Puolustusvoimien henkilöstöalan sähköisten palveluiden käytettävyyden parantaminen

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää Puolustusvoimien sähköisten palveluiden käytettävyys ja esittää toimenpiteitä käytettävyyden parantamiseksi. Tutkimus selvittää mitä ovat Puolustusvoimien sähköiset palvelut. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mistä käytettävyys muodostuu, mitkä tekijät vaikuttavat käytettyyden kokemukseen ja mitä ovat hyvän käytettävyyden ominaisuudet. Sähköisten palveluiden käytettävyyttä arvioitiin useilla menetelmillä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin käytettävyyttä ilmiönä aikaisempien tutkimusten ja muun kirjallisen aineiston pohjalta. Sähköisten palveluiden käytettävyyttä tutkittiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Tutkimuksessa käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä olivat haastattelut ja kysely. Käytettävyyden arviointimenetelminä olivat haastatteluina toteutettu asiantuntija-arviointi ja kyselynä toteutettu loppukäyttäjäarviointi sekä loppukäyttäjäarviointiin sisältynyt System Usability Scale -kysely. Haastatteluissa ja kyselyssä ongelmanratkaisumenetelmänä oli kahdeksan ominaisuuden heuristiikka. Heuristiikat sopivat sellaisten monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen, joita ei voida kattavasti määritellä, eikä niihin ole olemassa vain oikeaa tai väärää, tai vain hyvää tai huonoa vaihtoehtoa. Mittausmenetelmänä kyselyssä käytettiin sisäistä ja samanaikaista triangulaatiota. Haastatteluiden ja kyselyn avointen kysymysten aineiston analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Kyselyn suljettuja kysymyksiä analysoitiin lisäksi tilastollisesti kuvailevalla analyysillä ja tilastollisella päättelyllä. Tutkimuksen tuloksena osoitettiin, että sähköisten palveluiden käytettävyydessä on parannettavaa. Arvioinneissa löydettiin useita käytettävyysongelmia. Ongelmista osa oli myös sellaisia kriittisiä ongelmia, joiden seurauksena voi syntyä virheellistä tietoa tai ne voivat vaarantaa henkilötietosuojan. Tutkimuksen tuloksena kuvattiin toimenpiteitä, joita toteuttamalla sähköisten palveluiden käytettävyyttä voidaan parantaa merkittävästi. Lisäksi kyselystä kyettiin laatimaan sellainen käytettävyyden mittaus- ja arviointimenetelmä, jota voidaan käyttää myös muiden järjestelmien käytettävyysarvioinneissa.

Pappi, lukkari, talonpoika, kolonialisti - Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys narratiiveissa 1600-luvulla

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen oli 1600-luvun Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys. Tutkimuksen alue on Pohjois-Amerikan koillisosat ja tutkittavana populaationa siirtokunnissa asuneet tai niistä kirjoittaneet englantilaiset ja hollantilaiset. Tutkielman metodi on sisällönanalyysi. Tutkin laajan joukon alueen siirtokuntalaisten narratiiveja. Pääasiallinen alkuperäislähteeni on kirjasarja Original Narratives of Early American History. Poimin narratiiveista luontoa käsitteleviä representaatioita. Jaoin representaatiot edelleen luokkiin ja alaluokkiin, jonka jäl-keen representaatiot pystyi pelkistämään. Vertasin luokitteluani valikoimaani aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan siirtokuntalaisten luontokäsitys perustui joko perinteisiin kristilliseen luontokäsitykseen tai oli modernimpi utilitaristinen. Sekä perinteiseen, että utilitaristiseen luontokäsitykseen sopivia representaatioita nousi esille. Luontokäsitykset olivat myös sekoittuneet. Erotin kolme toisistaan erottuvaa luontokäsitysten luokkaa. Ensimmäinen luokka koostui representaatioista, jotka korostivat luonnon paratiisimaisia ominaisuuksia. Toinen luokka korosti luonnon erämaisuutta. Kolmas luokka koostui muista representaatioista, joissa korostuivat työnteko, tieteellinen kuvailu tai kaupankäynti. Kaikilla luokilla oli määriteltävissä useita alaluokkia, yhteensä kuusitoista. Luokkien muodostamisen jälkeen pystyin päättelemään, että siirtokuntalaisille ei voinut määritellä vain yhtä tiettyä luontokäsitystä. Siirtokuntalaisten luontokäsityksessä oli piirteitä utilitaristisesta suhtautumisesta luontoon, mutta se säilytti sisällään vielä vanhoja piirteitä vanhasta perinteisestä luontokäsityksestä. Yleisiä tuloksia oli, että kaupallisten siirtokuntien asukkaat tunnistivat muokkaamattoman luonnon taloudellisen hyödyn, mutta uskonnolliset siirtokuntalaiset suhtautuivat muokkaamattomaan luontoon peläten. Myös osa kaupallisten siirtokuntien asukkaista suhtautui tällä tavalla. Sekä kaupallisten, että uskonnollisten siirtokuntien asukkailla näkyi merkkejä protestanttisen työmoraalin vaikutuksesta luontokuvaan.

