Turun akatemian väitöskirjat 1642-1828 = Die Dissertationen der alten Universität Turku (Academia Aboënsis) 1642-1828 - II, [Hakemistot = Registerband]

Osa I ilmestyi 1962-1966.

Turun akatemian väitöskirjat 1642-1828 = Die Dissertationen der alten Universität Turku (Academia Aboënsis) 1642-1828 - I

Julkaistu viitenä vihkona vuosina 1962-1966: 1, Achrelius-Jac. Flachsenius. 1962. 128 s. - 2, Jac. Flachsenius-A. Kempe. 1963. s. 129-272. - 3, A. Kempe-Æsch. Petræus. 1964. s. 273-376. - 4, Æsch. Petræus-H. Snellman. 1965. s. 277-472. - 5, [Nimiölehti ; Esipuhe ; Katsaus väitöskirjojen vaiheisiin] ; H. Snellman-O. Öhrlin. 1966. XX, [1] s., s. 473-585.

Suomen suruisen kansan, ynnä Pohjan peräläisten, Waikia walitus-runo...

Teos kuulunut Turun Akatemian kirjastolle; pelastunut Turun palosta 1827.

Hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja kotiin vietäväksi. H. G. Porthanin väitösteesit ja akateeminen kasvatus

Tämän tutkimuksen kohteena ovat Henrik Gabriel Porthanin (1739–1804) väitösteesit (theses respondentis). Teesit ovat irrallisia väittämiä, joita puolustamalla Turun akatemian opiskelijat suorittivat kandidaatin tutkintoon vaadittavan pro exercitio -väitöksen. Porthan kirjoitti latinankielisiä teesejä yhteensä 875 kappaletta, jotka jakautuvat 114 erilliseksi väitökseksi. Lisäksi olen tarkastellut 14 ruotsinkielistä teesiä, jotka muodostavat vielä yhden väitöksen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää teesien merkitys osana Porthanin ajattelua ja kotimaista sivistyshistoriaa. Turun akatemian keskeisin tehtävä oli papiston ja virkamiesten koulutus. Teesien sisällöt kertovatkin siitä, millaisia tietoja näiden ammattiryhmien edustajien oletettiin opinnoissaan hankkivan. Lisäksi teesit heijastelevat Porthanin omia kiinnostuksen kohteita ja arvostuksia. Luvussa 1. tarjoan yleisiä tietoja opinnoista sekä erityisesti Porthanin oppilaista ja käyn läpi teesiväittelykäytännön historiaa Turun akatemiassa. Kattavaa selvitystä Porthanin teeseistä ei ole aikaisemmin tehty, joten tähän tutkimukseen ne on ollut ehdottomasti tarpeen ottaa mukaan kokonaisuudessaan. Luvuissa 2.–8. käyn Porthanin teesit läpi aihepiireittäin. Olen jaotellut ne teemoiksi, jotka perustuvat löyhästi 1700-luvun akateemiseen oppialajakoon. Teesien aiheet ovat moninaiset, kuten Porthanin muunkin akateemisen tuotannon. Tarkastelen teesien suhdetta käytössä olleisiin oppikirjoihin sekä etenkin Porthanin luennoilta säilyneisiin muistiinpanoihin, hänen varsinaisiin väitöskirjoihinsa sekä myös aikakauden aatevirtauksiin. Teeseissä näkyy hyötyajattelun vaikutus, mutta toisaalta niissä on varsin uushumanistisia painotuksia. Muodoltaan ne noudattelevat perinteistä teesiväittelykäytäntöä, ja niiden sisältökin muodostuu pitkälti akateemisen koulutuksen keskeisimmistä opeista. Omissa akateemisissa tutkimuksissaan Porthan keskittyi pääasiassa Suomen historiaan ja kansanperinteeseen, mutta teesien perusteella hänen kiinnostuksen kohteensa näyttäytyvät monipuolisempina. Teeseissä olevat kannanotot ajankohtaisiin kysymyksiin rinnastuvat Åbo Tidningar -lehdessä ilmestyneisiin kirjoituksiin sekä esimerkiksi Porthanin toimintaan Suomen Talousseurassa. Tutkimukseni perusteella Porthanin teeseissä keskeisintä ovat niiden kasvatukselliset päämäärät. Porthanin tavoitteena oli tarjota oppilailleen hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja, joilla olisi käyttöä näiden tulevalla uralla opettajina, pappeina ja virkamiehinä. Teesit eivät olleet pelkkä sekalainen kokoelma oppineisuuden osoittamista, vaan ne kiinnittyivät läheisesti sekä opintojen sisältöön että ympäröivään yhteiskuntaan. Porthanin teesit tulee ehdottomasti ottaa huomioon hänen tieteellistä toimintaansa koskevassa tutkimuksessa sekä akateemisen kasvatuksen historian tarkastelussa.

