114 resultados para Working practices
Resumo:
Selostus: Lannoituksen ja kastelun vaikutus sipulin satoon, sadon valmistumiseen ja varastokestävyyteen
Resumo:
Työn tutkimusongelmana on selvittää mitä on toimitusvalvonta, ja miten toimitusvalvontaa voidaan tehostaa projektitoiminnassa valvottaessa ulkopuolelta tilattuja laitteita. Tutkimuksen tuloksena annetaan hyviä käytäntöjä ja neuvoja miten toimitusvalvonta tulisi järjestää taloudellisesti ja kuitenkin tehokkaasti. Tutkimus tehtiin konstruktiivisena case-tutkimuksena havainnoimalla ja haastatteluilla. Raporttia varten tehtiin kirjallisuustutkimus, jonka tuloksena on tutkimuksen teoriaosuus. Tutkimuksen teoriaosassa on käsitelty toimitusvalvonnan työympäristöä yleisemmin ja on käyty läpi yksityiskohtaisesti toimitusvalvojan tehtävät aikataulun, kustannusten ja toimituslaajuuden valvonnassa. Teoriaosassa selvitetään myös niitä perimmäisiä syitä, jotka aiheuttavat ongelmia asiakkaan ja toimittajan välillä koskien toimituksen taloutta, riskien jakoa ja teknisiä ratkaisuja. Tutkimuksen loppuosissa on yhdistetty alkuosan teoria ja tutkimuksesta saadut tehostamistoimenpiteet sekä hyvät käytännöt. Siinä annetaan malli, miten toimitusvalvonta on mahdollista organisoida projektissa niin, että se on taloudellisesti tehokasta ja resurssit on mahdollista suunnata niihin kohteisiin, joissa niistä on eniten hyötyä. Lisäksi käydään läpi yleisimpiä ongelmakohtia.
Resumo:
Educaworks Oy on toiminut viisi vuotta oppimistehtaana, jonka omistajia ovat olleet yritykset ja oppilaitokset. Yrityksen pääasiallisia työntekijöitä ovat tähän mennessä olleet ammattiopiston työssäoppijat ja parina viimeisenä vuotena on yrityksellä ollut palkkalistoillaan omia työntekijöitä. Tässä työssä luotiin vaihtoehtoja Educaworks Oy:n tulevalle toiminnalle lähtien siitä, että tämä nykyinen toimintamalli on tullut tiensä päähän ja tarvitaan uusi malli toiminnan jatkamiselle.Työssä haettiin hyviä käytäntöjä Suomesta benchmarkingin avulla. Näiden mallienvahvuuksia hyödyntämällä pystyttiin kehittämään vaihtoehto Educaworks Oy:n tulevalle toiminnalle. Tämä malli, oppimistehdas osana osaamiskeskittymää, valittiin toteutettavaksi kolmesta eri vaihtoehdosta, joista kaksi muuta olivat oppimistehdas yrityksenä ja oppimistehdas osana koulutusorganisaatiota. Valitussa vaihtoehdossa hyödynnetään Savonia-ammattikorkeakoulun suunnitteilla olevaa EducaTech Center-hanketta, jossa on tarkoitus luoda Iisalmeen teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä seuraavan EU-kauden 2007-2013 aikana. Valitussa mallissa Educaworks Oy hyödyntää tulevassa toiminnassaan tämän osaamiskeskittymän uutta kone- ja laitekantaa sekä tekee yhteistyötä keskittymän tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnan kanssa. Yritykset pääsevät parhaiten osallisiksi Educa Tech Center osaamiskeskittymän tuottamista palveluista hankkimalla Educaworks Oy:n osakkeita ja pääsemällä täten keskittymän ytimeen sen tuotannollisen toimijan, Educaworks Oy:n, avulla. Educaworks Oy toimii tässä keskittymässä komponenttitoimittajan roolissa ollen malli komponenttitoimittajasta muillealueella oleville vastaaville verkostoissa toimiville yrityksille. Educaworks Oy:n toiminnan toisena periaatteena tulee olemaan työssäoppiminen. Työssäoppiminen on tänä päivänä osa ammatillista koulutusta ja sen merkityskorostuu yhä enemmän, koska oppilaat tulevat opiskelemaan tänä päivänä monesti lähtökohdista, joissa heillä ei ole ollut mahdollisuutta harjoittaa käytännön taitojaan ennen ammatillisten opiskelujen aloittamista. Työpaikoilla ei ole vielä kovin hyvää valmiutta toteuttaa sitä opetushallituksen tavoitetta, että oppilaatoppisivat työssäoppimisjaksoilla uusia asioita ohjatusti. Työpaikoilta puuttuu työssäoppimisen ohjaajat ja oppilaiden tekemät harjoitteet ovat liian monta kertaa ammatillisesti kovin vaatimattomia jäysteenpoisto- tai kappaleenvaihtotöitä koneistuksesta puhuttaessa. Tässä työssä luodaan mallia oppilaiden ohjatulle työssäoppimiselle tehtyjen tieteellisten tutkimusten pohjalta. Tavoitteena on, että Educaworks Oy:ssä pystyttäisiin jatkossa kouluttamaan myös muiden alueen teknologiateollisuuden yritysten työntekijöitä toimimaan työssäoppimisen ohjaajina.