Uusien konsolidointistandardien vaikutus suomalaisten pörssiyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin

Vuonna 2011 julkaistun IFRS-konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan sääntelyuudistuksen noudattaminen on ollut suomalaisille pörssiyhtiöille pakollista vuoden 2014 alusta alkaen. Tämän konsolidointistandardiuudistuksen seurauksena julkaistiin kolme täysin uutta tilinpäätösstandardia: IFRS 10, IFRS 11 sekä IFRS 12. Näiden standardien julkaisemisen yhteydessä aikaisemmin olemassa olleet standardit IAS 27 ja IAS 28 uudistettiin vastaamaan uusien standardien mukanaan tuomaa sääntelyä. Uudistuksen taustalla on vaikuttanut vahvasti vuonna 2007 alkanut ja koko maailmantaloutta koskettanut finanssikriisi, joka lisäsi merkittävästi yrityksen sidosryhmien tarvetta saada tietoa riskeistä, joille yritykset altistuvat sijoituksissaan toisiin yrityksiin. Tämän lisäksi sääntelyn uudistamiseen on vaikuttanut tarve vähentää konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä tulkintakysymyksiä ja siten parantaa konsernitilinpäätösten vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tutkielmassa selvitetään standardiuudistuksen keskeinen sisältö ja pyritään vastaamaan kysymykseen, onko uudistuksella vaikutusta suomalaisten pörssiyhtiöiden konsernitilinpäätöksiin ja millaisia nämä mahdolliset vaikutukset ovat. Tutkielman teoria koostuu tilinpäätösraportoinnin, kansainvälisten tilinpäätösstandardien sekä konserniraportoinnin perusteisiin liittyvistä teorioista ja standardiuudistuksesta aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta uudistuksen keskeiseksi sisällöksi todettiin uusi määräysvallan määrittämismalli, pääomaosuus-menetelmän soveltaminen yhteisyritysten ainoana yhdistelymenetelmänä, uudistettu yhteis-järjestelyjen luokittelu sekä uudet liitetietovaatimukset. Tutkielman empiirisessä osiossa standardiuudistuksen vaikutuksia tutkittiin aineistolla, joka koostui Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden vuoden 2014 konsernitilinpäätöksistä. Tutkimus-menetelmänä aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Sen avulla saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että IFRS 10 ja IFRS 11 -standardien vaikutukset tutkimusaineistossa olivat lähinnä yksittäisiä, mutta hieman yli kolmasosa yrityksistä raportoi IFRS 12 -standardin vaikuttaneen konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Tutkielman johtopäätöksenä todettiin, että konsolidointistandardiuudistus ei lähtökohtaisesti sisällä merkittäviä uudistuksia konsernitilinpäätöksen laatimiseen ja tutkimusaineistosta havaitut vaikutukset olivat siten linjassa tämän sekä aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä havaitut muutokset konsernien raportointiin olivat yleisesti melko vähäisiä.

