987 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Laki ja oikeus -teemanumero.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Opinnytetyöni kuuluu Helsingin ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteiseen projektiin nimeltn 'Urbaani vanhemmuus', jonka tarkoituksena on tukea vauvaperheiden hyvinvointia loppuraskauden ja vauvan ensimmisen elinvuoden aikana. Oma työni kuvaa isyyden kehityst ja muutosta sek kuvaa isn toimimista pienen lapsen hoitajana sek siin huomioitavia seikkoja ppiirteissn. Opinnytetyöni on toiminnallinen opinnytetyö, jossa tmn työn ohella toinen lopputuote on verkkosivut pienen lapsen vanhemmille, jossa oma osioni on kohdistettu isille. 1950-luvun jlkeen isyyden roolimalli ja isyys itsessn on elnyt varsin voimakasta muutoksen ja muutostarpeen aikaa. Vanhakantaisesta patriarkaalisesta isyydest on luovuttu tai siit ollaan luopumassa. Sen tilalle on nousemassa uusia isyyden roolimalleja tai pikemminkin miesnkkulmia, kuten "uusi isyys", joka on noussut varsinaisesti esille Suomessa 1990-luvulla. Sen keskeisen ajatuksena on isien samanarvoinen sitoutuminen lapsenhoitoon, kotitihin ja parisuhteeseen kuin aikaisemmin on totuttu nkemn naisen/idin rooliin kuuluvana. Mys naisten korkeampi kouluttautuminen ja aikaisempaa suurempi osuus työelmss sek kasvaneet vaatimukset perhe-elmn ja työnteon suhteen ovat olleet voimakkaasti vaikuttamassa tarpeeseen isien roolin uudelleenmrittelemiseksi. Merkittv osuutta mys nykyisess sukupuoliroolien uudelleenjakautumisessa on nytellyt lisntyv individualismi. Se vaikuttaa toisaalta naisten/itien kautta niin etteivt he halua en "alistua kodinhengettriksi" ja lapsen kasvattajiksi, vaan he haluavat toteuttaa enemmn itsen ja omia pmrin sek työelmss ett vapaa-ajallaan. Toisaalta ist voivat sen taustavaikuttamana pyrki entist vahvemmin toimimaan omien altruitististen motiiviensa mukaan sek pyrki "toteuttamaan itsen" joko perheen ulkopuolella tai omien tarkoitusperiens mukaisesti perheess vanhan patriarkaalisen roolimallin mukaisesti. Isyytt ei nykyn nhd samanlaisena ja automaattisena asiana kuin se on totuttu nkemn aikaisemmin. Avioerojen ja uusperheiden sek yksinhuoltajuuden ja lasten sijoittamisen lisntyvt mrt ovat muokanneet isyytt ja antaneet sille uusia mahdollisuuksia biologisen, juridisen, sosiaalisen ja psykologisen isyyden muodoissa sek niiden toteuttamisen/toteutumisen suhteen. Mys nykyaikaiset perhe- ja kumppanuusmuodot ovat nostaneet perinteisen ksitteen ydinperheen tarpeellisuudesta ja vlttmttmyydest lapselle esille ja tarkasteltavaksi. Mys is voi niin halutessaan oppia toimimaan hyvn hoitajana lapselleen. Perushoidolliset asiat ovat hyvinkin yksinkertaisia koskien lapsen fyysist hoitamista ja henkist lsnoloa. Mys vanhempien omaan jaksamiseen tulisi kiinnitt huomiota, jotta tilanne ei muodostuisi kohtuuttomaksi kenellekn..
