449 resultados para Leinonen, Jani
Resumo:
Diplomityön tarkoituksena oli optimoida laminaatin valmistuksessa käytettävän runkopaperin imukyky niin, että pienemmällä hartsimäärällä saavutetaan vähintään jo olemassa olevat impregointi- ja laminaatin ominaisuudet tai että nykyisellä hartsimäärällä saadaan nopeampi imeytyminen läpi paperirakenteen. Kirjallisuusosassa etsittiin ja selvitettiin erilaisten tekijöiden tai toimintatapojen vaikutukset, joilla voitaisiin muokata paperin imukyky halutulle tasolle. Kirjallisuudesta löydetyistä tekijöistä ja menetelmistä valittiin kokeelliseen osaan tutkittavaksi potentiaalisimmat sekä toteutuskelpoisimmat tavat. Diplomityön kokeellinen osuus koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä vaiheessa kirjallisuudesta löydettyjä menettelyjä testattiin laboratoriomittakaavassa erilaisilla esikokeilla. Työn toisessa vaiheessa suoritettiin pilotpaperikoneella koeajo, jossa tutkittiin tarkemmin esikokeiden menetelmiä, jotka olivat antaneet lupaavia tuloksia. Lisäksi tutkittiin menetelmiä, joita ei esikokeissa kokeiltu, mutta jotka olivat teoreettisesti kiinnostavia. Tulosten perusteella paperin hartsinottokykyä pystyttiin madaltamaan nestemäisen AKD-liiman sekä erään kemikaalin avulla. Hartsin imeytymisnopeutta paperiin pystyttiin kasvattamaan kuidun entsymaattisella käsittelyllä, lämpösarveistamalla sekä käyttämällä erästä pinta-aktiivista ainetta.
Resumo:
Irak hyökkäsi Kuwaitiin elokuussa 1990 ja 48 tunnin kuluessa Kuwait oli miehitetty. Kansainvälinen yhteisö reagoi invaasioon nopeasti ja vaati Irakia poistumaan Kuwaitista. Yhdistyneiden kansakuntien Turvallisuusneuvoston langettamista pakotteista ja toistuvista vaatimuksista huolimatta Irak ei antanut periksi. Jo heti hyökkäystä seuranneina päivinä aloitettiin kansainvälisen koalition muodostaminen Yhdysvaltojen johtamana. Ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli Saudi-Arabian suojeleminen. Sen jälkeen, kun kävi todennäköiseksi, ettei Irak poistuisi Kuwaitista ilman voimankäyttöä, aloitettiin Saudi-Arabiassa olevan joukon vahventaminen siten, että voima riittäisi Irakin pakottamiseen pois Kuwaitista. Tässä vaiheessa päätettiin VII armeijakunnan keskittämisestä. Tutkimuksen pääkysymys on miten VII armeijakunnan keskittäminen toteutettiin. Lisäksi selvitetään miten huolto oli toteutettu yhdysvaltalaisten joukkojen osalta Saudi-Arabiassa. Tutkimusmenetelmänä on lähdekritiikki ja lähteinä julkiset asiakirjat. Tutkimuksen näkökulma on huollollinen. Ensimmäisessä pääluvussa selvitetään kriisin kehittymistä sekä muita tapahtumia ennen päätöstä VII armeijakunnan keskittämisestä. Lisäksi luvussa on käsitelty yhdysvaltalaisten joukkojen huollon toteutus Saudi-Arabiassa. Toisessa pääluvussa keskitytään VII armeijakunnan keskittämiseen ja vastataan tutkimuksen pääkysymykseen sekä pääosaan alakysymyksistä. Kolmannessa pääluvussa on yhdistelmä johon on koottu tutkimuskysymysten vastaukset tiivistettynä.