Konsultoivien erityislastentarhanopettajien kokemuksia kasvun ja oppimisen tukemisesta esiopetuksessa

Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen konsultoivien erityislastentarhanopettajien kokemuksia kasvun ja oppimisen tukemisesta ja tuen järjestämisestä esiopetuksessa kolmiportaisen tuen käyttöönoton jälkeen. Tarkoituksena oli myös selvittää kasvun ja oppimisen tukemisen yhdistymistä esiopetusryhmän lapsilähtöiseen toimintaan. Tutkimuksen tarkoitukseen liittyi pyrkimys saada tietoa, miten kolmiportaiselle tuelle asetetut tavoitteet kaikille yhteisen koulun kehittämisestä ja varhaisen tuen edistämisestä näkyvät esiopetuksen järjestämisessä ja toiminnassa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttäen teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Siinä korostuu pedagoginen asiantuntijuus lapsen kasvun ja oppimisen tuen määrittämisessä ja arvioinnissa. Kolmiportaisen tuen myötä on esiopetuksen alkaminen erityiskoulun esiopetuksessa valtakunnallisesti vähentynyt. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan esiopetuksen erityisopetus järjestettiin erityiskoulujen esiopetusryhmissä. Konsultoivien erityislastentarhanopettajien työn painopiste on muuttunut varhaisen tuen suuntaan. Tutkittavien kokemusten mukaan oppimisen vaikeudet on pyritty tunnistamaan varhain muun muassa konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja lastentarhanopettajan välistä yhteistyötä tiivistämällä. Käytetyimmät opetusmuodot olivat pienryhmätyöskentely ja joustavat ryhmittelyt. Lasten yhteistä toimintaa pidettiin tärkeänä ja yksilöopetuksesta oli luovuttu lähes kokonaan. Esiopetusryhmän toiminnassa lapsilähtöisyys ja kaikkien lasten osallisuus tuli esiin lapsia kuuntelemalla ja heidän ideoihinsa tarttumalla toiminnan järjestämisessä. Tutkimuksen tuloksissa painottui lastentarhanopettajan pedagogisen vastuun selkiintyminen kolmiportaisen tuen käyttöön myötä.

Esitutkintayhteistyö lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisessä. Empiirinen tutkimus esitutkintayhteistyön nykyrakenteesta

Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on kahdeksankertaistunut vuodesta 1980. Aihe on ollut viime vuosina niin kansallisen kuin kansainvälisenkin huolen kohteena. Lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa esitutkinnan valmistelutehtävä on korostunut, sillä jo esitutkinnassa hankittu lapsen kertomus on usein ainoa näyttö mahdollisesta rikoksesta. Lisäksi näiden rikosten selvittämiseen liittyy tavallista suuremmat näyttö- ja selvittämisvaikeudet. Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittämiseen osallistuu laaja joukko eri viranomaisia, kuten poliisi, syyttäjä, terveydenhuoltohenkilökunta ja lastensuojeluviranomaiset. Jokaisella tutkintaan osallistuvalla viranomaisella on oma roolinsa tutkinnan suorittamisessa. Kirjallisuudessa lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia onkin kuvattu moniammatilliseksi ja monitieteiseksi haasteeksi. Aikaisempien tutkimusten valossa lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen ei ole täysin ongelmatonta. 1.1.2014 tuli voimaan uusi esitutkintalaki, jossa laintasolle kirjattiin ensimmäistä kertaa velvollisuus esitutkintayhteistyön tekemiseen. Tässä tutkimuksessa selvitän, miten esitutkintayhteistyön tekeminen lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisessä nykyrakenteessa toteutuu ja millaisia etuja yhteistyö poliisin ja syyttäjän välillä tarjoaa. Lisäksi tarkastelen käynnissä olevan LASTAhankkeen kautta lastentalomallin tarvetta Suomessa. Tutkimukseni pääasiallisena empiirisenä aineistona ovat poliiseille ja syyttäjille tekemäni asiantuntijahaastattelut. Tutkimukseni aineiston analyysissä käytin sisällönanalyysiä. Tutkimukseni osoitti, että poliisin ja syyttäjän välinen yhteistyö lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosepäilyjen selvittämisessä on vahvistunut. Esitutkintayhteistyö ei ole tiivistynyt vain lain- ja ohjeiden tasolla vaan yhteistyön tekeminen on siirtynyt myös käytännön tutkintatyöhön. Paikansin yhteistyön tekemisessä myös joitakin ongelmia, kuten ennakkoilmoituksen tekemisen ja sen ajankohdan oikeellisuuden. Tutkimukseni mukaan poliisin ja syyttäjän välistä esitutkintayhteistyötä voidaan puolustaa monesta näkökulmasta. Lisäksi lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittäminen edellyttää poliisilta ja syyttäjältä erikoisasiantuntemusta. Tutkimukseni perusteella olen päätynyt ehdottamaan LASTA-hankkeen kehittämistä ensisijaisesti voimassa olevan esitutkintayhteistyörakenteen kautta. Lähtökohdaksi tässä kehitystyössä tulisi asettaa nykyisessä rakenteessa paikannetut ongelmakohdat.

