IFC-tietomallin mukaisen tiedon jäsentäminen, käsittely ja siirto

Työssä tutkittiin IFC (Industrial Foundation Classes)-tietomallin mukaisen tiedoston jäsentämistä, tiedon jatkoprosessointia ja tiedonsiirtoa sovellusten välillä. Tutkittiin, mitä vaihtoehtoja tiedon siirron toteuttamiseksi ohjelmallisesti on ja mihin suuntaan tiedon siirtäminen on menossa tulevaisuudessa. Soveltavassa osassa toteutettiin IFC-standardin mukaisen ISO10303-tiedoston (Osa 21) jäsentäminen ja tulkitseminen XML-muotoon. Sovelluksessa jäsennetään ja tulkitaan CAD-ohjelmistolla tehty IFC-tiedosto C# -ohjelmointikielellä ja tallennetaan tieto XML-tietokantaan kustannuslaskentaohjelmiston luettavaksi.

Sähkösuunnittelun projektityön hallinta ja kehittäminen - Management and development of project work in electrical

Työssä on tutkittu sähkösuunnittelun projektityön hallintaa ja kehittämistä. Tavoitteena oli löytää ongelmia ja pyrkiä korjaamaan niitä, jotta suunnittelu olisi mahdollisimman toimivaa. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Työssä perehdytään kirjallisuuden avulla projektin peruskäsitteisiin ja hallintaan sekä sähkösuunnittelun projektin yleiseen toteutukseen. Haastattelujen avulla on selvitetty tämän hetkistä tilannetta sähkösuunnitteluprojektin hallinnasta ja siihen liittyvistä ongelmista Pöyryn Kouvolan konttorissa. Työn tuloksena on selvitetty merkittävimpiä ongelmia, jotka esiintyvät sähkösuunnitteluprojektissa. Työ keskittyy pääosin sähkösuunnitteluprojektin hallinnallisiin ongelmiin ja niiden toteutukseen. Kirjallisuuden ja haastattelujen pohjalta on koottu ohjeita sähkösuunnittelun projektinhallintaan

Globaalien asiakkuuksien hallinta

Työn tavoitteena on luoda lukijalle yleiskuva siitä, mitä globaalien asiakkuuden hallinta on. Lisäksi selvitetään, millaisella strategialla globaalien asiakkuuksien hallinnassa voidaan menestyä. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena. GAM on globalisaation myötä kehittynyt muoto hallita asiakassuhteita. Sitä käytetään, kun sekä myyjä- että ostajayritys toimivat globaalisti. GAM:ia tarvitaan siksi, että globalisaatio on muuttanut sekä asiakkaiden tarpeita että yritysten strategisia tavoitteita. Tulevaisuudessa GAM:in rooli tulee olemaan vielä merkittävämpi. GAM:in käyttö ei ole helppoa. Se vaatii yrityksiltä paljon resursseja, ja usein sen käyttöönotto ei suju odotusten mukaisesti. Kaikki yritykset kohtaavat haasteita ja ongelmia globaalien asiakkuuksien hallinnassa. Yritysten väliset erot menestymisessä johtuvat siitä, kuinka haasteita hallitaan, ja siitä, miten strategiat toteutetaan. Globaalin asiakkuuksien hallinnan avulla voidaan saavuttaa huomattavia taloudellisia ja strategisia hyötyjä. Menestystä voidaan saavuttaa kovin erilaisilla GAM-strategioilla, ja jokaisen yrityksen tulee löytää itselleen sopiva tapa. Toteutustavasta huolimatta kommunikaatio ja luottamus ovat avaintekijöitä suhteen rakentamisessa.

