Ratsastus-, pyöräily- ja viestinjuoksukilpailut sekä tankkinäytös Lahdessa kilpa-ajoradalla 28.IX.24 klo 1 I.P. ohjelma

12 x 19 cm

TUL:n pyöräilymestaruuskilpailut Turussa 22-23.IX.1923

13 x 34 cm

Ford-utbytessystemet innebär en penninginbesparing av ca 50 %

kuv., 22 x 14 cm

Sinfonia IX C-dur

Soitinnus: orkesteri.

Mannen som objekt och problem : Heikki Waris och betydelsen av kön i vetenskaplig socialpolitik, ca 1930-1970

I avhandlingen analyseras betydelsen av kön i den vetenskapliga socialpolitiken vid 1900-talets mitt, i synnerhet med fokus på Heikki Waris (1901–1989) produktion. Waris var Finlands första professor i socialpolitik, som efter andra världskriget etablerades som ett akademiskt ämne vid de finländska universiteten, och Waris blev känd som en av tidens främsta auktoriteter på den finländska socialpolitiken. Vid en tid då välfärdsstaten etablerades och samhället genomgick en snabb moderniseringsprocess, fokuserade den socialpolitiska forskningen på problem och frågor som främst ansågs beröra den manliga delen av befolkningen, såsom alkoholkonsumtion och relationer inom det industriella arbetet. Detta trots att de nordiska staterna senare skulle bli kända som så kallade kvinnovänliga välfärdsstater, där frågor om kvinnors position och jämställdhet beaktades. I avhandlingen belyses hur de texter Waris skrev, samt den forskning som han initierade, skapade ideal baserade på sundhet, ekonomiskt ansvarstagande, aktivitet och medvetenhet samt hur dessa ideal var kopplade till män och manlighet. Förutom att visa hur ideal konstruerades, studeras även de olika formerna och funktionerna av kön i den socialpolitiska litteraturen. Behandlades kön endast som demografisk kategori eller fanns det ett djupare intresse för mäns och kvinnors positioner och roller? Vilka förhållanden ville Waris och de andra socialpolitikerna belysa med att lyfta fram frågor om kön i sina texter? Waris var även en auktoritet på den snabba moderniseringsprocess som Finland hade genomgått sedan industrialiseringen vid 1800-talets slut. I avhandlingen argumenteras för att män och kvinnor på varierande sätt blev symboler för samhällelig förändring. ------------------------ Väitöskirjassa tutkitaan sukupuolen merkitystä sosiaalipolitiikan tutkimuksessa 1900-luvun puolivälissä. Lähtökohtana on Heikki Wariksen (1901–1989) tieteellinen tuotanto. Waris toimi Suomen ensimmäisenä sosiaalipolitiikan professorina ja kehitti sosiaalipolitiikkaa akateemisena aiheena Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Waris tunnettiin yhtenä aikansa merkittävimpänä suomalaisen sosiaalipolitiikan asiantuntijana. Hyvinvointivaltion rakentumisaikana sosiaalipolitiikan tutkimus keskittyi miehiin liittyviin ongelmiin ja kysymyksiin, kuten alkoholin kulutukseen. Väitöskirjassa osoitetaan miten Wariksen teksteissä, ja Wariksen ohjaamissa väitöskirjoissa rakennettiin terveellisyydelle, elättäjyydelle, aktiivisuudelle sekä tietoisuudelle pohjautuva ihanne, joka oli kytketty miehiin ja miehuuteen. Lisäksi tutkitaan sukupuolen muotoja ja funktioita sosiaalipoliittisessa kirjallisuudessa. Oliko sukupuoli pelkkä väestöllinen kategoria vai osoittivatko sosiaalipolitiikan tutkijat syvällisempää mielenkiintoa miesten ja naisten asemaa sekä rooleja kohtaan? Mitkä asiat huomioitiin sukupuolen avulla? Waris oli myös industrialismin aiheuttaman yhteiskuntamuutoksen asiantuntija. Väitöskirjassa osoitetaan miten miehiä ja naisia käsiteltiin eri tavalla muutoksen symboleina.

