Polttolaitosten päästöjen viranomaisraportoinnin uudistaminen

EU:n suurten polttolaitosten direktiivi (2001/80/EY) sekä jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) aiheuttavat lähivuosina oleellisia muutoksia polttolaitosten päästöjen tarkkailuun. Nämä direktiivit on pantu täytäntöön Suomen lainsäädännössä vastaavina asetuksina. Tässä diplomityössä selvitettiin, mitä muutoksia uudistunut lainsäädäntö tuo polttolaitosten päästölaskentaan ja viranomaisraportointiin. Suurimpia muutoksia ovat päästöjen tarkkailujaksojen lyhentyminen, raja-arvojen tulkinnan muuttuminen, häiriö- sekä ylös- ja alasajojaksojen jättäminen pois pitoisuusraja-arvojen tarkkailusta sekä siirtyminen ominaispäästöjen (mg/MJ) laskennasta pitoisuusarvojen (mg/m3n) laskentaan. Päästötietojen raportoinnissa on huomioitava, että ympäristöhallinnon tavoitteena on siirtyä sähköisesti tapahtuvaan tiedonsiirtoon ja kuukausittain tapahtuvaan raportointiin kaikkien tarkkailtavien päästöjen osalta. Uudistunut ympäristölainsäädäntö koskee jo eräitä polttolaitoksia ja lopuillekin uudistuneet vaatimukset astuvat voimaan lähivuosien aikana. LCP-asetus koskee uusia laitoksia heti, olemassa oleville laitoksille uudet mittausvelvoitteet astuvat voimaan 27.11.2004 ja asetuksen mukaiset raja-arvot 1.1.2008 alkaen. Samoin jätteenpolttoasetus koskee uusia laitoksia heti, käytössä oleville laitoksille se astuu voimaan 29.12.2005. Ensimmäisen ympäristöluvan myöntämisajankohta määrää, luetaanko laitos uusiin vai olemassa tai käytössä oleviin laitoksiin. LCP-asetuksessa uusien ja olemassa olevien laitosten päästöjen tarkkailu poikkeaa hieman toisistaan. Jätteenpoltto- ja rinnakkaispolttolaitoksilla päästöjen tarkkailun toteutustapa puolestaan riippuu poltettavan jätteen laadusta ja sen määrän suhteesta muuhun polttoaineeseen. Lisäksi tämän diplomityöprojektin aikana laadittiin yksityiskohtaiset toteutusohjeet polttolaitoksia koskevan uudistuneen ympäristölainsäädännön mukaiselle päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille. Ohjeet laadittiin erikseen LCP- ja jätteenpolttoasetusten soveltamiseksi sekä CO2-päästöjen määrittämistä varten. Ohjeita ei ole sisällytetty tähän työhön, vaan niitä kannattaa tiedustella Kontram Oy:ltä, mikäli niihin halutaan tutustua tarkemmin.

Suomen väliyhteisölainsäädäntö ja sen asettamat vaa-timukset suomalaisille yrityksille: ulkomaiset väliyh-teisöt osana kansainvälisen konsernin verosuunnittelua

Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä Suomen väliyhteisölainsäädäntö sekä tutkia, miten kansainväliset konsernit ja niihin kuuluvat suomalaiset yhteisöt voivat hyödyntää ulkomaisia väliyhteisöjä toimintansa verosuunnittelussa. Väliyhteisöjen käytön mahdollisuuksia pohditaan ottaen huomioon väliyhteisölain sille asettamat reunaehdot. Tutkielmassa käytetään sekä oikeusdogmaattista että analyyttista tutkimusotetta. Suomen väliyhteisölainsäädäntö jättää kansainvälisesti toimiville yrityksille muu-tamia mahdollisuuksia hyödyntää alhaisen verotuksen maahan perustettuja väliyhteisöjä. Huomioon on kuitenkin otettava väliyhteisölain ohella monia muitakin tekijöitä, kuten konserniyhtiöiden asuinvaltioiden sisäinen lainsäädäntö, verosopimusverkosto sekä EU:n välitöntä verotusta koskevat direktiivit. Yleissääntönä voidaankin sanoa, että väliyhteisöjärjestelyn kautta mahdollisesti saavutettavia etuja on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Leniency - Kartellin ilmiantaminen ja seuraamusmaksusta vapautuminen tai sen alentaminen oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna

The purpose of the study is to solve contents, functioning and potential improvements of European Union and Finlands leniency-system that is to say amnesty and reduction system from fines imposed from cartel activity. Law and economics was chosen as a research method, which has made possible to handle the subject in a comprehensive perspective. The study is based on literature, also legal cases, law and legislative history have been used as help. Leniency is a reasonably new system both in European Unions and in Finlands competition law. It makes possible to detect even secret cartels with the help of deterrent aimed at them. Companies experience the large amount of fines and the investigation concerning the cartel as big threats, therefore they all want to be the first one to report it in order to get full amnesty. However, this system needs improvements, for instance improving the transparency, unifying the European Unions leniency applications and finding answers to certain question concerning justice.