Varaosien tunnistuspalvelut sähköisessä liiketoimintaympäristössä

Työn tarkoituksena on ollut luoda varaosien tunnistukseen kehitysmalli, jota voidaan käyttää pohjana palveluiden kehityksessä. Saatavilla olevia tunnistusmenetelmiä parantamalla on mahdollista kehittää liiketoimintaprosesseja. Yrityksiin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia, jotka täyttääkseen on kyettävä luomaan kustomoitavissa olevia innovatiivisia palvelukokonaisuuksia. Yritysten tulisi kerätä yhteen kaikki saatavilla oleva tieto asiakkaiden hankkimista tuotteista ja palveluista tarjoten näiden kautta toimintamahdollisuuksia lähemmäs asiakasrajapintaan. Sähköisten tunnistuspalveluiden kehitys ja integrointi yhdeksi kokonaisuudeksi on keskeisessä asemassa yrityksen palvelutarjontaa kehitettäessä. Palveluihin voidaan antaa pääsy SOA (Service Oriented Architecture) -malliin perustuvien portaaleiden kautta. Uudet varaosien tunnistusmenetelmät tulee liittää web-palveluina portaaliin integrointimenetelmiä käyttäen. Varaosien tunnistuksen kannalta on keskeistä linkittää taustajärjestelmien tieto tukemaan tunnistusprosessia tuotteiden koko elinkaaren ajan. Case tapauksessa integroitiin varaosien tunnistuspalveluina IMB WebSphere Portal:n PDM (Product Data Management) -järjestelmän varaosadokumentaatio. Lisäksi luotiin varaosien tunnistusjärjestelmän vaatima datamalli, joka mahdollistaa PDMjärjestelmässä olevan as-built – varaosarakenteen hyväksikäytön portaaliin liitettävän graafisen varaosien tunnistusjärjestelmän kanssa. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksina nähdään huoltojärjestelmien tiedon integrointi osaksi tunnistusmenetelmiä parantavaa kokonaisuutta, huoltotarpeen automaattinen seuranta ja analysointi, RFID:n käyttömahdollisuudet, mobiili-sovellusten kehitys, varaosien tunnistukseen perustuvien liiketoimintaprosessien automatisointi sekä jatkuva tiedonjaon kehittäminen.

Matkapuhelinvalmistajien tuotetieto ja kuluttajien tiedon tarve verkkoviestinnän näkökulmasta tarkasteltuna

Tutkielma keskittyy tarkastelemaan yritysten verkkoviestinnässä tarjoamaa tietoa tuotteista sekä kuluttajien tiedon tarvetta ennen ja jälkeen tuotteen hankinnan. Työssä tutkitaan verkkoviestinnän, tuotetiedon, tiedon tarpeen ja tiedon etsinnän keskeisiä elementtejä. Työn empiirisessä osiossa tarkastellaan matkapuhelinvalmistajien kotisivuillaan tarjoamaa tietoa tuotteista ja kuluttajien omia tarpeita sekä näkemyksiä. Aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä kuluttajaa. Verkkoviestinnän ja sähköisen tuotetiedon ominaisuudet tukevat toisiaan. Teorian ja empiirisen osion perusteella verkkosivujen on oltava päivitetyt, niiden on latauduttava nopeasti. Tuotetiedon on oltava kattavaa, luotettavaa ja ajankohtaista. Matkapuhelinvalmistajien kotisivujen merkitys matkapuhelimen ostossa ja oston jälkeen on tärkeä kuluttajille. Tiedon etsintään ja tiedon tarpeeseen internetissä vaikuttavat kuluttajien oma osaaminen, motivaatio, aiempi tietämys ja tiedon tarpeen taso. Yritysten tulee vastata verkkosivuillaan kuluttajien tiedon tarpeeseen ja helpottaa tiedon etsintää.

Jännitteen reunan hallinta taajuusmuuttajissa

Diplomityössä perehdyttiin taajuusmuuttajien toimintaan ja ohjaukseen. Lisäksi työssä tarkasteltiin vaihtosuuntaajan nopeiden transienttitilojen aiheuttamaa moottorin ylijännitettä. Moottorikaapelin heijastuksia käsiteltiin vertaamalla moottorikaapelia siirtolinjaan ja todennettiin ylijännitteen syyt. Ylijännitteen vähentämiseksi on kehitetty useita suodatusmenetelmiä. Työssä vertailtiin näitä menetelmiä ja kartoitettiin kaupallisia vaihtoehtoja. Taajuusmuuttajan ohjaus on tähän päivään asti tehty yleensä käyttäen mikroprosessoria sekä logiikkapiiriä. Tulevaisuudessa ohjaukseen käytetään todennäköisesti uudelleenohjelmoitavia FPGA-piirejä (Field Programmable Gate Array). FPGA-piirin etuihin kuuluu uudelleenohjelmoitavuus sekä ohjauksen keskittäminen yhdelle piirille.