Resumo:
Opinnytetyön tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisia luonnonkasveja kosmetiikan raaka-aineeksi perinnetietoa hydynten. Tavoitteena oli lyt kyttkelpoisia kasveja kotimaisen kosmetiikkavalmistajan Lumene Groupin tuotekehitykseen. Aihe opinnytetyöhn saatiin Lumene Groupin tuotekehityksest. Opinnytetyö sislt tietoja kauneudenhoidon historiasta, suomalaisesta kansanlkinnst ja kansanparannuksesta, joihin liittyvt olennaisena osana yrtit, tietj- ja taikaperinne sek sauna. Tutkimusosuuteen koottiin hoitavia luonnonkasveja, jotka oli valittu asetettujen kriteerien perusteella. Tutkittaviksi kasveiksi valittiin suomalaisia, myrkyttmi, luonnonvaraisia kasveja, joita on kytetty kansanperinteess hoitavina yrttein. Lisksi opinnytetyöss on ksitelty bioteknologian hydyntmist kosmetiikassa. Tm opinnytetyö on kansanperinteen aihepiiri ksittelev koontityö. Opinnytetyön tutkimusosuudessa on kartoitettu kuusitoista kasvia. Tutkimustuloksissa on esitelty kasvien perinnekytt, nykytutkimusten tietoa ja kyttmahdollisuuksia sek niiden vaikuttavia aineita. Tutkimuksen soveltavassa osiossa on kehitelty mahdollisia tuoteideoita esiteltyjen kasvien vaikutusten ja ominaisuuksien pohjalta. Erityisesti tutkimusosuus kohdistettiin Lumene Groupille. Tutkimusosuudesta ja työss esitellyist tuoteideoista voi olla hyty yrityksen tuotekehitykselle. Opinnytetyöss hydynnettiin posin suomalaista kirjallisuutta, ja mys aihepiirin lhteist saattaa olla hyty toimeksiantajalle. Työ oli kirjallisuustutkimus, jossa ksiteltiin suo-malaista kansanperinnett, ja työ voi hydynt mys muita aihepiirist kiinnostuneita.
Resumo:
<b>Research into the course of life, mental stamina and health status of wartime prisoners, victims of Soviet partisan attacks, and paupers in Finnish Lapland</b> The basis of this research comprised the issues raised during the interviews conducted in my work as a general practitioner in Lapland, regarding factors that have possibly affected the life stories and health conditions of Lappish people who had lived through the war as war prisoners, victims of partisan attacks, or paupers. The purpose of the study was to describe how the different life phases and experiences emerged from the interviewees stories and to identify their mental stamina. Another goal was to make observations on their health status, in which the main emphasis became to address mental symptoms. The cohort consisted of elderly Finns who lived in Lapland during the war and experienced war imprisonment, pauperism, or became victims of partisan attacks. All three groups consisted of 12 interviewees. The interview transcripts were read several times and then investigated using the content analysis methods applicable to the material. The research methodology was based on building awareness and understanding. Thematic tagging and data coding were used as structured analysis tools. In all three groups most of the interviewees clearly identified their mental stamina, the most fundamental of which were home, family and work. The war prisoners injuries and nervous sensibility symptoms had been shown in earlier studies on war prisoners, and on this basis they had been granted disability pensions. However, many of them had suppressed their traumatic experiences and mental difficulties, and they could not talk about these issues until at the time of these interviews held at old age. Four of them still suffered from a post-traumatic stress disorder. The victims of Soviet partisans had had to carry their mental load alone for decades before the cruel ravages on civilians in remote areas of Lapland became publicly known. Most of them still had disturbing nervous sensibility symptoms. Four interviewees had a post-traumatic stress disorder, and in addition to these, the mental symptoms of one had developed into a post-traumatic stress disorder during old age. Many of the interviewees who had been left paupers remembered their childhood as filled with grief and feelings of inferiority, and had nightmares relating to their wartime experiences. Yet none of them suffered from post-traumatic stress disorder. The results showed that the exceptional suffering caused by the war, the wartime imprisonment and the devastating attacks by Soviet partisans had led especially to mental difficulties. These were left almost completely unnoticed in the post-war conditions, and the war victims were unable to seek help on their own. Based on the results, our health care for the elderly should focus on familiarization with the individual experiences and life stories of each elderly person. This can facilitate geriatric diagnostics and individual therapy planning. Empathic familiarization with the life experiences of the elderly may strengthen their mental stamina and improve the quality of successful aging.