Carte de l'Asie projettée stéreographiquement, tirée des rélations et observations, contenues dans les voyages modernes, de même que dans les monumens des anciens, corrigée de tout ce qui sent la fable, et divisée en ses IX parties méthodiques = Asia secundum legitimas projectionis stereographicae regulas et juxta recentissimas observationes, et relationes explosis aliorum fabulosis designationibus et narrationibus, adhibitis quoque veterum monumentis et recentiorum itinerariis descripta, et in partes suas methodicas IX divisa

Nimeke- ja tekijätiedot nimiönkehyksissä

Trakten omkring Stockholm i IX blad : V mellersta bladet, uppmätt 1844-45

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Trakten omkring Stockholm I IX blad : V mellersta bladet, uppmätt 1844-45

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Porous Bodies, Porous Minds. Emotions and the Supernatural in the Íslendingasögur (ca. 1200–1400)

In my PhD Thesis, I study the conceptions and representation of emotions in medieval 13th and 14th-century Iceland. I have used Icelandic saga literature as my source material and Icelandic Family sagas (Íslendingasögur) as my main sources. Firstly, I wished to explore in my study the medieval Icelandic folk theory of emotions: what emotions were thought to be, from what they originated and how they operated? Secondly, in earlier research it has been shown that emotions were seldom described in Íslendingasögur. They were mostly represented in dialogue, poetry or in somatic changes (e.g. turning pale). Consequently, I examined whether medieval Icelanders had alternative emotion discourses in literature, in addition to the usual manner of representation. My study consists of qualitative case studies, and I have analysed the sources intertextually. I suggest that medieval Icelanders regarded emotions as movements of the mind. The mind existed in the heart. As a consequence, emotions were considered physical in nature. The human body and therefore also the human mind was considered porous: if the mind of the person was not strong enough, supernatural agents and forces could penetrate theboundaries of his/her body as winds or sharp projectiles. Correspondingly, minds of strong-willed people could penetrate the minds of others. As a result, illness and emotions could upspring. People did not always distinguish between emotions and physical illnesses. Excessive emotions could cause illness, even death. Especially fear, grief and emotions of moral responsibility (e.g. guilt) made people vulnerable to the supernatural influence. Guilt was considered part of the emotional experience of misfortune (ógæfa), and in literature guilt could also be represented as eye pain that was inflicted upon the sufferer by a supernatural agent in a dream. Consequently, supernatural forces and beings were part of the upspring of emotions, but also part of the representation of emotions in literature: They caused the emotion but their presence also represented the emotional turmoil in the lives of the people that the supernatural agents harassed; emotions that had followed from norm transgressions, betrayal and other forms of social disequilibrium. Medieval readers and listeners of the Íslendingasögur were used to interpreting such different layers of meaning in texts.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-43, IX-44, Vyborgskoj gub., uĕzda Kûmmenè.

1:42000.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-47, IX-48, VIII-47, VIII-48, Vyborgskoj gubernìû uĕzda Stranda / snimali i c̆ertili Strebâlov" i Polâkov".

[1:42000].

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-49, IX-50, VIII-49, VIII-50, [Vyborgskaâ gubernìâ], uĕzd. Stranda.

1:42000.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-51, IX-52, VIII-51, VIII-52, Vyb. gub., Strandsk. i Èurâp. uĕzd. / snimali S̆estakov" i Habarov" ; c̆ertil" S̆...kov".

[1:42000].

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-53, IX-54, VIII-53, VIII-54, Vyborg. gub., uĕzda Èjrâpâ.

1:42000.

[Topografičeskaâ karta 1:42000]. IX-55, IX-56, VIII-55, VIII-56, Peterb. i Vyborg. gub., Peterb. i Èurâpâ uĕzd. / snimali i c̆ertili Kallinikov" i Mamancov".

1:42000.