Catalogus plantarum. [A]

Aboae : [Johan Larsson Wall] 1683

Catalogus plantarum. [B]

Aboae : [Johan Larsson Wall] 1683

Pehr Kalmin väitöskirjat

Pehr Kalm toimi Turun akatemian luonnonhistorian ja talousopin professorina vuodesta 1747. Hänen johdollaan julkaistiin 146 väitöskirjaa, useimmat hänen itsensä kirjoittamina. Noin kaksi kolmannesta niistä on kirjoitettu ruotsiksi, muut latinaksi. Väitöksien joukossa on usieta pitäjien, kaupunkien ja maakuntien kuvauksia sekä maataloutta ja metsänhoitoa käsitteleviä töitä. Latinankielisistä väitöskirjoista monet ovat luonteeltaan teoreettisempia.

Language Flexibility: The Effects of Finnish-Swedish Bilingualism on EFL Acquisition

Tutkielmassa käsitellään vieraan kielen, ts. englannin, oppimista peruskoulussa. Hypoteesina oletetaan, että oppilaat, jotka jo hallitsevat kaksi kieltä, menestyvät paremmin vieraan kielen oppimisessa kuin yksikieliset oppilaat. Tutkielmassa vertaillaan kaksikielisten ja yksikielisten oppilaiden englannin kielen taitoja alakoulun kuudennen luokan päättyessä. Kaksikielisyys voidaan ymmärtää monella tavalla, ja tutkimustulokset kaksikielisyyden vaikutuksista ovat usein olleet ristiriitaisia. Siksi tutkielmassa ensin määritellään kaksikielisyys, sen lajit sekä siihen liittyvää terminologiaa. Lisäksi kuvaillaan Suomen sekä erityisesti Turun kaupungin kaksikielisen väestön tilaa ja oikeuksia sekä keskustellaan aikaisempien tutkimusten perusteella mahdollisista ongelmista ja hyödyistä, joita kaksikielisyyteen liittyy. Kaksikielisyyteen on perinteisesti liittynyt myös paljon ennakkoluuloja, kuten pelko puolikielisyydestä, jotka tieteellisten tutkimusten avulla pyritään kumoamaan. Mahdollisia muita ongelmia, kuten pienempi sanavarasto molemmissa kielissä verrattuna saman ikäisiin yksikielisiin sekä reaktioaikojen piteneminen, kuitenkin esiintyy. Kaksikielisyyden hyötyjä sen sijaan voivat olla mm. luovuus, kyky kielen analyyttiseen tarkasteluun, metalingvististen taitojen kehittyminen ja avoimuus muita kieliä ja kulttuureita kohtaan. Kaikki mainitut edut ja haitat myös vaikuttavat vieraan kielen opinnoissa menestymiseen. Myös mahdollinen positiivinen transferenssi otetaan huomioon. Tutkimuksen empiiristä osaa varten vierailtiin kahdessa turkulaisessa alakoulussa, joiden kuudennen luokan oppilaat suorittivat kaksi englannin kielen tehtävää. Toinen kouluista oli suomenkielinen, jonka oppilaat edustivat yksikielistä vertailuryhmää (n=31). Ruotsinkielinen koulu valittiin edustamaan kaksikielistä ryhmää (n=34), sillä yleensä Suomessa ja kaupungeissa kuten Turussa vähemmistökielen puhujat hallitsevat käytännössä usein myös suomen kielen. Ruotsinkielisen koulun oppilaiden kaksikielisyys varmistettiin kielitaustakyselyllä. Kaksikielisten oppilaiden tulokset molemmissa tehtävissä olivat hieman paremmat kuin yksikielisten. Yksikielisessä ryhmässä myös tulosten keskihajonta oli suurempi. Kaksikieliset näyttivät hallitsevan kielen analyyttisen tarkastelun paremmin sekä tekivät vähemmän kieliopillisia virheitä. Positiivisen transferenssin vaikutus oli myös nähtävissä. Toisaalta heillä oli enemmän oikeinkirjoitusvirheitä vastauksissaan.Merkittäviä eroja ei kuitenkaan englannin kielen oppimisessa voitu todentaa.

Erikoiskokoelma

Erikoiskokoelma on rypäs kirjaston keskeisten tieteenalojen erikoiskokoelmia (Metsä, Maatalous, Luonnontieteet, Eläinlääketieteet ja Farmasia), joihin on koottu vanhoja teoksia: neuvonta- ja kansanvalistustyyppistä kirjallisuutta, farmakopeioita, almanakkoja, Turun akatemian väitöskirjoja ja vanhoja tieteellisiä sarjoja yms. Aineisto on pääasiassa julkaistu ennen v. 1900 ja puolet on julkaistu Suomessa. 40 % aineistosta on luetteloitu Helkaan, josta ne on löydettävissä signumilla "Hb Erikoiskokoelma".

