Why did the perfect marriage end : case Cloetta Fazer

Mergers are often used purposeful strategic tool. Previous research has mainly concentrated on actu-al M&A process and to elements leading to that decision. Purpose of this study is to approach de-merger of Cloetta Fazer and research what were the reasons that lead to demerger. Problem is ap-proached by first evaluating was the merger an success in the first place, as described in earlier stud-ies, media and academic research. From this information the motives for demerger are approached. Research material for study is collected from second hand sources. Research data-sample was di-vided into two categories: Timeline Sample & Additional Information Sample. Timeline sample was collected by systematically collecting news from Sanoma News database and Alma News database. This data was indexed and a timeline was constructed. From this timeline key dates, themes and elements were identified and further data gathering was concentrated based on those themes. Results of the study suggest that Merger was not as great success as it was described in earlier years. Explanations why merger ended up into demerger vary greatly. From material key factor, lack of, or error in, long term strategic planning was identified. This was due to death in family during strategy creation and mistakes made in pre-merger phase.

Natal : nach: map of the Colony of the Cape of Good Hope and neighbouring territories 1895

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

“Good night, dear Lake of Shining Waters”. Luonto L. M. Montgomeryn Anne of Green Gables –teoksessa

Kanadalaisen kirjailijan L. M. Montgomeryn tunnetun ja rakastetun Anna-sarjan ensimmäinen osa Anne of Green Gables -teos (1908) kertoo orvosta tytöstä, joka pääsee Prinssi Edwardin saaren Avonlean kylään asumaan naimattoman sisarusparin Marilla ja Matthew`n kasvattilapseksi. Luonto on keskeisellä sijalla teoksessa: Anna on luontoa rakastava ja luonnon keskellä viihtyvä tyttö ja myös teoksen kertoja kuvaa paljon luontoa. Tutkimukseni käsittelee luontoa Anne of Green Gables -teoksessa. Tutkin luontoteemaa teoksessa seuraavista näkökulmista: Analysoin, kuinka luonto kuvataan teoksessa ja millainen on teoksen luontokuva. Luontokuvaa käsittelen pastoraalin käsitteen kautta, ja kysyn teokselta, voidaanko se tulkita pastoraaliksi ja kuinka teos asettuu pastoraalin traditioon. Lisäksi erittelen, millainen on päähenkilön Annan luontosuhde. Millaisen arvon hän antaa luonnolle ja mitä merkityksiä hän liittää luontoon? Tutkimus asettuu ekokriittiseen viitekehykseen, ja pohdin myös sitä, minkälainen on teoksen representaatio luonnosta ekokriittisesti tarkastellen. Amerikkalaisen transsendentalistin Ralph Waldo Emersonin luontofilosofia kulkee myös taustajuonteena tutkielmassa ja erittelen, mitä yhtymäkohtia hänen luontofilosofiassaan on Anne of Green Gables -teokseen. Anne of Green Gables -teoksen luontokuvaa voidaan luonnehtia romantisoiduksi ja idealisoivaksi. Luonto kuvataan kauniiksi, ja sen kauneutta ylistää niin Anna kuin teoksen kaikkitietävä kertojakin. Teoksen luontokuva on pastoraalinen, sillä siinä esiintyy vahvasti pastoraaliin liittyvä diskurssi maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta siten, että maaseutu assosioituu positiivisesti, kun taas kaupunki nähdään negatiivisessa valossa. Luonnonläheinen Avonlean kylä näyttäytyy teoksessa niin idealisoidussa valossa, että se muistuttaa jo jonkinlaista myyttistä paratiisia. Näin ollen teoksen pastoraalisuus saa pejoratiivisiakin piirteitä. Annan luontosuhdetta värittää voimakas kunnioitus ja arvostus luontoa kohtaan. Hänen luontoon liittämistä arvoista keskeiselle sijalle nousee luonnon kauneus. Luonnon kauneuden arvostaminen toimii kuitenkin porttina luonnon toiseuttamiseen, mistä syntyy pieni arvoristiriita. Toisaalta kuitenkin Anna samaistuu luontoon tavalla, joka hämärtää perinteistä subjekti–objekti-dikotomiaa. Anna näyttäytyy vihreän maailman arkkityyppinä, lapsena, joka sulautuu luontoon ja kokee sen kodikseen. Luonto edustaa Annalle vapautta ja herättää myös hänen mielikuvituksena ja taiteellisen inspiraation. Lisäksi luonto on Annalle paikka, jossa voi saavuttaa autenttisen yhteyden Jumalaan.

