Spotlight: A Blacklight Plugin for Showcasing Digital Collections

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Käyttäjäkokemuksen määrittelyn erot eri käyttäjäryhmien ja kehittäjien välillä sekä niiden merkitys

Usein käyttäjäkokemuksella (user experience, UX) kuvataan tuotteen tai palvelun synnyttämiä tunteita ja kokemuksia. Vaikka UX on yleisesti tunnettu termi ja tärkeä tekijä menestyvän tuotteen luomisessa, ei yhtenäistä määritelmää sille ole muodostunut. Kun suunnittelija, ohjelmistotuottaja ja loppukäyttäjä käsittävät sen eri tavoin, ei tuote vastaa loppukäyttäjän vaatimuksia. Ongelman ratkaisemiseksi laaditaan kysely lukiolaisille ja tuloksia verrataan aikaisempiin tuloksiin, jossa vastaajina olivat yliopisto-opiskelijat ja UX-ammattilaiset. Tulosten perusteella lukiolaiset määrittelevät UX:n hyvin laaja-alaisesti ja sisällyttävät siihen lähes kaikki käyttöön liittyvät asiat. Heille tärkeintä ovat tuotteen konkreettiset ominaisuudet, kuten toimivuus ja luotettavuus. Koska UX merkitsee niin monia asioita loppukäyttäjille, suunnittelijoiden tulisi keskittyä käyttäjäkokemuksen luomiseen sen määrittelemisen sijaan. Oikea käyttäjäkokemus oikealle käyttäjälle.

Customer Discovery and Customer Validation in Lean Software Startups

The traditional business models and the traditionally successful development methods that have been distinctive to the industrial era, do not satisfy the needs of modern IT companies. Due to the rapid nature of IT markets, the uncertainty of new innovations‟ success and the overwhelming competition with established companies, startups need to make quick decisions and eliminate wasted resources more effectively than ever before. There is a need for an empirical basis on which to build business models, as well as evaluate the presumptions regarding value and profit. Less than ten years ago, the Lean software development principles and practices became widely well-known in the academic circles. Those practices help startup entrepreneurs to validate their learning, test their assumptions and be more and more dynamical and flexible. What is special about today‟s software startups is that they are increasingly individual. There are quantitative research studies available regarding the details of Lean startups. Broad research with hundreds of companies presented in a few charts is informative, but a detailed study of fewer examples gives an insight to the way software entrepreneurs see Lean startup philosophy and how they describe it in their own words. This thesis focuses on Lean software startups‟ early phases, namely Customer Discovery (discovering a valuable solution to a real problem) and Customer Validation (being in a good market with a product which satisfies that market). The thesis first offers a sufficiently compact insight into the Lean software startup concept to a reader who is not previously familiar with the term. The Lean startup philosophy is then put into a real-life test, based on interviews with four Finnish Lean software startup entrepreneurs. The interviews reveal 1) whether the Lean startup philosophy is actually valuable for them, 2) how can the theory be practically implemented in real life and 3) does theoretical Lean startup knowledge compensate a lack of entrepreneurship experience. A reader gets familiar with the key elements and tools of Lean startups, as well as their mutual connections. The thesis explains why Lean startups waste less time and money than many other startups. The thesis, especially its research sections, aims at providing data and analysis simultaneously.

Customer Discovery and Customer Validation in Lean Software Startups

The traditional business models and the traditionally successful development methods that have been distinctive to the industrial era, do not satisfy the needs of modern IT companies. Due to the rapid nature of IT markets, the uncertainty of new innovations‟ success and the overwhelming competition with established companies, startups need to make quick decisions and eliminate wasted resources more effectively than ever before. There is a need for an empirical basis on which to build business models, as well as evaluate the presumptions regarding value and profit. Less than ten years ago, the Lean software development principles and practices became widely well-known in the academic circles. Those practices help startup entrepreneurs to validate their learning, test their assumptions and be more and more dynamical and flexible. What is special about today‟s software startups is that they are increasingly individual. There are quantitative research studies available regarding the details of Lean startups. Broad research with hundreds of companies presented in a few charts is informative, but a detailed study of fewer examples gives an insight to the way software entrepreneurs see Lean startup philosophy and how they describe it in their own words. This thesis focuses on Lean software startups‟ early phases, namely Customer Discovery (discovering a valuable solution to a real problem) and Customer Validation (being in a good market with a product which satisfies that market). The thesis first offers a sufficiently compact insight into the Lean software startup concept to a reader who is not previously familiar with the term. The Lean startup philosophy is then put into a real-life test, based on interviews with four Finnish Lean software startup entrepreneurs. The interviews reveal 1) whether the Lean startup philosophy is actually valuable for them, 2) how can the theory be practically implemented in real life and 3) does theoretical Lean startup knowledge compensate a lack of entrepreneurship experience. A reader gets familiar with the key elements and tools of Lean startups, as well as their mutual connections. The thesis explains why Lean startups waste less time and money than many other startups. The thesis, especially its research sections, aims at providing data and analysis simultaneously.