Tunkeuman hallinta MIG/MAG-hitsauksessa

MIG/MAG-hitsaukselle tyypillinen ominaispiirre, valokaaren itsesäätyvyys, saavutetaan vakiojännitelähdettä käyttämällä. Valokaaren sisäisen säätömekanismin ansiosta kaarenpituus pysyy vakiona, vaikka hitsauspolttimen ja työkappaleen välinen etäisyys vaihtelisi hitsauksen aikana. Vakiojännitelähteen käyttäminen aiheuttaa kuitenkin kaaritehon vaihtelua vapaalankapituuden muuttuessa. Vapaalangan kasvaessa liian pitkäksi kaariteho laskee niin alas, ettei se enää riitä sulattamaan tarpeeksi perusainetta railon kyljissä. Tämän seurauksena hitsausliitokseen syntyy erilaisia liittymävirheitä. Käsinhitsauksessa vapaalangan pituus saattaa polttimen epävakaasta kuljetuksesta johtuen vaihdella erityisesti kokemattomilla hitsaajilla. Mekanisoidussa ja automatisoidussa hitsauksessa railojen mitta- ja muotopoikkeamat aiheuttavat vapaalankapituuden vaihtelua. Poikkeamia syntyy kaikissa hitsausrailojen esivalmistusvaiheissa. Lisäksi lämmöntuonnin aiheuttamat muodonmuutokset kappaleissa lisäävät poikkeamia railonsovituksessa hitsauksen aikana. Ongelma on useimmiten ratkaistavissa railonseurantaa käyttämällä. Railonseurantajärjestelmät ovat kuitenkin kalliita, eivätkä ne toimi luotettavasti kaikissa olosuhteissa. Diplomityössä tutkittiin uutta MIG/MAG-hitsauksen reaaliaikaiseen tunkeuman hallintaan kehitettyä säätöjärjestelmää. Työn tavoitteina olivat säätöjärjestelmän luotettavan toiminnan takaavien reunaehtojen ja kosketussuutinetäisyyden suositusrajojen määrittäminen. Tavoitteiden täyttämiseksi työn kokeellisessa osiossa suoritettiin laaja hitsauskokeiden sarja, jossa hitsattavina materiaaleina käytettiin seostamatonta ja runsasseosteista terästä.

Virtuaaliyhteisön tiedon jakamisen toimintaympäristö

Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten luodaan tuloksellisesti toimiva tiedon jakamisen toimintaympäristö, missä virtuaaliyhteisön jäsenet voivat jakaa päivittäiset tiedon jakamisen prosessit ja luoda tietopääomaa. Tämä tutkielma luo kokonaiskäsityksen siitä, mitä tekijöitä tarvitaan ja miten tekijöiden välisellä vuorovaikutuksella luodaan tulokselliset tiedon jakamisen olosuhteet. Toisaalta virtuaaliyhteisöjen jäsenten tulee tietää kriittiset tiedon jakamisen esteet, jotka estävät tiedon jakamisen olosuhteiden kehittymistä. Kirjallisuustutkimukseen perustuen tutkielma esittää, että tuloksellisesti toimivien virtuaaliyhteisöjen tiedon jakamisen toimintaympäristö voidaan luoda tietojohtamisen sosioteknisen lähestymistavan sosioteknisten tasojen ja sosiaalisen pääoman vuorovaikutuksella. Rakentamalla sosiotekniset tasot tietojohtamisen järjestelmiin ja asettamalla ne vuorovaikutukseen sosiaalisen pääoman kanssa kyetään tiedon jakamisen olosuhteisiin myötävaikuttamaan. Samalla tiedon jakamisen esteiden vaikutusta kyetään vähentämään tai poistamaan.

Keskisuurten kasvuyritysten johtaminen - tulevaisuuden haasteet ja osaamistarpeet

Suomi tarvitsee enemmän kasvuyrityksiä uudistaakseen talouttaan sekä luodakseen uusia työpaikkoja. Tutkimusten mukaan erityisesti keskisuuret yritykset ovat tärkeitä kansantaloudelle ja niillä on usein suurempi mahdollisuus pitempiaikaiseen kasvuun kuin pienillä yrityksillä. Tutkimuksia keskisuurten kasvuyritysten kasvusta ja erityisesti näiden yritysten johtamisesta on tehty hyvin vähän. Tämän työn tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuinka keskisuuria kasvuyrityksiä voitaisiin johtaa vielä paremmin, tutkimalla mm. kyseisten yritysten johtajien mieltämiä tulevaisuuden haasteita ja osaamistarpeita. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena ja kvantitatiivisena tutkimuksena. Kansainvälisten kulttuurien tuntemus, ihmisten johtaminen, muuttuvat markkinat ja liiketoimintamallit, kasvavien verkostojen hallinta, aineeton pääoma ja innovaatioympäristöjen luominen ovat asioita, jotka aiheuttavat haasteita ja osaamistarpeita tulevaisuudessa keskisuurten kasvuyritysten johtajien mukaan. Tärkeänä pidettiin myös mm. tiedon luomista, jalostamista ja jakamista.