Purchasing Process of Industrial Solutions – Added Value, Difficulties and Good Practices

Purpose of this study is to clarify the industrial solutions purchasing process from purchaser companies’ point of view. Also customer’s view on value generating aspects and difficulties in purchases will be discussed as well as different purchas-ing entities where customers have ended up in their solution purchases. Current solution literature is mainly concentrated in supplier views and customer perspec-tive has been left without adequate attention. However, knowledge of the customer and the identification of customer need are at the core of a successful solution business. The focus of this thesis is on Finnish companies’ solution purchases that have been realized during last five years. Industrial solutions in this case are facto-ries or other large industrial plants. Industrial solutions’ purchasing process will be opened all the way from discovering the need until the start-up of the plant. Of in-terest is the customer experience of the success of the acquisition and the pur-chaser’s view on good practices allowing a successful procurement project.

Economic capital allocation

For my Licentiate thesis, I conducted research on risk measures. Continuing with this research, I now focus on capital allocation. In the proportional capital allocation principle, the choice of risk measure plays a very important part. In the chapters Introduction and Basic concepts, we introduce three definitions of economic capital, discuss the purpose of capital allocation, give different viewpoints of capital allocation and present an overview of relevant literature. Risk measures are defined and the concept of coherent risk measure is introduced. Examples of important risk measures are given, e. g., Value at Risk (VaR), Tail Value at Risk (TVaR). We also discuss the implications of dependence and review some important distributions. In the following chapter on Capital allocation we introduce different principles for allocating capital. We prefer to work with the proportional allocation method. In the following chapter, Capital allocation based on tails, we focus on insurance business lines with heavy-tailed loss distribution. To emphasize capital allocation based on tails, we define the following risk measures: Conditional Expectation, Upper Tail Covariance and Tail Covariance Premium Adjusted (TCPA). In the final chapter, called Illustrative case study, we simulate two sets of data with five insurance business lines using Normal copulas and Cauchy copulas. The proportional capital allocation is calculated using TCPA as risk measure. It is compared with the result when VaR is used as risk measure and with covariance capital allocation. In this thesis, it is emphasized that no single allocation principle is perfect for all purposes. When focusing on the tail of losses, the allocation based on TCPA is a good one, since TCPA in a sense includes features of TVaR and Tail covariance.

In search of good relationships to music : understanding aspiration and challenge in developing music school teacher practices

This study focuses on teacher practices in publicly funded music schools in Finland. As views on the aims of music education change and broaden, music schools across Europe share the challenge of developing their activities in response. In public and scholarly debate, there have been calls for increased diversity of contents and concepts of teaching. In Finland, the official national curriculum for state-funded music schools builds on the ideal that teaching and learning should create conditions which promote ‘a good relationship to music’. The meaning of this concept has been deliberately left open in order to leave room for dialogue, flexibility, and teacher autonomy. Since what is meant by ‘good’ is not defined in advance, the notion of ‘improving’ practices is also open to discussion. The purpose of the study is to examine these issues from teachers’ point of view by asking what music school teachers aim to accomplish as they develop their practices. Methodologically, the study introduces a suggestion for building empirical research on Alperson’s ‘robust’ praxial approach to music education, a philosophical theory which is strongly committed to practitioner perspectives and musical diversity. A systematic method for analysing music education practices, interpretive practice analysis, is elaborated with support from interpretive research methods originally used in policy analysis. In addition, the research design shows how reflecting conversations (a collaborative approach well-known in Nordic social work) can be fruitfully applied in interpretive research and combined with teacher inquiry. Data have been generated in a collaborative project involving five experienced music school teachers and the researcher. The empirical material includes transcripts from group conversations, data from teacher inquiry conducted within the project, and transcripts from follow-up interviews. The teachers’ aspirations can be understood as strivings to reinforce the connection between musical practices and various forms of human flourishing such that music and flourishing can sustain each other. Examples from their practices show how the word ‘good’ receives its meaning in context. Central among the teachers’ concerns is their hope that students develop a free and sustainable interest in music, often described as inspiration. I propose that ‘good relationships to music’ and ‘inspiration’ can be understood as philosophical mediators which support the transition from an indeterminate ‘interest in music’ towards specific ways in which music can become a (co-)constitutive part of living well in each person’s particular circumstances. Different musical practices emphasise different aspects of what is considered important in music and in human life. Music school teachers consciously balance between a variety of such values. They also make efforts to resist pressure which might threaten the goods they think are most important. Such goods include joy, participation, perseverance, solid musical skills related to specific practices, and a strong sense of vitality. The insights from this study suggest that when teachers are able to create inspiration, they seem to do so by performing complex work which combines musical and educational aims and makes general positive contributions to their students’ lives. Ensuring that teaching and learning in music schools remain as constructive and meaningful as possible for both students and teachers is a demanding task. The study indicates that collaborative, reflective and interdisciplinary work may be helpful as support for development processes on both individual and collective levels of music school teacher practices.