PHC Production Management System Based on RFID

At present, in large precast concrete enterprises, the management over precast concrete component has been chaotic. Most enterprises take labor-intensive manual input method, which is time consuming and laborious, and error-prone. Some other slightly better enterprises choose to manage through bar-code or printing serial number manually. However, on one hand, this is also labor-intensive, on the other hand, this method is limited by external environment, making the serial number blur or even lost, and also causes a big problem on production traceability and quality accountability. Therefore, to realize the enterprise’s own rapid development and cater to the needs of the time, to achieve the automated production management has been a big problem for a modern enterprise. In order to solve the problem, inefficiency in production and traceability of the products, this thesis try to introduce RFID technology into the production of PHC tubular pile. By designing a production management system of precast concrete components, the enterprise will achieve the control of the entire production process, and realize the informatization of enterprise production management. RFID technology has been widely used in many fields like entrance control, charge management, logistics and so on. RFID technology will adopt passive RFID tag, which is waterproof, shockproof, anti-interference, so it’s suitable for the actual working environment. The tag will be bound to the precast component steel cage (the structure of the PHC tubular pile before the concrete placement), which means each PHC tubular pile will have a unique ID number. Then according to the production procedure, the precast component will be performed with a series of actions, put the steel cage into the mold, mold clamping, pouring concrete (feed), stretching, centrifugalizing, maintenance, mold removing, welding splice. In every session of the procedure, the information of the precast components can be read through a RFID reader. Using a portable smart device connected to the database, the user can check, inquire and management the production information conveniently. Also, the system can trace the production parameter and the person in charge, realize the traceability of the information. This system can overcome the disadvantages in precast components manufacturers, like inefficiency, error-prone, time consuming, labor intensity, low information relevance and so on. This system can help to improve the production management efficiency, and can produce a good economic and social benefits, so, this system has a certain practical value.

Lautakuntien toiminnan arviointi Case: Lappeenrannan kaupunki

Pro gradu- tutkielma tehdään Lappeenrannan kaupungin tarkastuslautakunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen kohteena on Lappeenrannan kaupungin neljä lautakuntaa. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida näiden lautakuntien toimintaa. Tutkimuksessa selvitetään, tekevätkö lautakunnat sitä työtä mitä niiden tulisi tehdä ja mitä niiden odotetaan tekevän. Varsinainen tutkimusongelma on: kuinka hyvin lautakunnan ja virkamiesjohdon väliset odotukset lautakuntien toiminnasta kohtaavat? Kyseessä on kvalitatiivinen casetutkimus. Haastatteluissa käytetään tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua ja lautakuntien jäsenille tehdään kirjallinen kysely puolistrukturoidun kyselyn muodossa. Aineisto analysoidaan teemoittelemalla. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään, että virkamiesjohdon, lautakuntien puheenjohtajien ja lautakunnan odotukset lautakuntien toimintaa kohtaan eivät aina kohtaa. Lautakunnan puheenjohtaja ja toimialajohtaja voivat olla odotuksissaan hyvin samoilla linjoilla, mutta lautakunnan jäsenet voivatkin odottaa aivan eri asioita.

Assessing Organizational Cultural Fit prior to Integration in the M&A Process

Yritysostojen määrä on historiallisen suuri 2000-luvulla, vaikka melkein puolet niistä epäonnistuu. Aineettomilla tekijöillä, kuten organisaatiokulttuureilla, on keskeinen rooli yritysostojen onnistumisissa. Myös case yritys on aktiivinen yritysostoissa ja haluaa arvioida integraatioprosessinsa tehokkuutta. Siten diplomityön tarkoituksena on luoda työkalu organisaatiokulttuurien yhteensopivuuden arvioimiseksi, jotta ostopäätöksentekoa sekä integraation suunnittelua voitaisiin tukea paremmin yrityksessä. Diplomityö vastaakin kysymyksiin, kuten miten arvioida kulttuurista yhteensopivuutta ennen integraatiota integraatioprosessin parantamiseksi sekä mitkä ovat olleet kaikkein ongelmallisimmat ja toisaalta kaikkein menestyksekkäimmät kulttuuritekijät tutkitussa integraatiossa. Kulttuurisen yhteensopivuuden arviointi tulisi nähdä prosessina osana yrityskauppaa. Prosessin tulisi alkaa kulttuurisen integraation tavoitteiden määrittämisellä sekä organisaatiokulttuurin käsitteen ymmärtämisellä. Kulttuurianalyysi tulisi suorittaa työpajan avulla. Sen tulisi käsitellä ainakin yhdeksän kulttuurin osa-aluetta: innovatiivisuus, päätöksenteko, ihmissuuntautuneisuus, kommunikaatio, kontrolli, asiakassuuntautuneisuus, ajanhallinta, identifikaatio, sekä kollektivismi. Lisäksi kuhunkin dimensioon liittyvään kysymykseen tulisi vastata pisteillä yhdestä viiteen, jolloin voidaan piirtää kulttuurisen yhteensopivuuden kuvio. Tämän jälkeen johdon tulisi keskustella tuloksista vielä kerran tarkemmin ja lopulta koota tulokset kirjalliseksi raportiksi. Tutkitussa integraatiossa parhaiten integraatiota tukivat ihmissuuntautuneisuus sekä ajanhallinta (työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino sekä tulevaisuus-suuntautuneisuus). Haasteellisimmat kulttuuritekijät koskivat päätöksentekoa, kommunikaatiota ja kontrollia, jotka vaikuttavat olevan tyypillisiä ongelmia ison yrityksen ostaessa pienemmän yrityksen.