Resumo:
Turun yliopiston arkeologian oppiaine tutki Raision Ihalan historiallisella kyltontilla, ns. Mullin eduspellolla, asuinpaikan, josta lydettiin maamme oloissa harvinaisen hyvin silyneit rakennusten puuosien jnnksi. Lyt on ainutlaatuinen Suomen oloissa ja sill on kansainvlistkin merkityst, koska hyvin silyneet myhemmn rautakauden ja varhaisen keskiajan maaseutuasuinpaikat, joista tavataan puujnnksi, ovat harvinaisia erityisesti itisen Itmeren piiriss. Rakennukset on ennallistettu kytten tiukkaa paikallisen analogian (Tight Local Analogy) metodia, erityisesti suoraa historiallista analogista lhestymistapaa. Tt tarkoitusta varten muodostettiin aluksi arkeologinen, historiallinen ja etnografinen lhdemalli. Tm valittiin maantieteellisesti ja ajallisesti relevantista tutkimusaineistosta pohjoisen Itmeren piirist. Tiedot lounaisen Suomen rakennuksista ja rakennusteknologiasta katsottiin olevan trkein osa mallia johtuen historiallisesta ja spatiaalisesta jatkuvuudesta. Lhdemalli yhdistettiin sitten Mullin arkeologiseen aineistoon ja analyysin tuloksena saatiin rakennusten ennallistukset. Mullista on voitu ennallistaa ainakin kuusi eri rakennusta neljss eri rakennuspaikassa. Rakennusteknologia perustui kattoa kannattaviin horisontaalisiin pitkiin seinhirsiin, jotka oli nurkissa yhdistetty joko salvoksella tai varhopatsaalla. Kaikissa rakennuksissa ulkoseinn pituus oli 5 7 metri. Lydettiin lisksi savi- ja puulattioita sek kaksi tulisijaa, savikupoliuuni ja avoin liesi. Runsaan palaneen saven perusteella on mahdollista ptell, ett katto oli mit todennkisimmin kaksilappeinen vuoliaiskatto, joka oli katettu puulla ja/tai turpeella. Kaikki rakennukset olivat samaa tyyppi ja ne ksittivt isomman huoneen ja kapean eteisen. Kaikki analysoitu puu oli mnty. Ulkoalueelta tavattiin lisksi tunkioita, ojia, aitoja ja erilaisia varastokuoppia. Rakennukset on ajoitettu 900-luvun lopulta 1200-luvun lopulle (cal AD). Lopuksi tutkittiin rakennuksia yhteisllisess ympristssn, niiden ajallista asemaa sek asukkaiden erilaisia spatiaalisia kokemuksia ja yhteyksi. Raision Ihalaa analysoidaan sosiaalisen identiteetin ja sen materiaalisten ilmenemismuotojen kautta. Nm sosiaaliset identiteetit muodostuvat kommunikaatioverkostoista eri spatiaalisilla ja yhteisllisill tasoilla. Nit eri tasoja ovat: 1) kotitalous arjen toimintoineen, perhe ja sukulaisuussuhteet traditioineen; 2) paikallinen identiteetti, rakennus, rakennuspaikka, asuinpaikan ymprist ja sen kytt, (maa)talo ja kyl; 3) Raision Ihalan kyl laajemmassa alueellisessa kontekstissaan pohjoisen Itmeren piiriss: kauppiaiden ja ksityölisten kontaktiverkostot, uskonnollinen identiteetti ja sen muutokset.
Resumo:
<b>Innovativity and cooperative learning in business life and teaching</b> The study comprises four articles and a summary, which analyse the concepts of innovation and innovativity and the cooperative learning connected to the innovation processes of companies. Th e study comments on what is innovativity. Another point of inspection is how the cooperative learning theory constructed on the basis of educational science lends it self to inspecting business innovations. At the end, we ponder upon how the concepts of innovativity can be used to inspect teachers activities. The studied business innovations were chosen on after considering expert statements. The key personnel in the innovation process were interviewed. The concept of innovation is inspected especially with the aid of concept analysis. The pedagogical innovativity study based on the view of education specialists in quantitative and the data was collected with a questionnaire created on the basis of previous research and literature. Different research methods were used in the studies, thus mixed methods were used for the whole of the doctoral thesis. The starting point for the whole, grounded theory, has to be understood here as a research strategy as well as a research method and data analysis method. The results show that innovativity is creativity that demands versatile learning and has positive eff ects on the process or event in practice. The results also show that in successful innovation businesses cooperative learning is something that has been found instead of searched. Cooperative learning can be seen as characteristic for innovation businesses. The five stage division of cooperative learning creates a useful method of analysing learning in innovation businesses. Innovativity connected to cooperative learning seems to make the creation of innovations possible. In addition to this, the results also show that a teachers innovativity is connected to reforms and an attitude that embraces them. Versatile learning in the individual and community is a prerequisite for innovativity. It is important that the teacher has a continuous will to renew teaching methods and combine work and teaching methods. The basic requirements are pedagogical vocational profi ciency and resourcefulness in everyday work.