Resumo:
Yritysten hyvä johtamis- ja hallintotapa (corporate governance = CG) on Yhdysvalloissa alkunsa saanut pörssinoteeratuille yrityksille suunnattu ohjesääntö, jolla niiden johtamis- ja hallintokäytäntöä pyritään yhdenmukaistamaan ja samalla tekemään sitäläpinäkyvämmäksi omistajille. Osuustoiminnallisten yritysten hyvää johtamis- jahallintotapaa, jota tässä tutkielmassa tutkitaan, on tutkittu vähän ja yritysmuotona se jää aina osakeyhtiöiden varjoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittämiskohteita erityyppisissä suomalaisissa osuuskunnissa. Tutkielman tavoitteena oli löytää sopivat mittaristot, joita voitaisiin käyttää mitatessa johdon ja hallituksen työskentelyn tehokkuutta ja suorituskykyä. Teoria jakaantuu kahteen osaan. Aluksi käsittelen osuustoiminnallisten yritysten arvoja, tunnusmerkkejä, sääntelyä ja hallintoa sekä osuuskuntien erilaisia organisoitumismuotoja. Osuuskuntien hyvän johtamis- ja hallintotavan teoriaosa puolestaan koostuu erilaisista hyvän johtamis- ja hallintotavan suosituksista, teorioista, rakenteesta ja tehokkaan hallitustyöskentelyn avaimista ja arvioinnista sekä suorituskyvyn mittauksen viitekehyksestä. Haastattelujen avulla pyrin saamaan vastaukset osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohteista. Tutkimuksen tuloksissa näkyy osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohdat, joissa osuustoiminnallisilla yrityksillä olisi vielä kehitettävää ja parannettavaa. Suuressa osassa osuustoiminnallisista yrityksistä on noudatettu soveltuvin osin listatuille yrityksille laadittua suositusta ja suuri osa kehityskohteista tulee tämän suosituksen sisällöstä, joita ei ole onnistuttu soveltamaan osuuskuntiin.
Resumo:
Tämän työn tavoitteena on suunnitella yksinkertainen Internet-pohjainen mielipidekyselyjärjestelmä sekä esitellä yksityiskohtaisesti järjestelmän toteutus ja siihen liittyvät menetelmät. Menetelmistäesitellään ainoastaan ennalta valitut menetelmät järjestelmän toteutukseen, tietojen esittämiseen, esitystavan muotoiluun sekä tietojen varastointiin. Järjestelmä toteutetaan HTML- ja PHP-kielillä sekä käyttämällä CSS-menetelmän tyylimuotoiluja ja XML-kielen muotoiluun perustuvia tiedostoja tietovarastoina. Järjestelmän suunnitteluun liittyen työssä pyritään kuvaamaan järjestelmään toteutettavat kaksi erillistä käyttöliittymää, pääkäyttäjän käyttöliittymä ja normaalin käyttäjän käyttöliittymä, sekä näihin toteutettavat toiminnot. Pääkäyttäjän tärkeimmät toiminnot ovat mielipidekyselyiden luominen, käyttäjien lisääminen kyselyihin sekä kyselyiden tulosten seuranta. Normaalin käyttäjän toiminnot taas rajoittuvat kirjautumiseen ja kyselyyn vastaamiseen. Järjestelmän toteutuksen kuvauksessa kuvataan tarkasti edellä mainittujen kahden käyttöliittymän toiminnot sekä näiden toimintojen toteutustavat. Lisäksi toteutuksen kuvauksen yhteydessä määritellään tarkasti järjestelmän tietovarastoina toimivien tiedostojen sisällön muoto. Työn lopputuloksena syntyi valituilla toteutustavoilla toteutettu toimiva mielipidekyselyjärjestelmä sekä tämä järjestelmän suunnitteluun ja toteutuksen selvittämiseen keskittynyt dokumentti. Toteutetusta järjestelmästä ei tullut täydellinen vaan jatkokehityksessä voidaan harkita esimerkiksi tietokannan käyttämistä järjestelmän tietovarastoina sekä joidenkin lisäominaisuuksien toteuttamista. Tavoitteeseen päästiin kuitenkin, sillä toteutettu järjestelmä on toimiva ja käyttötarkoitukseensa sopiva.
