Factors Related to Study Success at Lappeenranta University of Technology

Tutkimuksen avulla selvitettiin opintomenestykseen liittyviä tekijöitä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa (LTKK). Tutkimus liittyi opetuksen ja oppimisen kehitystyöhön tuotantotalouden osastolla. Tutkimuksen viitekehyksen muodosti oppimistuloksia selittävä malli, joka on laadittu Tynjälän (1999) kokoaman mallin perusteella. Tutkimuksen perusjoukko muodostui LTKK:n läsnä olevista perusopiskelijoista lukuun ottamatta jatko- ja vaihto-opiskelijoita. Opiskelijat jaettiin ositetulla otannalla ryhmiin, joissa suoritettiin yksinkertainen satunnaisotanta. Otoskoko oli 645 opiskelijaa. Tiedonkeruumenetelmänä oli Internet-kysely. Aineisto analysoitiin useiden kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina ja tutkimuksen avulla saatiin tärkeää ja hyödyllistä tietoa opintomenestyksestä ja oppimisprosesseista. Tulosten perusteella merkittävimmät oppimistuloksiin positiivisesti liittyvät tekijät ovat syväsuuntautunut opiskelustrategia ja luottaminen omiin kykyihin, ja negatiiviset tekijät ovat oppimisen itsesäätelyn puute, omien kykyjen epäily ja pintasuuntautunut opiskelustrategia. Merkitysorientoituneet, itsesäätelykykyiset opiskelijat menestyivät LTKK:ssa parhaiten.

Design Process of Packaging Laboratory at Lappeenranta University of Technology

The layout design process of the packaging laboratory at Lappeenranta University of Technology is documented in this thesis. Layout planning methods are discussed in general. The systematic layout planning procedure is presented in more detail as it is utilised in the case of layout planning of the packaging laboratory. General demands for research laboratory are discussed both from the machine and product perspectives. The possibilities for commercial food processing in the laboratory are discussed from the point of view of foodstuff processing regulations and hygiene demands. The layout planning process is documented and different layout possibilities are presented. Different layout drafts are evaluated and one layout draft is developed to be the final layout of the packaging laboratory. Guideline for technical planning and implementation based on the final layout is given

Marketing of Lappeenranta University of Technology energy auditing services

The objective of this study was to find out how LUT Energy should start marketing its energy audit services, what would be the optimal pricing policy for its services and how LUT Energy could manage customer expectations towards quality of its auditing services. In order to answer these questions, a quantitative survey questionnaire was sent by e-mail to 56 companies from the regions of South Karelia and Kymenlaakso. The empirical data of the study was the answers and opinions of the companies, previous researches about energy efficiency and articles and presentations about the current situation in the energy efficiency market. The results of the study were that there is a great potential for energy audit services and also the legislation requires companies to improve their energy efficiency. To start marketing its services, LUT Energy should first clarify its service concept and divide its service offering into two offers. It should also clarify the marketing message it wants to send its customers and then do the marketing with the help of three-way-model. The best pricing policy for the service would be that the price is proportioned to the future savings. In order to ensure the quality of its services, LUT Energy has to make sure that both dimensions of the quality are managed properly and to fade out customer expectations towards the quality the auditing work has to be monitored.

Yrittäjyyttä rakentamassa - yrittäjyyden kolme diskurssia

Tämä tutkimus osallistuu yrittäjyyden kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten hyödyntäen näkökulmaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, sillä sen aineistona on teemahaastatteluissa tuotettu puhe yrittäjyydestä ja analysointimenetelmänä on diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin keinoin tunnistaa ne yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavat diskurssit, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistetuissa diskursseissa rakentuvaa yrittäjyyttä sekä yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Analyysissä tunnistetaan kolme yrittäjyyden diskurssia sekä kuvataan ja jäsennetään niissä erilailla rakentuvaa yrittäjyyttä ja siihen liittyviä käsitteitä. Yrittäjyyden kolme diskurssia ovat bisnes-, elämäntapa- ja innovaatiodiskurssi. Analyysin avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla, joka vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta.

Choice of Business Process Modeling Methodology - Case Northern Dimension Research Centre (NORDI) in Lappeenranta University of Technology

The main outcome of the master thesis is innovative solution, which can support a choice of business process modeling methodology. Potential users of this tool are people with background in business process modeling and possibilities to collect required information about organization’s business processes. Master thesis states the importance of business process modeling in implementation of strategic goals of organization. It is made by revealing the place of the concept in Business Process Management (BPM) and its particular case Business Process Reengineering (BPR). In order to support the theoretical outcomes of the thesis a case study of Northern Dimension Research Centre (NORDI) in Lappeenranta University of Technology was conducted. On its example several solutions are shown: how to apply business process modeling methodologies in practice; in which way business process models can be useful for BPM and BPR initiatives; how to apply proposed innovative solution for a choice of business process modeling methodology.