Toimitusvarmuuden parantaminen yrityksen sisäistä toimintaa tehostamalla

Time’s meaning as a competitive factor has been growing significantly from 1970’s to 2000. Product life cycles have got significantly shorter, customers are not ready to keep their own inventories and fast changing markets are making it dangerous to count on forecasts. All these factors are forcing companies to shorten their lead times and answer to customer hopes on faster basis. Good delivery reliability is increasing its importance in making difference between competitors.In this thesis we get deep into KWH Pipe Ltd. Finland’s, and especially Vaasa factory’s, delivery reliability problems. Target is to find causes, which are causing problems in delivery reliability. In year 2007 has delivery reliability been 87 %, as management has set target in 95 %. Delivery reliability has been quite the same for few years now, and at the same time storage values have been growing up. The causes of poor delivery reliability were searched by analyzing company’s order-delivery-process using among other things root cause analysis. Furthermore the meters, which are used in company at the moment, are analyzed and some new meters are suggested to take in use. As outcome of process analysis is a list of confirmed problems in order of priority and by using this list it is possible to decide of actions, which are taken in future to bring delivery reliability to better level.

Suomen autoverotus Eurooppa-oikeuden, talouden ja ympäristön näkökulmasta

Tavoitteena oli tutkia Suomen autoverotusta Eurooppa-oikeuden, talouden ja ympäristön näkökulmasta.

Kuljetuslajin yhteys kannattavuuteen etelä- ja itäsuomalaisissa kuljetusyrityksissä

Tämä Pro-Gradu –tutkielma tarkastelee etelä- ja itäsuomalaisia kuljetusyrityksiä kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden näkökulmasta kuljetuslajeittain. Tutkielman pyrkimyksenä on valottaa Etelä- ja Itä-Suomen läänien kilpailuympäristöä numeeristen tunnuslukujen ja tilinpäätöserien perusteella. Päätavoitteena on osoittaa, onko kuljetuslajien välillä kannattavuuseroja. Tutkielma koostuu teoriaosasta sekä empiirisestä osasta, jonka aineisto koostuu etelä- ja itäsuomalaisten kuljetusyritysten tilinpäätöstiedoista ja tunnusluvuista. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haulla Amadeus–tietokannasta ja postikyselynä haun tuottamilta yrityksiltä. Aineistoa on analysoitu kvantitatiivisilla menetelmillä SPSS–ohjelmistolla. Tuloksista selviää, että kuljetuslajilla on yhteys kannattavuuteen ROCE–tunnusluvulla mitattuna. Kannattavuuden osa-alueita, kuten tuottoja, kustannuksia ja sidottua pääomaa analysoitiin erikseen, mutta kannattavuuseroille ei silti löydetty selitystä.

Keskisuurten kasvuyritysten johtaminen - tulevaisuuden haasteet ja osaamistarpeet

Suomi tarvitsee enemmän kasvuyrityksiä uudistaakseen talouttaan sekä luodakseen uusia työpaikkoja. Tutkimusten mukaan erityisesti keskisuuret yritykset ovat tärkeitä kansantaloudelle ja niillä on usein suurempi mahdollisuus pitempiaikaiseen kasvuun kuin pienillä yrityksillä. Tutkimuksia keskisuurten kasvuyritysten kasvusta ja erityisesti näiden yritysten johtamisesta on tehty hyvin vähän. Tämän työn tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuinka keskisuuria kasvuyrityksiä voitaisiin johtaa vielä paremmin, tutkimalla mm. kyseisten yritysten johtajien mieltämiä tulevaisuuden haasteita ja osaamistarpeita. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena ja kvantitatiivisena tutkimuksena. Kansainvälisten kulttuurien tuntemus, ihmisten johtaminen, muuttuvat markkinat ja liiketoimintamallit, kasvavien verkostojen hallinta, aineeton pääoma ja innovaatioympäristöjen luominen ovat asioita, jotka aiheuttavat haasteita ja osaamistarpeita tulevaisuudessa keskisuurten kasvuyritysten johtajien mukaan. Tärkeänä pidettiin myös mm. tiedon luomista, jalostamista ja jakamista.