Resumo:
This study focuses on the status of using the Internet in partnership development. The aim is to find out howthe parties in partnership can benefit from the available data networks (the Internet, Intranet and Extranet). The study also explains what the typical practices at the moment are and what features might be exploitable in the future. The research problem is to find out whether there are any possibilities to utilize the web more than is done at the moment. This study is a preliminary study for a more extensive study on the topic 'Information Technology in Business Relationships'.
Resumo:
Requirements-relatedissues have been found the third most important risk factor in software projects and as the biggest reason for software project failures. This is not a surprise since; requirements engineering (RE) practices have been reported deficient inmore than 75% of all; enterprises. A problem analysis on small and low maturitysoftware organizations revealed two; central reasons for not starting process improvement efforts: lack of resources and uncertainty; about process improvementeffort paybacks.; In the constructive part of the study a basic RE method, BaRE, was developed to provide an; easy to adopt way to introduce basic systematic RE practices in small and low maturity; organizations. Based on diffusion of innovations literature, thirteen desirable characteristics; were identified for the solution and the method was implemented in five key components:; requirements document template, requirements development practices, requirements; management practices, tool support for requirements management, and training.; The empirical evaluation of the BaRE method was conducted in three industrial case studies. In; this evaluation, two companies established a completely new RE infrastructure following the; suggested practices while the third company conducted continued requirements document; template development based on the provided template and used it extensively in practice. The; real benefits of the adoption of the method were visible in the companies in four to six months; from the start of the evaluation project, and the two small companies in the project completed; their improvement efforts with an input equal to about one person month. The collected dataon; the case studies indicates that the companies implemented new practices with little adaptations; and little effort. Thus it can be concluded that the constructed BaRE method is indeed easy to; adopt and it can help introduce basic systematic RE practices in small organizations.
Resumo:
Tutkimus keskittyy hankintatoimen kehittämiseen osana laitosprojektien toteutusta. Työ pohjautuu empiiriseltä taustaltaan Pöyry Oyj:n projektiliiketoimintaan ja työn tarkastelunäkökulmaksi onvalittu projektihallinnosta vastaavan yrityksen näkökulma. Tutkimus on hyvin käytännönläheinen ¿ se lähtee hankinnan ja sen seurannan ongelmista ja pyrkii tarjoamaan niihin uudenlaisia ratkaisuja. Pohjimmiltaan tutkimus kuuluu teollisuustalouden piiriin, vaikka tietojärjestelmätieteellä on vahva tukirooli. Työn tavoitteet ja tulokset liittyvät teollisuustaloudelle ominaisesti yrityksen toiminnan kehittämiseen, käytetyt välineet ja ratkaisut puolestaan hyödyntävät tietojärjestelmätieteen antamia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta, jonka mukaisesti on luotu innovatiivisia konstruktioita ratkaisemaan aitoja reaalimaailman ongelmia ja tätä kautta tuotettu kontribuutioita teollisuustaloudelle. Tavoitteena oli järjestää hankintatoimi ja sen seuranta suurissa laitosprojekteissa tehokkaammin. Tätä varten uudistettiin ensin projektihallinnon ja hankintatoimen toimintaohjeet vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Toimintaohjeiden perusteella ryhdyttiin toteuttamaan hankintaohjelmistoa, joka pystyisi kattamaan kaikki toimintaohjeissa kuvatut piirteet. Lopulta hankintaohjelmisto toi mukanaan uusia piirteitä projektihallintoon ja hankintatoimeen ja nämä sisällytettiin toimintaohjeisiin. Tähän kehitystyöhön ryhdyttiin, jotta laitosprojektien projektihallinto ja hankintatoimi toimisivat paremmin, eli pienemmin kustannuksin tuottaen projekteissa tarvittavat tulokset nopeammin, tarkemmin ja laadukkaammin. Tutkimuksella on kolmenlaisia tuloksia: hankintatoimen parannetut metodit, hankintaohjelmiston pohjana olevat toiminta- ja laskentamallit sekä implementaationa hankintasovellus. Uudistetut projekti- ja hankintaohjeet kuvaavat hankintatoiminnan parannettuja metodeja. Hankintaohjelmistoasuunnitellessa