Resumo:
Vuoden 2004 iskukykytutkimus esittää lentotiedustelujärjestelmän hankkimista tukemaan HN-kalustoon perustuvaa ilmasta maahan -järjestelmää. Tässä tutkimustyössä on tutkittu kolmen erilaisen miehittämättömän ilma-aluksen käyttömahdollisuuksia ilmasta maahan -aseiden tarvitseman maalitiedon hankkimisessa. Tutkimuksessa mukana olleet ilmasta maahan -aseet olivat JDAM (Joint Direct Attack Munition), AGM-154 JSOW (Joint Standoff Weapon) ja toistaiseksi epävarman hankintansa vuoksi vähäisemmässä määrin AGM-158 JASSM (Joint Air to Surface Standoff Weapon). Miehittämättömiksi ilmaaluksiksi valittiin Predator-koneen kolme eri kehitysversiota, MQ-1 Predator A, MQ-9 Reaper (Predator B) ja Avenger (Predator C). Tutkimuksen pääasiallinen tutkimusmenetelmä on ollut laadullinen kirjallisuusselvitys julkisia lähteitä käyttäen. Suoritusarvoista johdettuihin päätelmiin on käytetty soveltuvin osin määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Lähestymistapa tutkimukseen on ollut hermeneuttinen. Alakysymysten osalta kyseessä on ollut deskriptiivinen tutkimus ja tavoitteena on ollut löytää avainasiat miehittämättömien ilma-alusten käytön kannalta. Tutkimusraportin ensimmäinen luku on johdanto. Toisessa luvussa on selvitetty toimintaympäristön yleiset piirteet ja kolmannessa luvussa ilmasta maahan -aseiden ominaisuudet. Neljäs luku käsittelee tutkimuksessa olleiden miehittämättömien ilma-alusten ominaisuuksia maalitiedon hankkimismahdollisuuksien kannalta. Tutkimustyön johtopäätökset on kirjattu viidenteen lukuun. Tulosten perusteella perinteisten, ilman häiveominaisuuksia rakennettujen miehittämättömien ilma-alusten ei ole mahdollista hankkia kaikkea ilmasta maahan -aseiden tarvitsemaa maalitietoa. Lähialueen ilmatorjunnan vaikutuksen väistämiseksi häiveominaisuudet ja jonkin asteinen tunkeutumiskyky ovat välttämättömät erityisesti pitkän kantaman ilmasta maahan -aseiden tarvitseman maalitiedon hankkimisessa.
Resumo:
The purpose of the Thesis was to evaluate the business environment of electrical vehicle charging equipment (EVSE) in USA, find the key issues of entering the US EVSE markets and to form a marketing plan for possible market entry. The external market research analyzed the environment, customers, competitors and demand of EVSEs. In the internal analysis the focus was on resources and capabilities, offering, performance, business relations and US related issues. The research about the business environment was done using already available information from market studies and seminars. In external analysis there were also two semi-structured interviews from market experts used. The internal analysis was done mostly by interviews, but also company’s internal data sources were used. The interviews were semi-constructed and included eight interviewees from each part of EVSE value chain. The research findings were analyzed using SWOT analysis, which was converted to a so called TOWS matrix for extracting strategies. As a result of the Thesis, valuable information about the US markets and their requirements for EVSEs was gained. By matching the strengths of the case company and market requirements, customer segmentation and targeting were done and a marketing plan was constructed for the case company to help their management to evaluate the feasibility of possible market entry and investments to USA.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirja-arvio
Resumo:
Rajavartiolaitos on yhteiskunnallisesti merkittävä turvallisuusviranomainen. Erityisesti laitoksen merellinen rooli sisäisen turvallisuuden kentässä on korostunut sen lakisääteisten merellisten tehtävien ansiosta. Rajavartiolaitoksen merelliselle roolille onkin asetettu huomattavat tavoitteet viraston strategia-asiakirjassa. Rajavartiolaitoksen strategian toimeenpanoa tai siinä suoriutumista ei tieteellisen tutkimuksen keinoin ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa rajavartiolaitoksen strategian toimeenpanon tutkimusta tukeva teoreettinen viitekehys. Näkökulma viitekehyksen muodostamiseksi oli merellinen. Kyseisen viitekehyksen avulla mahdollistetaan strategian toimeenpanossa onnistumisen tutkiminen nimenomaisesti merellisestä perspektiivistä. Tutkittaessa toimeenpanoon liittyvien tekijöiden toteutumista tai ilmentymiä rajavartiolaitoksen implementaatioprosessissa voidaan päätyä myös arvioon sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja viimekädessä roolista. Jatkotutkimuksen tehtävä on varsinainen implementaation tutkiminen nyt muodostettua teoreettista viitekehystä hyödyntäen. Implementaation tutkimuskenttään liittyy useita erilaisia teoreettisia suuntauksia. Teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla pyrittiin muodostamaan kattava kuva vallitsevista teorioista varsinaisen paradigman puuttuessa. Sisällönanalyysin analyysirungoksi valittiin