Dissertationer, Kungliga Akademin i Åbo

Kungliga Akademin i Åbo var verksam mellan åren 1640 och 1827. Det finns en omfattande samling dissertationer från den tiden vid akademibiblioteket. Samlingen är inte fullständig. Samlingen har tillkommit genom gåvor från både Sverige och Finland. De svenska universitetsbiblioteken sände frikostigt dupletter från sina samlingar, och från tryckerihistoriska biblioteket på Skansen kom betydande mängder gammalt åbotryck. Bland privata välgörare kan nämnas professor Artur Rindell, generalkonsul Axel Solitander och generalkonsul Sven A. Lovén, men framför allt en svensk donator, löjnant Thore Virgin, en av Sveriges mest betydande boksamlare under 1900-talet. Han bidrog med en betydande kollektion, och ställde därtill en penningsumma för antikvariska förvärv till bibliotekets förfogande. Samlingen är okatalogiserad, men de tryck som ingår är förprickade i ett referensexemplar av Vallinkoski, Jorma Turun akatemian väitöskirjat 1642-1828. Helsinki 1828. En presentation av samlingen återfinns på bibliotekets hemsida, http://bibbild.abo.fi/diss/dissaml.htm Samlingen omfattar totalt 3.249 volymer.

Rucouskiria, Bibliasta, : se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta, jotca toysella polella luetellan, cokoonpoymettu Somen Turussa 1544

Mikael Agricola (n. 1510-1557) oli Suomen uskonpuhdistuksen johtohahmo, Turun koulun johtaja ja sittemmin Turun piispa. Agricolan kirjallisen työn päämääränä oli kirkolle välttämättömien tekstien laatiminen suomen kielelle. Näin hänestä tuli "suomen kirjakielen isä". Laaja Rucouskiria oli tarkoitettu ensi sijassa papeille, jotta nämä pystyisivät toimittamaan jumalanpalveluksen kansan kielellä. Kirja sisältää eri lähteistä koottuja rukouksia, runoja, neuvoja, virsiä ja liturgisia kappaleita. Teos sisältää myös runsaasti kuvitusta, koristeita ja omaperäistä tekstinsommittelua.

Työhyvinvointi, koulutus ja toiminnan kehittäminen terveyskeskuksissa lääkäritilanteen näkökulmasta

Finnish health centres have suffered from a shortage of physicians in recent years. This is why more physicians are being educated, the tutelage of the young physicians has been improved and many tasks which were previously reserved for physicians have been transferred to nurses and other personnel of the health centres. Only a little research has been done about the effects of the shortage of physicians and education to the work atmosphere in the health centres The objectives of the study was to describe the situation of the physicians in the counties Satakunta and South-Western Finland at the time when the University of Turku started to decentralise its education to Satakunta and describe the health centres attitudes towards training and research co-operation with the University of Turku; to gain information about the training programmes for physicians in specific training in general medical practice (STPG); study how the shortage of physicians affects the job atmosphere, the job satisfaction and the operation of the health centres; study health centre employees opinions about their professional skills, their needs and interets in continuing education; study medical and nurse students professional indentity and their readiness to multiprofessional teamwork. The material of the study was gathered during 2003-2006 with three mail questionnaires and a questionnaire given to medical and nurse students who practised in the training health centre in Pori. The first questionnaire was sent to the chief physicians of the health centres in counties Satakunta and South-Western Finland to clarify the number of unfilled positions of physicians and the reasons for physician shortage as well as the readiness for practical training of medical students and research at the health centres. The second questionnaire was posted to doctors in specific training in general medical practice and their trainers at the health centres and it gained information about training programmes of young physicians at health centres. The third questionnaire was sent to personnel at health centres in Satakunta and South-Western Finland and included questions about job satisfaction and education. The survey for medical and nurse students gained information about their professional indentity and their readiness to multiprofessional teamwork. In spring 2003 the shortage of physicians was more severe in Satakunta than in South-Western Finland. Attitudes towards training of medical students and research co-operation with the universities were generally positive. The guidance of STGP doctors in health centres improved during 2003-2005. A shortage of physicians had only a slightly negative impact on employee job satisfaction. The shortage of physicians had also positive impact on the operation of the health centres because it led to reorganization of the operations. The personnel at Finnish health centres were willing to take more challenging tasks and also to acquire appropriate further education or training. The medical and nurse students had strong professional identity and they understood the significance of teamwork for the health care service system.