ja kehitettäessä tehdyt kuvaukset sisältävät uusia malleja niin hankintaprosessille kuin hankinnan seuraamiseksi suurissa laitosprojekteissa. Itse ohjelmisto on tuloksena implementaatio, joka perustuu parannettuihin hankintametodeihin ja uusiin toiminta- ja laskentamalleihin. Uudistetut projekti- ja hankintaohjeet ovat olleet käytössä Pöyry Oyj:ssä vuodesta 1991. Vuosien varrella nämä toimintaohjeet ovat auttaneet ja tukeneet satojen laitosprojektientoteutusta ja ylläpitäneet Pöyry Oyj:n kilpailukykyä kansainvälisenä projektitalona. Hankintasovellus puolestaan on ollut käytössä useissa projekteissa ja sen on havaittu pienentävän hankintatoimen suoria työkustannuksia laitosprojekteissa. Sovelluksen katsotaan myös tuovan epäsuoria kustannussäästöjä parempien hankintapäätösten muodossa, mutta näiden säästöjen suuruutta ei pystytä luotettavasti arvioimaan.
Resumo:
The purpose of this study is to increase understanding of how the managers build their early career in information and communication technology industry (ICT business sector) and pulp- and paper industry (paper business sector). The focus of the study is to explore the importance differing a business sectors have in influencing managerial careers. Business sectors can affect careers in several ways.Sectors have different history and traditions. Also the age structure of ICT personnel differs from the age structure of personnel in the paper industry. Managers in the ICT and paper sector are technically educated but in different disciplines. Differences exist also in ways of recruiting and developing commitment inpersonnel. The target group of this research, middle management engineering personnel, work in Finnish ICT and paper companies. Research data were gathered in April-December 2002 in South-Karelia by interviewing 30 managers and six directors working in three Finnish ICT companies and in three paper companies. The research issue is approached on two levels: the individual level and the organizational level. The managers related their career stories in focused interviews. Directors, representing the organizations, described the generalities of the business sector and gave background information on company policies, human relationshippractices, as well as career and human resource development. Results of the study contribute to research discussions of career, life-span reasoning, socialization and commitment. Career is conceived as a series of positions including everykind of hierarchical mobility and all kinds of positions in work. A manager's career develops in interaction with the organization and it can be seen as involving a socializing process in an organization as a consequence of experiences andchanges in positions. This research contributes to the understanding of the nature of career in the context of two business sectors. Universal career theories,for the most part, do not perceive the importance of business sector in determining career experience. This study concentrates on describing and understanding early careers in two different business areas, elements committing managers to particular business sectors and the actions of companies in that particular sector. While career research began in the middle of 1950s, the theoretical basis of career research seems to be quite fragmented still. However, a dichotomy is consistently presented between traditional, hierarchical career research and boundaryless career thinking. In this research we examine how these old and new career concepts are evidence in the ICT and paper sectors. Careers are changing from formal, hierarchy-based structures to more fluid arrangements. The new boundaryless career concept captures territory from old career thinking. Mobility between employers, networks, and changing hierarchical structures in organizations, as well as personal and family reasons are theorized to bring changes to careers patterns in the future. However, the pace of this change in careers will vary between the ICT and paper business sectors. Findings of this research indicate that business sector has an effect on how managerial careers develop. The environment where career is developed differs between ICT and paper sectors. Careers begin differently in the two environments and the speed of career progression is distinct. ICT careers are built within the business sector whereas paper careers are made inside one company. Also recruiting and socialization practices differ from one sector to the other.