Perhehoidon sijaisisien kokemukset saamastaan tuesta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin perhehoitajina toimivien isien kokemusta saamastaan tuesta. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: 1) Millaista tukea sijaisisät ovat vanhemmuuteensa saaneet? 2) Onko tuki ollut haastateltavien sijaisisien mielestä riittävää? Kokevatko he tuleensa tuetuiksi? Teoreettisena näkökulmana tutkimuksessa on empowerment. Tutkimuksessa on empowerment-viitekehyksen kautta tarkasteltu perhehoidon tuen aikaansaamaa voimaantumisen prosessia. Prosessissa perhehoitajaisiä voimaannuttaa heidän saamansa tuki. Perhehoitajat puolestaan voimaannuttavat sijoitettua lasta. Toisaalta tutkimuksen tuloksia tarkastellaan myös osana nykyistä lastensuojelun toimintaympäristöä. Tutkimuksessa on tutkittu sijaisien kokemuksia tuesta ja sen tarpeesta. Siksi myös isyyttä, sen olemusta ja muotoja on tarkasteltu tässä tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin viisi perhehoitajaisää eri paikkakunnilta. Haastattelut toteutettiin haastateltavien kodeissa puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa on sisällönanalyysi ja teemoittelu. Tutkimustulosten mukaan haastatellut sijaisisät saavat monenlaista tukea sijaisvanhemmuuteensa. Erilaisia haastateltujen sijaisisen saamia tuen muotoja olivat mentorointi, työnohjaus, vertaisryhmät, Pride-koulutus, täydennyskoulutukset sekä perhehoitajien vapaat. Vaikka tukea oli melko monipuolisesti tarjolla, ja haastatellut perhehoitajaisät kertoivat hyödyntäneensä erilaisia tuen muotoja, oli haastateltujen kokemus silti se, että he jäävät usein arjessa yksin. Sjaishuoltoyksikön tukeen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta oman perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tuen koettiin pääosin olevan riittämätöntä, eikä omaa työntekijää ollut helppoa tavoittaa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Tutkimuksen myötä syntyi uusia ajatuksia mahdollisista perhehoitajaisien ja perheessä asuvien poikien toiminnallisemmista tuen muodoista.

”KOULUTUS, SE VAAN ON NIINKU PÄIVÄN SANA.” Haastattelututkimus koulutuksen diskursseista sekä yksilöön että työyhteisöön kohdistuvista paineista työelämän muutoksessa