Resumo:
Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) on valtakunnallinen monivuotinen tutkimus- ja kehittmishanke. POSKI-projektin tavoitteena on turvata laadukkaiden kiviainesten sek hyvlaatuisen pohjaveden saanti yhdyskuntien tarpeisiin sek osoittaa kiviainesten ottoon soveltuvia maa-ainesten ottamisalueita pitkll aikavlill. POSKI-projekteja on toteutettu maakunnittain ja ne ovat valmistuneet Etel-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hmeen, Kymenlaakson, Uudenmaan, It-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Valtakunnallisen projektin periaattein työt on jatkettu Etel-Savossa. POSKI-projektissa kootaan ja yhdistetn aikaisempaa tietoa sek uutta aineistoa pohjavesist, maa-aineksista, maa-ainesten otosta ja tulevasta kiviainestarpeesta, vesihuollosta ja erilaisista suojelukohteista. Nit tietoja yhdistmll saadaan aiemmin eri paikoissa silytetty tietoa koottua paremmin viranomaisten ja eri toimijoiden kyttn. Tietoa hydynnetn erityisesti maa-ainesten ottoon liittyvss lupaksittelyss sek alueiden kytn suunnittelussa kaavavarauksia laadittaessa. POSKI-projekti kynnistyi Etel-Savon alueella vuonna 2004. Yhteistyötahoina projektissa ovat olleet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Etel-Savon maakuntaliitto ja Etel-Savon ympristkeskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri sek tutkimusalueen kunnat. Hanketta ovat rahoittaneet Etel-Savon maakuntaliitto, Etel-Savon ympristkeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Tiehallinto. Projektia valvoneessa ja ohjanneessa ohjausryhmss oli edustettuna hankkeen kaikki osallistujatahot. Tm loppuraportti on laadittu vuonna 2010 Geologian tutkimuskeskuksen laatimien vliraporttien pohjalta. Työn tekijn oli Eeva-Maija Hyvnen ja työ kuului Pohjavesien suojeluohjelma- It-Suomi hankkeeseen.
Resumo:
TsmKoulutuksella tarkoitetaan työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdess suunnittelemaa, hankkimaa ja rahoittamaa yhteishankintakoulutusta, jonka tarkoituksena on pivitt yrittjien ja työntekijiden osaamista perusteellisemmin. Työ- ja elinkeinohallinnon nkkulmasta TsmKoulutuksen tavoitteena on tukea yrityksen kehittmist henkilstn osaamisen kautta, jolloin turvataan sek yritysten henkilstn työurien jatkuvuus ett yritysten kilpailukyky. TsmKoulutukset ovat pitneet sislln teoriaopintoja, ettehtvi sek työssoppimista. Tietopuolisen opetuksen lisksi työssoppimisen sisllyttminen TsmKoulutuksiin on ollut keino vied ja kytke opittu yrityksen toimintaan ja kehittmiseen. Tmn selvityksen tarkoituksena on kuvata ja profiloida, mit työssoppiminen on ollut vuosina 20112012 Pohjois-Karjalan alueella TsmProto-hankkeessa hankituissa TsmKoulutuksissa. Tavoitteena on lyt erilaisia malleja työssoppimiseen, jotta työssoppiminen ei jisi vain keinotekoiseksi osaksi koulutussuunnitelmaa ja koulutuksen toteutusta. Työssoppimisen profilointi TsmKoulutuksissa on trke mys sen takia, ett työssoppiminen ei hahmotu työss olevien koulutuksessa yht selken kuin esimerkiksi nuorten ammatillisen koulutuksen osana. Aineistona on kytetty TsmKoulutusten hankintasopimus-asiakirjoja, koulutussuunnitelmia, kouluttaja-, yritys- ja opiskelijapalautteita Selvityksen perusteella työssoppiminen on ollut toimialan ja työtehtvn mukaisesti eri hoitojen ja valmennusten sek terapiamenetelmien harjoittelua, harjoitus- tai kehittmistehtvi ja oman organisaation toimintojen selvittmist. Työssoppimiselle on saatu vaikuttavuutta, kun se on kytketty osaksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa ja koko henkilst on saatu mukaan kehittmistoimenpiteisiin. Selvityksen on laatinut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen TsmProto-hankkeen työelmvalmennettava, KM Milka Kuismanen.