Bioenergian ja tuulivoiman rooli kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi

Työssä käydään läpi bioenergian ja tuulivoiman osuuksia Suomen energiantuotannossa, sekä niiden mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Assessment of Environmental Impacts of Power Generation

Through indisputable evidence of climate change and its link to the greenhouse gas emissions comes the necessity for change in energy production infrastructure during the coming decades. Through political conventions and restrictions energy industry is pushed toward using bigger share of renewable energy sources as energy supply. In addition to climate change, sustainable energy supply is another major issue for future development plans, but neither of these should come with unbearable price. All the power production types have environmental effects as well as strengths and weaknesses. Although each change comes with a price, right track in minimising the environmental impacts and energy supply security can be found by combining all possible low-carbon technologies and by improving energy efficiency in all sectors, for creating a new power production infrastructure of tolerable energy price and of minor environmental effects. GEMIS-Global Emission Model for Integrated Systems is a life-cycle analysis program which was used in this thesis to make indicative energy models for Finland’s future energy supply. Results indicate that the energy supply must comprise both high capacity nuclear power as well as large variation of renewable energy sources for minimization of all environmental effects and keeping energy price reasonable.

Suomen ICT-sektori vuonna 2015

Tässä diplomityössä ”Suomen ICT-sektori vuonna 2015” käsitellään Suomen tietoyhteiskunnan ja tietotekniikan tulevaisuutta kansainvälisestä ja kansallisesta näkökulmasta. Se koskee niin Yhdysvaltojen, Japanin, Euroopan Unionin kuin Suomenkin tietoyhteiskuntia. Suomen tietoyhteiskunnan ja EU:n ICT-sektorin vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet käyvät tästä diplomityöstä ilmi. Yhdysvallat, Japani ja EU toimivat suunnan antajana Suomen ICT-sektorin tulevaisuudelle. Euroopan Unioni on laatinut ICT-sektoria ja koko EU:ta koskevan Lissabonin strategian, joka käsittää niin EU:n eri kansakuntia koskevan taloudellisen panostuksen, innovaatiokehityksen, koulutuksen kuin tutkimuksen ja tuotekehityksenkin. Suomen tietoyhteiskunta on monilla alueilla maailman kärkitasoa, muutamilla sen keskitasoa. Suomen tietoyhteiskunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet on kartoitettu Suomen tietoyhteiskuntastrategiassa vuosille 2007-2015. Se käsittää ne keinot, millä Suomi pystyy tulemaan kansainvälisesti tasapainoiseksi, hyväksi ja houkuttelevaksi paikaksi asua ja työskennellä sekä se käsittää ne keinot, jolla Suomen kilpailukyky taataan globaalisti kiristyvässä kilpailutilanteessa.

Historia – Finland och Sverige

Samlingen med signum HB Vb4a-b finns vid huvudbiblioteket och innehåller litteratur om Finlands och Sveriges historia till och med år 1999. Vid Humanistiska biblioteket finns en historisk samling i anslutning till ämnet Historia. Från och med år 1919 har samlingen av finländsk historisk litteratur utökats genom friexemplarsrätten. Ett systematiskt anskaffande genom köp av nordiskt historiskt material har inneburit att beståndet av svensk historisk litteratur är omfattande. Biblioteket emottog under första hälften av 1900-talet såväl från hemlandet som från Sverige talrika donationer innehållande historisk litteratur. Bland donationerna bör några verkligen betydande och speciella samlingar nämnas. Professor Ernst Estlander donerade en stor, sällsynt och fullständig samling av tryckta, hektograferade eller på annat sätt mångfaldigade politiska skrifter från ofärdsåren i Finland 1899-1905. Likaså ingår tryck och urklipp om ofärdsåren i Lithanderska samlingen. I bägge specialsamlingarna ingår material som inte har katalogiserats. En specialsamling benämnd Schaumanska samlingen donerades av kammarrådet Carl Schauman och hans son publicisten August Schauman. Samlingen innehåller mycket gammal litteratur från olika ämnesområden, också nordisk historia. Specialsamlingen är katalogiserad i kortkatalog. Litteraturen i samlingen söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB Vb4a-b. En del litteratur tryckt före 1980 söks manuellt i den systematiska kortkatalogen, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Från och med år 2000 ingår litteraturen vid huvudbiblioteket om Finlands och om Sveriges historia i en numerus currens-samling. Litteraturen vid hela akademibiblioteket från och med nämnda år fås genom ämnesordssökning.