topdown- teorian käsitemaailma. Analysoitavat teokset valittiin implementaatiotutkimuksen vahvinta perinnettä edustavien tutkimusjulkaisujen ja artikkeleiden joukosta pyrkimyksenä huomioimaan tutkimuksen alan valtavirtaan kuuluvat merkittävimmät lähestymistavat. Rajavartiolaitoksen strategian toimeenpanon tutkimusta tukevan teorian muodostamiseksi tuli sisällönanalyysistä kumpuavat teoriat sitoa soveltuvin osin reaalimaailmaan eli viraston prosesseihin ja toimintaympäristöön. Tätä varten muodostettiin käsitys rajavartiolaitoksen strategisesta olosuhdeympäristöstä sekä sidottiin toimeenpanon prosessit governanssin teoriaan käyttäen Multiple Govenance Framework -viitekehystä (MGF). Varsinainen viitekehys ja siihen liittyvät tekijät valittiin analysoidusta materiaalista tukeutuen abduktiiviseen päättelyyn. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta rajavartiolaitoksen edustavan tietyssä määrin top-down-tutkimusperinteeseen liittyviä piirteitä. Tämä teoria ei kuitenkaan kaikilta osin huomio niitä erityispiirteitä, jotka tutkimuksessa tunnistettiin. Yhdistämällä MGF:n ominaisuudet ja top-down-teoriasta soveltuvat tekijät, muodostettiin hypoteesi rajavartiolaitoksen implementaatiota tukevasta viitekehyksestä. Viitekehys sidottiin rajavartiolaitokseen, mutta varsinainen operationalisointi jätettiin jatkotutkimuksen tehtäväksi.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa olen pyrkinyt saamaan selville Hangon taisteluiden aikaiseen rannikkoiskujoukkojen koulutuksen aloittamiseen vaikuttaneet tekijät, koulutuksen sisällön ja mitä kokemuksia rannikkoiskujoukkojen käytöstä saatiin Hangon taisteluihin liittyen. Tutkimuksen painopiste on rannikkoiskujoukkojen koulutuksessa; mitä käskettiin kouluttaa, mitä koulutettiin, miten koulutettiin, oliko ennen koulutuksen aloittamista ohjeistettu miten tehtävät saaristo olosuhteissa tullaan toteuttamaan ja oliko olemassa ohjesääntöjä tai muita ohjeita, joiden perusteella koulutus aloitettiin ja toteutettiin. Näkökulma tässä tutkimuksessa on koulutuksellinen, jota tukee taktiikan ja käyttöperiaatteiden tarkastelu. Tutkimus on rajattu ajallisesti käsittämään ajanjaksoa, joka alkaa tilapäisen taistelukoulu ”Pyöriäisen” perustamisesta, ja päättyy hetkeen, jolloin 32. Pioneeripataljoonan 3. Pioneerikomppania siirrettiin seuraavaan tehtävään.
Resumo:
Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian yhtenä visiona on olla kilpailukykyinen työnantaja. Yksi merkittävä asia kilpailukyvyssä on hyvä työnantajakuva, joka vaikuttaa hyvin paljon henkilöiden hakeutumiseen eri työnantajien palvelukseen. Rajavartiolaitoksen työnantajakuvaa ei ole tutkittu aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa on selvitetty Rajavartiolaitoksen työnantajakuvaa rajavartijoiden rekrytoinnin näkökulmasta, joka on ajankohtainen aihe rekrytoinnin kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä asiat tekevät rajavartijan peruskurssille hakeutuvan henkilön mielestä Rajavartiolaitoksesta houkuttelevan ja kilpailukykyisen työnantajan erityisesti muihin turvallisuusviranomaisiin verrattuna. Samalla oli tarkoitus selvittää onko jotakin asioita, jotka heikentävät Rajavartiolaitoksen houkuttelevuutta työnantajana. Näiden kysymysten kautta oli tarkoitus löytää vastaus siihen, että vastaako hakijan näkemys rajavartijan ammatista todellisuutta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettinen tietoperusta pohjautuu henkilöstövoimavarojen strategista johtamista sekä rekrytointia koskevaan kirjallisuuteen. Tutkimusaineisto on kerätty hakijoille lähetetyllä strukturoidulla lomakekyselyllä. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joilla on pyritty saamaan lisätietoa erityisesti niistä asioista, mitkä kiinnostavat hakijaa Rajavartiolaitoksessa ja mitkä asiat eivät kiinnosta. Kyselyn vastaanotti kaikkiaan 663 hakijaa, joista kyselyyn vastasi 283 henkilöä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin ollen 42,7 %. Kyselyn tulosten perusteella monipuoliset työtehtävät, varma työpaikka ja luonnossa liikkuminen olivat kolme kiinnostavinta asiaa rajavartijan ammatissa. Rajatarkastukset ja toimistotyö taas eivät kiinnostaneet hakijoita. Hakijat näkivät Rajavartiolaitoksen turvallisena, innostavana, hyvän maineen omaavana ja varmana työpaikkana. Kuitenkin tuloksista huomataan, että hakijan odotukset tulevista työtehtävistä ovat hyvin erilaiset kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että suurimpana haasteena rajavartijoiden rekrytoinnin kannalta on hakijoiden odotukset suhteessa todellisiin työtehtäviin. Suurin osa valmistuvista rajavartijoista tulee työskentelemään rajatarkastustehtävissä, mutta eniten heitä kiinnostaisi rajojen valvontaan liittyvät tehtävät maastossa ja merellä. Tätä ongelmaa tulee korjata rekrytointiviestintää parantamalla ja tarkentamalla myös osaajaprofiilia eri tehtävien osalta.