Resumo:
Tmn pivn työelm on hektist ja muutoksia tapahtuu koko ajan. Työntekijilt vaaditaan yh monipuolisempia kykyj ja valmiuksia jatkuvaan itsens kehittmiseen. Pystykseen vastaamaan vaatimuksiin ja innostuakseen työstn työntekij tarvitsee hyvn työmotivaation. Tmn tutkimuksen pongelma on Mist työntekijiden työmotivaatio koostuu ja miten sit voidaan edist ikjohtamisen ja alaistaitojen avulla case-organisaatiossa? Ongelmaan pyritn lytmn vastaus selvittmll mit ikjohtaminen on, miten se esiintyy kohdeorganisaatiossa ja miten alaistaitoja kyttmll voidaan vaikuttaa esimies-alaissuhteeseen ja sen myt ikjohtamiseen. Lisksi työss esitetn tekijit, jotka vaikuttavat työntekijiden ptkseen siirty elkkeelle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmn kytettiin Porterin & Milesin työmotivaatioteoriaan pohjautuvaa teemahaastattelua. Teoria auttaa hahmottamaan työmotivaatioon liittyvi tekijit ja ymmrtmn niiden vaikutuksia kokonaisuuteen. Erillisen aihealueena motivaatioteorian ulkopuolelta ksiteltiin haastateltavien elkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijit. Haastatteluja tehtiin kymmenen, viisi vanhainkodin ja viisi kotihoidon työntekijille. Haastattelujen mukaan ikntyneiden vanhuspalvelutyöntekijiden työmotivaatio oli hyvll tasolla. He olivat hyvin sitoutuneita työhns ja työ oli heille trke elmnsislt. Eniten työntekijit motivoi asiakkaat ja heilt saatu palaute, työpaikan ilmapiiri sek työn vaihtelevuus. Nist asiakkaiden kanssa työskentely mainittiin trkeimpn tekijn, jonka takia haastateltavat jaksoivat työt tehd. Parannettavaa lydettiin esimiehen ja alaisten vlisest vuorovaikutuksesta sek tiedonkulusta. Organisaatiossa kytettiin joitakin ikjohtamisen työkaluja, kuten ikohjelmaa, mutta haastateltavien mielest iktietoisuutta voisi hydynt viel paremmin esimerkiksi työntekijiden kouluttamisessa. Alaistaitojen kytt oli ikntyneill työntekijill monipuolista, mutta esimies-alaissuhteen kehittmiseen ja vuorovaikutukseen toivottiin kiinnitettvn enemmn huomiota. Työntekijt olivat kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyvisi tai hyvin tyytyvisi työhns, vaikka toimintakyvyn silyminen huolestutti lhes kaikkia työntekijit. Toimintakyky olikin trkein elkeptkseen vaikuttava tekij vapaa-ajan aktiviteettien lisksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, ett on trke pyrki tukemaan henkilstn työmotivaatiota vahvistamalla siihen mynteisesti vaikuttavia tekijit ja vhentmll kielteisesti vaikuttavia tekijit. Tulosten perusteella vaikuttaisi silt, ett työmotivaatioon positiivisesti vaikuttamalla voidaan mahdollistaa työntekijiden tuloksellinen toiminta ja mielenkiinnon silyminen työt kohtaan. Nill tekijill puolestaan nyttisi olevan positiivinen vaikutus työntekijn ptkseen jatkaa työssn normaalia elkeik pidempn.