Resumo:
Diplomityön tavoitteena on tutkia liiketoimintatiedon hallintaa pk-yrityksissä. Tutkimuksen pääkysymys on, miten pk-yritykset voivat parantaa ulkoisen liiketoimintatiedon saatavuutta, hallintaa ja hyödyntämistä. Tutkimuksessa määritellään aluksi liiketoimintatieto ja sen alueet, sekä esitetään kirjallisuuden pohjalta malleja päätöksenteosta ja strategisesta johtamisesta. Nämä mallit vaikuttavat siihen, miten hankittua tietoa hyödynnetään yrityksessä suunnittelun ja päätöksenteon apuna. Tutkimuksessa rakennettiin kirjallisuuden perusteella pk-yrityksille sovellettu viitekehys ulkoisen liiketoimintatiedon hankintaan ja hallintaan, jossa huomioitiin ne vaatimukset, joita pk-yritysten ominaispiirteet, kuten rajalliset resurssit, asettavat liiketoiminnan kehittämiselle. Diplomityön empiirisessä osassa kerättiin teemahaastatteluilla tietoa pk-yritysten nykyisistä tiedon hallinnan käytännöistä, tiedon tarpeista, lähteistä, hankinnasta ja käytöstä päätöksenteossa. Yritysesimerkkien avulla havainnollistetaan, kuinka liiketoimintatietoa käytännössä jalostetaan ja hyödynnetään yritysten kehitystoiminnassa. Tutkimuksen perusteella tiedon hallinta pk-yrityksissä on usein satunnaista, epämuodollista ja epäsystemaattista. Esitetty viitekehys voi auttaa pk-yrityksiä analysoimaan ja kehittämään tiedon hallinnan toimintamalliaan.
Resumo:
Asiakasohjautuva valmistus on tämän päivän tuotanto-organisaation elinehto. Useilla aloilla kilpailukykyä ja kannattavaa tuotantoa on vaikea ylläpitää ilman asiakasohjaukseen perustuvaa tuotantotapaa. Tulevaisuuden yritys tarvitsee menestyäkseen kykyä mukautua nopeasti ja vaivattomasti markkinoiden yllättäviin muutoksiin. Näihin muutoksiin pystytään vastaamaan ketterällä tuotantofilosofialla, ja ketterän toiminnan nopealla omaksumisella onkin suuri merkitys yrityksen kilpailukykyyn tulevaisuuden kiristyvillä markkinoilla. Diplomityössä tarkastellaan herkästi markkinoiden muutoksiin sopeutuvan tuotannon vaatimuksia ja edellytyksiä. Työssä keskitytään ketterän tuotannon toimintatapojen ja piirteiden kuvaamiseen sekä niiden soveltamiseen käytännön toimitaan. Tavoitteina ovat materiaalivirtojen sujuvuuden parantaminen ja läpimenoaikojen lyhentäminen. Empiirisessä osassa kuvattiin kohdeyrityksen nykyinen toimintatapa ja esitettiin perusteltuja kehitysehdotuksia ketterän tuotannon piirteiden pohjalta. Tavoitteet pyrittiin saavuttamaan tuotantoeräkokojen optimoinnin, layout –muutosten, visuaalisten ohjausmenetelmien sekä automaattisten materiaalinkäsittelylaitteiden avulla. Työssä esitettiin käytännön toimenpide-ehdotukset, kustannuslaskelmat sekä arviot saavutettavista hyödyistä.
Resumo:
Työn päätavoite on tutkia vihreän sähkön ja sertifikaattien kaupan ja EY:n uusien ilmastonmuutosta koskevien direktiivien ja direktiiviehdotusten välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa käsitellään direktiiviä sähköntuotannosta uusiutuvilla energialähteillä ja direktiiviehdotuksia Euroopan Unionin alueen päästökaupasta sekä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon lisäämisestä. Työ keskittyy erään suomalaisen metsäteollisuusyrityksen toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tutkimus keskittyy pääosin EU:n suunnitelmaan aloittaa Unionin jäsenvaltioiden välinen päästökauppa, koska tämä järjestelmä tulee toteutuessaan olemaan teollisuuden kannalta merkittävä. Tilannetta on analysoitu neljän sellu- ja paperitehtaan hiilidioksidipäästölaskelmien avulla. Työssä kehitettyjä laskumalleja voidaan käyttää avuksi yhtiön muilla tehtailla. Tämän lisäksi työssä on luotu malli energiainvestointien arvioimiseksi tulevaisuudessa ottamalla päästöoikeuden hinnan vaikutus huomioon. Päästökaupan vaikutukset pohjoismaisilla vapautuneilla sähkömarkkinoilla on analysoity, koska teollinen sähkönhankinta on suuresti riippuvainen tästä markkinasta. Suomen metsäteollisuuden oma yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto erityisesti uusiutuvista energialähteistä tulee olemaan entistäkin tärkeämpää tiukentuvassa toimintaympäristössä. Tällä hetkellä on käynnissä kokeilu lisäarvon saamiseksi omalle sähköntuotannolle. Tällä haetaan kokemuksia ja valmiutta tulevaa päästökauppaa varten.