Finnair’s “New Silk Road” in the New Millennium: An Analysis of the Construction of Asia and of the Company

During the past century, an increasingly diverse world provided us with opportunities for intercultural communication; especially the growth of commerce at all levels from domestic to international has made the combination of the theories of intercultural communication and international business necessary. As one of the main beneficiaries in international business in recent years, companies in airline industries have developed their international market. For instance, Finnair has developed its Asian strategy which responds to the increasing market demand for flights from Europe to Asia in the new millennium. Therefore, the company manages marketing communication in a global environment and becomes a suitable case for studying the theories of intercultural communication in the context of international marketing. Finnair implemented a large number of international advertisements to promote its Asian routes, where Asia has been constructed as a number of exotic destinations. Meanwhile, the company itself as a provider of these destinations has also been constructed contrastively. Thus, this thesis aims at research how Finnair constructs Asia and the company itself in the new millennium, and how these constructions compare with the theories of intercultural communication. This research applied the theories of international marketing, intercultural communication and culture. In order to analyze the collected corpora as Finnair’s international advertisements and its annual reports in the new millennium, the methods of content analysis and discourse analysis have been used in this research. As a result, Finnair has purposefully applied the essentialist approach to intercultural communication and constructed Asia as an exotic “Other” due to the company’s market orientation. Meanwhile, Finnair has also constructed the company itself two identities based on the same approach: as an international airline provider between Europe and Asia, as well as a part of Finnish society. The combination of intercultural communication and international marketing theories, together with the combination of the methods of content analysis and discourse analysis ensure the originality of this paper.

Scaling up stepwise feature introduction to construction of large software systems

Developing software is a difficult and error-prone activity. Furthermore, the complexity of modern computer applications is significant. Hence,an organised approach to software construction is crucial. Stepwise Feature Introduction – created by R.-J. Back – is a development paradigm, in which software is constructed by adding functionality in small increments. The resulting code has an organised, layered structure and can be easily reused. Moreover, the interaction with the users of the software and the correctness concerns are essential elements of the development process, contributing to high quality and functionality of the final product. The paradigm of Stepwise Feature Introduction has been successfully applied in an academic environment, to a number of small-scale developments. The thesis examines the paradigm and its suitability to construction of large and complex software systems by focusing on the development of two software systems of significant complexity. Throughout the thesis we propose a number of improvements and modifications that should be applied to the paradigm when developing or reengineering large and complex software systems. The discussion in the thesis covers various aspects of software development that relate to Stepwise Feature Introduction. More specifically, we evaluate the paradigm based on the common practices of object-oriented programming and design and agile development methodologies. We also outline the strategy to testing systems built with the paradigm of Stepwise Feature Introduction.

ORCiD – Membership and implementation at Chalmers University of Technology

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalinen rakentuminen: case Aalto-yliopisto

Keskustelu yrittäjyyden sijoittumisesta yliopistojen tehtäväkenttään on muodostunut 2000-luvun aikana osaksi yhteiskunnallista ja maailmanlaajuista korkeakoulutuksen muutosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä yliopiston yrittäjämäisyyden sosiaalisesta rakentumisesta. Lähestyn yliopiston sisällä tuotettua moniäänistä yrittäjyyspuhetta yliopiston yrittäjämäisyyden todellisuuden representaationa, ja pyrin tekemään siitä selkoa kommunikaatioon kohdistuvan analyysin avulla. Ilmiön empiirinen tarkastelu pohjautuu Aalto-yliopistossa ja sitä edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 2006–2013 kerättyihin tekstiaineistoihin. Aineistojen tulkinta tuottaa monikerroksellista tietoa ilmiöstä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tarkastelen tutkimuksessani millaisia merkityksenantoja yrittäjyydelle ja yrittäjämäisyydelle annetaan yliopiston sisällä eri näkökulmista katsottuna, kun yliopisto käy läpi merkittävää organisaatiorakenteellista ja institutionaalista muutosta. Tutkimusasetelman neljä näkökulmaa perustuvat tekniikan alan jatko-opiskelijoiden puheeseen, TKK:n opetussuunnitelmatekstiin, Aalto-yliopiston opettajien puheeseen ja johdon tuottamaan strategiatekstiaineistoon. Tutkimuksen tulosten mukaan käynnissä on ollut akateemisten arvojen ja arvojärjestelmien laajentumisen aika ja tila, jossa yrittäjämäisyys astuu areenalle, mutta sen suppeat tulkinnat eivät tarjoa mahdollisuuksia ruohonjuuritason kiinnittymiseen akateemisesta kulttuurista käsin. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden saamat taloudelliskaupalliset merkitykset koetaan uhkaksi, eikä tilannetta helpota yleisesti uuvuttavaksi koettu rakenteellinen ja yhteiskunnallinen yliopiston muutosvaihe. Hallitsevat tarinalinjat kuten puhe kilpailukyvystä ja kilpailutilanteen kovenemisesta tuottavat odotusten viitekehyksen, joilla yliopiston toimintaa raamitetaan ulkoapäin. Yrittäjyyteen laajassa merkityksessä sisältyvät mahdollisuudet jäävät niin ikään hyödyntämättä, ja lukuisat edistämistoiminnot kilpistyvät sosiaalisesti rakentuviin esteisiin. Tässä tutkimuksessa rakentuva laajennettu yliopiston yrittäjämäisyyden viitekehys pyrkii palvelemaan moniäänistymisen tarkoitusta käsitteellisellä tasolla ja avaamaan uusia mahdollisuuksia yliopiston yrittäjämäisyyden edistämiselle.