Resumo:
Tutkimuksen tausta, aihe ja ongelma Työhyvinvoinnista on thn menness tehty paljon akateemista tutkimustyöt. Aiheeseen liittyvien tutkimusten valossa on havaittu, ett hyvinvoivat ja motivoituneet ihmiset jaksavat työssn paremmin. Olemassa olevasta tiedosta huolimatta työhyvinvointiin panostetaan monessa yrityksess yh puutteellisesti jos lainkaan. Syit thn voi olla monia. Työhyvinvointi saatetaan nhd epvarmana investointina silt osin, ett investoinnin tuotto on perinteiseen aineelliseen pomaan verrattuna haastavammin mitattavissa. Mys aineettoman poman johtaminen ja kehittminen poikkeavat aineelliseen pomaan rinnastettuna. Voi olla, ettei aineettoman poman hytyj osata viel hydynt tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tmn pro gradu tutkimuksen tarkoitus on selvitt työhyvinvoinnin ominaisuuksia yrityksen resurssina. Tutkimus pyrkii selventmn minklaista kilpailuetua työhyvinvointi luo yritykselle ja mit kautta nm hydyt ilmenevt. Menetelmt ja tulokset Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ksittelee työhyvinvointia resurssipohjaisen teorian mukaisesti, aineettomana menestystekijn ja aineetonta pomaa tukevana resurssina. Teoreettisen viitekehyksen ohella työss on syvennytty empiirisen puolistrukturoidun haastattelututkimuksen kautta selvittmn minklaista työhyvinvointia tukevaa aineetonta pomaa finanssialan kohdeyrityksess ilmenee. Tmn lisksi työss tutkitaan haastattelumenetelm kytten minklaisia työhyvinvoinnin kannalta kehitettvi asioita kohdeyrityksest ky ilmi. Johtoptkset Johtoptksen työhyvinvointi voi olla yritykselle resurssi siten, ett sen kehittminen ja siihen investoimisen nhdn tukevan yrityksen aineetonta pomaa ja tuottavan kilpailuedullista lisarvoa. Työhyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita ovat ihminen itse, esimies, organisaatio, ryhmhenki ja työ. Kohdeorganisaatiosta lydettiin työhyvinvointia tukevaa aineetonta pomaa inhimillisen-, rakenteellisen- ja suhdepoman muodossa. Rakenteellinen poma nousi nist osa-alueista vahvimmin esille. Työhyvinvoinnin kannalta kehitettvi osa-alueita havaittiin jokaisessa työhyvinvointiin vaikuttavassa osa-alueessa, ryhmhengen ollessa poikkeuksellisen hyv.
Resumo:
Työn tavoitteena on selvitt kauppaluoton kytn motiiveja, kauppaluottoja kyttvn yrityksen ominaispiirteit sek ostovelkojen kehityst vuosien 20042013 aikana. Työt on tarkasteltu ostavan yrityksen nkkulmasta ja työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tueksi on tehty tutkimus eurooppalaisten pk-yritysten ostovelkojen kehityksest ja tutkimusaineisto on haettu AMADEUS-tietokannasta. Kauppaluoton kytn motiiveja ovat transaktiomotiivi, rahoitusmotiivi, saatavat alennukset, laadun varmistus sek kasvun hallinta. Kauppaluottoja kyttvt yritykset ovat yleens nuoria, kasvavia ja luottorajoitteisia, mitk ovat tyypillisi piirteit pk-yrityksille. Työn trkein tulos on, ett rahoitusmotiivi ajaa pk-yrityksi kyttmn kauppaluottoja merkittvn lyhytaikaisen rahoituksen lhteen. Työss tutkittiin eurooppalaisten pk-yritysten ostovelkojen suhdetta taseeseen ja ostovelkojen kiertoaikoja sek niiden muutoksia. Ostovelkojen suhde taseeseen laski finanssikriisin aikana johtuen luottomarkkinoiden tiukentumisesta ja tarjonnan supistumisesta. Ostovelkojen kiertoajat puolestaan kasvoivat finanssikriisin aikana kompensoiden tarjonnan supistumista.