Onko yrityksen taloudellisella tilalla vaikutusta Tekes-rahoitusta saaneen yrityksen menestymiseen

Tämän tutkielman tavoite on yrityksen tulevan menestymisen tai epäonnistumisen ennustaminen. Tutkimuksen kohteena ovat tutkimus ja kehitys rahoitusta vuosina 2007- 2012 Tekesiltä saaneet mikro- ja pk yritykset. Ennustusta pyrittiin tekemään näille yrityksille niiden rahoitusprojektien alkuhetkeltä (hakemushetki). Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Tekesille ja se jatkaa aikaisempaa tutkielmaa, ”Onko projektin henkilöriskitasolla tai talousriskitasolla yhteyttä t&k- projektin onnistumiseen?”. Tämän tutkimuksen johtopäätös oli, ettei varsinkaan talousriskillä ja projektin onnistumisella ole yhteyttä ja sen vuoksi niistä tarvittiin lisää tietoa. Teoreettisessa osuudessa käsitellään yrityksen kasvua ja onnistumisen tai epäonnistumisen ennakointia. Teoria pohjautuu aiheen aikaisempaan kirjallisuuteen ja sen tarkoitus on pohjustaa tutkielmassa tehtyjä valintoja yrityksien menestymisen ennustamiseksi. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu 430 Tekesin t&k- rahoitusta saaneista mikro- ja pk yrityksistä. Empiirisen osuuden tarkoitus oli selvittää, voidaanko koko yrityksen, menestystä ennustaa, jotta rahoitus voidaan kohdistaa paremmin, eli selvittää minkälaisia yrityksiä tulisi rahoittaa, jotta rahoitus kohdistuisi menestyjille. Tämän lisäksi tutkimuksessa haluttiin löytää oikeat muuttujat, joiden avulla yrityksen menestymisen ennustaminen on mahdollista. Menestymisen haluttiin kuvaavan koko yrityksen liiketoiminnan menestymistä. Menestymisen mittariksi valittiin liikevaihdon kasvu ja tarkasteltavaksi ajanjaksoksi aika yrityksen t&k- projektin hakemusvaiheesta, kolmen vuoden päähän projektin päättymisestä. Yritykset jaettiin menestyjiin liikevaihdon kasvun mukaan, ja niistä luotiin neljä koria: “Huiput”, “Kasvut”, “Hiipujat” ja “Konkurssit” ja koreja lähdettiin tutkimaan erilaisten mittarien avulla. Valitut mittarit olivat Tekesin riskiarvio (talousriski, henkilöriski, kehitysriski ja markkinariski), tilinpäätöksen tunnusluvuista kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnusluvut (liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste), projektin omarahoitus (yrityksen hakemusvaiheessa ilmoittama muun rahoituksen lähde, joka voi olla vieraanpääoman ehtoista, oman pääomanehtoista tai tulorahoitusta), sekä muut mittarit (uutuusarvo, jalostusarvo, tuottavuus ja lainojen perimättäjättöhakemukset). Riippumattomuutta testattiin ristiintaulukoinnilla, khiin neliötestillä ja kontingenssikerroin C:n avulla omavaraisuusasteen tunnusluvun osalta yhdistämällä ”Huiput”, ”Kasvut” ja ”Hiipujat” yhteen kotiin ja vertaamalla niitä konkurssiin menneisiin yrityksiin. Lopuksi konkurssiennusteista testattiin pienille yrityksille tarkoitettua Laitisen yhdistelmälukua. Tutkimuksessa havaittiin seuraavaa. Parhaiten yrityksen tulevan kasvun tai konkurssin ennakoivat havainnot seuraavissa muuttujissa: onko hanke rahoitettu lainalla vai avustuksella sekä mikä yrityksen hakemusvaiheen omavaraisuusaste, omarahoitusosuus tai tuottavuus on. Yrityksen hyvä rahatilanne projektin hakemusvaiheessa ei ennusta yrityksen liikevaihdon kasvua. Täydellistä ennustetta kasvulle ei voida tehdä. Laitisen yhdistelmäluku koettiin heikoksi tunnusluvuksi konkurssia ennustettaessa. Tämän takia, sitä muokattiin eri tavoin parhaan mahdollisemman ennusteen saamiseksi. Paras lopputulos saatiin muuttamalla tunnusluvun kriittistä arvoa pienemmäksi.