Punahilkalla on ollut eväät kunnossa – Antero Mertarannan jääkiekkoselostusten intertekstuaaliset kielen piirteet

Tutkin urheilutoimittaja Antero Mertarannan jääkiekkoselostusten kielen piirteitä. Litteroimani aineisto on MM-kisoista keväältä 2011, ja analysoin niitä kielen piirteitä, joita voi toistuvuuden perusteella pitää Mertarannalle ominaisina. Tutkimustani läpäisevä käsite on intertekstuaalisuus: Mistä se selostukseen kirvoittuu? Miten se vaikuttaa selostukseen? Pureudun tarkasti myös mielikuviin, joita Mertaranta luo sekä joukkueista että pelaajista. Hyödynnän analyysissani Norman Faircloughin (1992) perustavan intertekstuaalisuuden ja avoimen intertekstuaalisuuden käsitteitä. Mertarannalla intertekstuaalisuuden ensimmäinen virike tulee pelitilanteesta, joka käynnistää assosiaatioketjun. Assosiaatiot kumpuavat herkästi pelaajan ominaispiirteistä ja joukkueen edustamasta maasta. Suomalaisten kuvailussa on useimmiten alluusio suomalaiseen musiikkiin. Mertarannan selostuksessa on kertomuksen, kansallisromanttisen kuvailun ja show-juonnon elementtejä, ja lisäksi hän muuntelee sananlaskuja ja idiomeja pelitilanteisiin sopiviksi. Mertaranta myös imitoi pelaajia: Vastustajien referointi alkaa lähes aina kysymyksellä, jolloin vastustaja näyttäytyy hölmistyneessä valossa. Suomalaisten referoinnit taas hohkaavat itsevarmuutta. Intertekstuaalisuus osoittautuu Mertarannan huumorin perustaksi.

Lämpökuvaus laadunvarmistustyökaluna talonrakentamisessa

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda NCC Rakennus Oy:lle uusi lämpökuvaus-toimintamalli, joka mahdollistaa rakentamisen ja rakennusten työvaiheiden laadunvarmistamisen entistä tehokkaammin. Tutkimuksessa käsiteltiin lämpökuvauksen perusteita, lämpökuvaustoiminnan roolia yrityksen laatujärjestelmässä ja erityispiirteitä eri työlajien laadunvarmistuksessa. Tutkimuksessa keskityttiin uudishankkeisiin toimitilarakentamisessa, asunto-, takuu- ja korjauspuolen aiheita käsiteltiin yleisesti. Insinöörityön lähdemateriaalina käytettiin lämpökuvaus- ja rakennuskirjallisuutta, yleisiä rakennusmääräyksiä ja -ohjeita, haastatteluja ja lämpökuvausraportteja. Teoriaosuuden jälkeen selvitettiin NCC:n kokemuksia lämpökuvauksesta ja kohteissa havaituista lämpöteknisistä ongelmakohdista. Kokeellisia lämpökuvauksia suoritettiin lämpökuvausolosuhteiden salliessa yhteensä seitsemässä toimitilakohteessa, yhdessä rivitalokohteessa, julkisivusaneerauskohteen 14:sta kerrostaloasunnossa ja yhdessä yksityisessä paritaloasunnossa. Toimintamalli osoittautui erittäin tarpeelliseksi ja tehokkaaksi rakennusten lämpöteknisen tiiveyden ja talotekniikan lämmitysjärjestelmien toiminnan varmistamisessa. Toistuvien lämpökuvausten aikana selvisi mittauslaitteiston ominaisuuksien merkitys, aputyökalujen ja tutkimusajan tarve sekä työnaikaisen lämpökuvausraportin rakenne. Insinöörityön tuloksena syntyi lämpökuvauksen avuksi toimintamalli, josta selviää rakennusvaiheittain lämpökuvauksen vaikutustapa, paikka, tiedonkulku, lämpökuvauksessa toistuvat vaiheet, osapuolet, tehtävät ja työkalut. Lämpökuvauksen avuksi luotiin aputyökaluja, jotka ovat avaintyölajien lämpökuvausohjekortit sekä suunnittelussa ja kuvaustilanteessa käytettävä apumateriaali kuten lämpökuvauksen tilauspohja, käyttäjätiedote, mittauspöytäkirja- pohja ja valmiit lämpötilaindeksien mukaiset pintalämpötilojen ohjearvotaulukot.

Rouva Päätoimittaja Maija-Liisa Heini 4/2 1972

Kirje 4.2.1972

Fru Chefredaktören Maija-Liisa Heini 4.2.1972

Kirje

Koulusaavutusaineiston analyysi asetelmaperusteisilla ja kaksitasoisilla logit-regressiomalleilla

Summary: The analysis of educational data with design-based and two-level logistic regression models