Performance of value and momentum strategies in the Swedish stock market

This thesis investigates the performance of value and momentum strategies in the Swedish stock market during the 2000-2015 sample period. In addition the performance of some value and value-momentum combination is examined. The data consists of all the publicly traded companies in the Swedish stock market between 2000-2015. P/E, P/B, P/S, EV/EBITDA, EV/S ratios and 3, 6 and 12 months value criteria are used in the portfolio formation. In addition to single selection criteria, combination of P/E and P/B (aka. Graham number), the average ranking of the five value criteria and EV/EBIT – 3 month momentum combination is used as a portfolio-formation criterion. The stocks are divided into quintile portfolios based on each selection criterion. The portfolios are reformed once a year using the April’s price information and previous year’s financial information. The performance of the portfolios is examined based on average annual return, the Sharpe ratio and the Jensen alpha. The results show that the value-momentum combination is the best-performing portfolio both during the whole sample period and during the sub-period that started after the 2007-financial crisis.

Rahoituksellisen velkaantuneisuuden ja B/P-luvun yhteys sekä niiden tuottojenennustuskyky

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia rahoituksellisen velkaantuneisuuden vaikutusta yritysten B/P-lukuihin ja keskimääräisiin tuottoihin Suomen osakemarkkinoilla vuosina 1996–2012. Tutkielman perustana oleva ilmiö on B/P-anomalia, jonka mukaan korkean B/P:n osakkeet eli arvo-osakkeet menestyvät osakemarkkinoilla paremmin kuin matalan B/P:n osakkeet eli kasvuosakkeet. Useiden tutkijoiden mielestä arvoanomalioiden syynä on korkeampi systemaattinen riski, jonka yksi komponenteista on rahoituksellinen velkaantuneisuus. Näiden tutkimusten perusteella korkean B/P:n yrityksillä pitäisi olla korkeampi systemaattinen riski ja siten todennäköisesti myös korkeampi rahoituksellinen velkaantuneisuus. Aineistona tutkimuksessa toimi Helsingin pörssin yritykset vuosilta 1996–2012 pois lukien rahoitus- ja vakuutusalan yritykset sekä kiinteistösijoitusyhtiöt. Tulosten perusteella B/P:n sekä rahoituksellisen velkaantuneisuuden välillä oli positiivinen, monotoninen ja tilastollisesti merkitsevä suhde, kun aineiston yritykset olivat jaettu kolmeen portfolioon niiden B/P-lukujen perusteella, mutta yhteyttä ei ollut löydettävissä kuuden portfolion tapauksessa. B/P-anomaliasta oli viitteitä, kun portfolioina käytettiin kolmea B/P-luvun pohjalta muodostettua portfoliota, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Rahoituksellisen velkaantuneisuuden sekä keskimääräisten vuosituottojen väliltä ei ollut löydettävissä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tästä aineistosta.