Jakt och fiske

Samlingen med signum HB Xe finns vid huvudbiblioteket och innehåller litteratur till och med år 1999 om viltvård, viltforskning, skytte, fiskevård, fiskodling och fiskeriforskning. I samlingen ingår årsböcker, handlingar, meddelanden och publikationer utgivna av fiskarföreningar, jaktvårds-föreningar, jägareförbund och olika organisationer ex. Finlands fiskerier. Litteratur om jakt och fiske har ingått i bokdonationer såväl från hemlandet som från Sverige, en donator är t.ex. C.A. Borgström. Friexemplar har erhållits från år 1919. Litteratur om jakt och fiske söks i databasen Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB Xe. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i huvudbibliotekets systematiska katalog, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Från och med år 2000 ingår huvudbibliotekets litteratur om jakt och fiske i en numerus currens-samling.

Skogsbruk

Samlingen med signum HB Xd finns vid huvudbiblioteket och innehåller litteratur om skogsvård, skogsekonomi, skogsforskning etc. till och med år 1999. I samlingen ingår årsböcker, handlingar, meddelanden och publikationer utgivna av olika organisationer som Finlands flottareförening, Skogshögskolan, Finska forstsamfundet och Finska forstföreningen. Litteratur om skogsbruk har ingått i bokdonationer såväl från hemlandet som från Sverige. Friexemplar har erhållits från år 1919. Litteraturen i samlingen söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB Xd. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i huvudbibliotekets systematiska katalog, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår. Från och med år 2000 ingår litteraturen vid huvudbiblioteket i en numerus currens-samling.

Skönlitteratur – en specialsamling rikssvensk skönlitteratur

Samlingen med signum HB IVb2 finns vid huvudbiblioteket och innehåller rikssvensk skönlitteratur förutom barnlitteratur. Samlingen tillväxer kontinuerligt. Barnlitteraturen ingår Barnbokssamlingen. Grunden för specialsamlingen rikssvensk skönlitteratur lades vid akademins invigning år 1919. Riksföreningen för svenskhetens bevarande i utlandet gjorde ett upprop i hela Sverige att det nygrundade svenskspråkiga universitetet i grannlandet behövde litteratur. Strömmen bokdonationer fortsatte sedan genom åren att komma från Sverige, men betydande bokdonationer kom också från hemlandet. Det kom bokdonationer från enskilda personer, från sterbhus, från institutioner och från föreningar. Bland föreningar i Sverige kan förutom ovannämnda riksförening nämnas Föreningen Svensk-Finlands Vänner i Stockholm, Riksföreningen Sverigekontakt och Föreningen Konung Oscar II:s vandringsbibliotek. Bland stora donationer från institutioner kan nämnas de 400 volymer som Göteborgs stadsbibliotek donerade i mitten av 40-talet och de 800 volymer som Kungliga biblioteket i Stockholm donerade i slutet av 50-talet. Bland donationer från hemlandet kan speciellt nämnas vicehäradshövding Arvid Souranders samling böcker skrivna av Strindberg samt hans samling böcker skrivna av Almqvist. En annan speciellt värdefull specialsamling som biblioteket erhållit består av äldre svensk dramatisk litteratur. Samlingen är kronologiskt ordnad men okatalogiserad. Beståndet finns förprickat i ett exemplar av G.E. Klemmings Sveriges dramatiska litteratur till och med 1875. Med anledning av att Åbo Akademi fyllde 50 år förband sig över femtio rikssvenska förlag i januari 1968 att till biblioteket ställa till förfogande ett exemplar av varje bok som förlagen utgav. Denna s.k. förlagsgåva har med åren minskat i omfång och betydelse, dels har förlagsvärlden ändrats så att flertalet förlag har upphört att existera och dels har bibliotekets resurser blivit bättre och biblioteket kompletterar samlingen genom inköp. Den rikssvenska skönlitteraturen söks i Alma med sökfunktionen Signum och söktermen HB IVb2. En del litteratur tryckt före 1980 skall sökas manuellt i huvudbibliotekets systematiska kortkatalog, men retroaktiv inmatning i Alma av litteratur tryckt mellan 1830 och 1979 pågår.