Hoitajien antama ohjaus perheelle- kun perheeseen syntyy vammainen lapsi

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, miten vanhemmat ovat kokeneet saamansa ensitiedon vammaisen lapsen syntyessä. Opinnäytetyömme liittyy lapsen, nuoren ja perheen ohjaus- projekti- ideaan, jonka yhteistyökumppaneina toimivat Stadia sekä Jorvin sairaala. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymykset nousivat Helena Leino-Kilven, Inger Mäenpään ja Jouko Katajiston tutkimuksen Pitkäaikaisen terveysongelman sisäinen hallinta- pohjalta. Tutkimuskysymysten avulla nousseiden hakusanojen pohjalta analysoitavaksi jäi seitsemän tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin käyttäen hyväksi laadullista sisällönanalyysia. Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että perhe tarvitsee kokonaisvaltaista yksilöllistä ohjausta vammaisen lapsen syntyessä perheeseen. Tutkimustulosten perusteella on löydetty yhteneviä tuloksia, mitkä vaikuttavat perheen tyytyväisyyteen ohjaustilanteesta ja sen jälkeiseen selviytymiseen. Vanhempien toive olisi, että ensitieto annetaan heti epäilyksen syntyessä. Hoitohenkilöstön peittely tilanteessa aiheuttaa vanhemmille suurta levottomuutta ja pelon lapsen kuolemasta. Perhe toivoisi myös tuoreempaa materiaalia vammaisuudesta ja positiivisten asioiden painottamista. Tärkeänä koettiin hoitohenkilöstön rehellisyys ohjaustilanteessa. Tutkimusten perusteella hoitohenkilökunnan antama ohjaus on muuttunut hiljalleen parempaan suuntaan. Vanhemmat kuitenkin kaipaavat runsaasti lisää tuoretta tietoa ja tunteiden huomioimista ohjaustilanteessa. Tutkimuksesta saatu tutkimuksellinen näyttö voisi toimia osaltaan tiedon lähteenä kehittäessä hoitajien antamaa ohjausta perheelle vammaisen lapsen syntyessä.

Päijät – Hämeen kuntien teknisen toimialan varautuminen tulevaisuuden työvoimapulaan innovatiivisten hankintojen ja yhteistyön avulla

Tämän diplomityön tavoite on tuottaa Päijät-Hämeen kuntien tekniselle toimelle ajatuksia ja ehdotuksia, joilla voidaan vastata lähestyvän työvoimapulan mukana tuleviin ongelmiin. Työn taustalla on neljä teoriaa, joiden avulla asiaa lähestytään. Pääteoria on New Public Management johtamisteoria, jota on käytetty julkisen sektorin tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä ympäri maailmaa jo yli kah denkymmenen vuoden ajan. Muut työssä käytetyt teoriat liittyvät innovatiivisuu teen, verkostoitumiseen ja henkilöstön rekrytointiin. Tämän työn teoriaosuus lin kitetään käytäntöön haastattelututkimuksen ja Paras - hankkeen raporttien avulla. Tämän tutkimuksen empiirisessä osassa asioita käsitellään puhtaasti kuntien teknisen sektorin kuuden päätoimialan mukaisesti. Päätoimialat ovat kaavoitus, mit taus, liikennealueet, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta ja toimitilat. Tutkimus tuloksista selviää, että tulevaisuuden kehittämismandollisuudet liittyvät pääosin yhteistyön lisäämiseen ja verkottumiseen. Käytetty teoria tukee johtopäätöksiä, joita tutkimuksen perusteella on tehty. Tutkimuksen lopuksi on annettu suosituksia ja ehdotuksia Päijät-Hämeen kuntien teknisen toimen kehittämistä varten.

Korkoriskin mittaaminen ja hallinta: Case Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkielman päätavoitteena on eri menetelmillä selvittää Etelä-Karjalan Osuuspankin korkoriskin suuruus sekä luoda Etelä-Karjalan Osuuspankille suojausstrategia. Alatavoitteena on tarkastella, että miten pankki on tähän mennessä havainnut korkoriskin ja miten sitä vastaan on suojauduttu. Korkoriskiä tutkielmassa tullaan mittaamaan gap-, duraatio- sekä VaR-analyyseillä. Tutkielman alussa on perehdytty teoriapohjalta korkoriskin muodostumiseen, mittaamiseen sekä korkoriskiltä suojautumiseen. Teoriaosuuden havaintoja on hyödynnetty myöhemmin tutkielman empiirisessä osassa. Etelä-Karjalan Osuuspankin suurin ongelma korkoriskin näkökulmasta on se, että suuri osa tulevista korkotuotoista on vaihtuvakorkoisia, kun taas suuri osa tulevaisuuden korkokuluista on kiinteäkorkoisia. Suojausstrategia luodaan juuri tälle epäkohdalle.