1 -standardin ja PAS 2050 -ohjeen mukaisesti. Case: Metsähallitus Laatumaa

Tämän kandidaatintyö on osa Laatumaan kestävän kehityksen periaatteiden määrittämisprojektia ja sen tarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnan ilmastovaikutuksista, edesauttaa päästövähennys- ja kompensaatiotavoitteita sekä edistää ympäristötietoutta yrityksen sisällä. Työssä tarkastellaan SFS-ISO 14064-1 -standardin sekä PAS 2050 -ohjeistuksen asettamia hiilijalanjäljen laskennan laatuvaatimuksia sekä selvitetään Laatumaan toiminnan ilmastovaikutusta standardiin pohjautuvan kasvihuonekaasuinventaarion kautta.

Hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuuksien tunnistaminen mediatalossa

Tässä diplomityössä on tutkittu mediatalon hiilijalanjäljen pienentämismahdollisuuksia yhteistyössä Otava-konsernin kanssa. Työ on siis osa Otava-konsernin yritysvastuun kehittämistä. Yritysvastuuseen ja sen raportointiin on perehdytty myös yleisesti mediasektorin tasolla. Työssä perehdytään myös hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin sekä lasketaan Otavakonsernin hiilijalanjälki tietyin rajauksin. Yrityksen hiilijalanjäljen laskentaa voidaan toteuttaa esimerkiksi Greenhouse Gas Protokollan laskentaohjeiden mukaisesti. Yleisiä ohjeita kasvihuonekaasuinventaarin laskentaan antaa ISO 14064-1 standardi. Otava-konsernin laskenta on toteutettu ClimateCalc-laskuria soveltuvilta osin hyväksikäyttäen. Laskennan tulokset on esitetty konsernin yhtiöittäin vuoden 2013 tietojen pohjalta. Valittu laskuri toimi parhaiten kirjapainon käytössä. Muiden konsernin yhtiöiden osalta laskuria on jouduttu soveltamaan. Konsernin päästöistä myös merkittävä osa syntyi kirjapainossa, mikä osaltaan johtuu muita yhtiöitä laajemmasta laskennasta. Tulevaisuudessa laskentaa on hyvä laajentaa myös muiden yhtiöiden osalta, jolloin laskurin ominaisuuksia pystytään käyttämään laajemmin hyväksi.

Ilmalämpöpumpun kannattavuus pientalon eri päälämmitysjärjestelmien tukena

Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten ilmalämpöpumppu soveltuu eri lämmitysmuotojen tueksi Suomen olosuhteissa. Soveltuvuutta tarkastellaan hiilijalanjäljen ja lämmityskustannusten näkökulmista.