Tässä Pro gradu –tutkielmassa haluttiin selvittää työssäkäyvien näkemyksiä työn merkityksestä, työyhteisöstä sekä koulutuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada uudenlaista näkökulmaa koulutuksen diskursseista, siitä, miten koulutus nähdään nykypäivänä sekä siitä, mikä merkitys työllä sekä sosiaalisella kanssakäymisellä on muuttuvassa yhteiskunnassamme. Kyseessä oli haastattelututkimus, jossa haastateltiin seitsemää työssäkäyvää ihmistä. Heistä viisi oli naisia ja kaksi miehiä. Kaikki osallistujat olivat olleet työelämässä vähintään kymmenen vuoden ajan. Kolme vastaajista toimi esimiesasemassa ja neljä taas työntekijän asemassa. Haastattelu oli puolistrukturoitu, jotta saatiin mahdollisuus haastattelutilanteen hieman vapaampaan kulkuun. Ajatuksena oli keskustelunomainen haastattelutilanne, jossa haastateltava sai osaltaan ohjata keskustelun kulkua. Tämän laadullisen tutkimuksen aineiston analyysimenetelminä toimivat sisällönanalyysi sekä diskurssianalyysi. Sisällönanalyysilla saatiin luotua yleiskatsaus työn ja koulutuksen tilanteeseen ja diskurssianalyysilla pyrittiin syvällisempään tietoon koulutuksesta vallitsevista diskursseista. Kahden menetelmän käyttö loi tietyllä tapaa eri tasoja tutkimukseen ja teki siitä mielenkiintoisemman. Työn merkitys on edelleen suuri tämän päivän työntekijälle. Työ saattaa olla muuttunut ja varsinkin tavat, joilla työtä tehdään, mutta edelleen nähdään tärkeänä työ, sillä siitä saadaan toimeentulon lisäksi vahvistettua omaa identiteettiä sekä henkistä jaksamista henkilökohtaiseenkin elämään. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, sillä jokaisella työpaikalla jossain määrin täytyy olla tekemisissä ihmisten kanssa, oli kyseessä oma työyhteisö tai asiakkaat. Koulutuksesta puhuttaessa löydettiin kuusi erilaista diskurssia, joissa kaikissa koulutuksen vaikutukset nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena. Kaikenlainen koulutus, sekä ammatillinen sekä ilmapiirin parantamiseen tähtäävä koulutus nähdään mielenkiintoisena, kunhan se täyttää tietyt vaatimukset. Koulutuksen tulee tarjota jotain uutta. Se täytyy kohdistaa oikealle kohderyhmälle. Ja sen täytyy olla laadukasta. Koulutus nähdään edelleen yhtenä menestystekijöistä, mutta sen kritiikitön asema alkaa olla vaakalaudalla.

Globaalin talouden reunoilla – Kuuban bioteknologia globaaleissa tuotantoverkostoissa

Globaalia taloutta tutkittaessa tärkeäksi ovat muodostuneet yritysten maailmanlaajuiset tuotantoverkostot, joissa valmistetaan tuotteita ja palveluita yli valtion rajojen. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella miten kauppasaarron eristämä, globaalista taloudesta pitkään erillään ollut kehittyvä maa on integroitunut globaaliin talouteen korkean teknologian alalla. Tutkimuskohteeksi valittiin Kuuban terveysalan bioteknologian yrityksiä ja tutkimuskysymystä lähestyttiin globaalin tuotantoverkoston käsitteen avulla. Tutkielmassa tarkastellaan Kuuban bioteknologian yritysten kansainvälisen liiketoiminnan muotoja ja liiketoimintamuotojen sijoittumista maantieteellisesti, bioteknologian arvoketjun maantieteellistä sijoittumista ja Yhdysvaltojen kauppasaarron vaikutusta Kuuban bioteknologiaan. Tutkielmassa sovellettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto koostui sekundäärisistä dokumenteista, joiden analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä. Kuuban bioteknologian yritykset vievät tuotteitaan yli 50 maahan. Ne perustavat yhteisyrityksiä ja lisensioivat kehittämäänsä teknologiaa erityisesti muissa kehittyvissä maissa sijaitseville yrityksille. Yritystoimintaa tehdään Kuuban rajojen ulkopuolella, sosialistisen talouden rajoittaessa toimintaa Kuubassa. Bioteknologian yritykset patentoivat tuotteitaan aktiivisesti niille tärkeillä markkinoilla ja niiden tuotteita tutkitaan kansainvälisissä kliinisissä tutkimuksissa. Bioteknologian tuotteiden tuotanto tapahtuu pääasiassa Kuubassa. Yritykset kaupallistavat tuotteitaan itse tai yhteistyössä kansainvälisten yritysten kanssa. Yhdysvaltojen pakotteet rajoittavat myös muiden maiden kauppaa Kuuban kanssa ja vaikuttavat siten Kuuban bioteknologian yritysten kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä tuotanto ovat Kuuban bioteknologian yritysten keskeistä osaamisaluetta. Lääketeollisuutta ja bioteknologiaa säädellään vahvasti. Voidakseen toimia kansainvälisillä markkinoilla bioteknologian yritysten on tullut ottaa huomioon kansainväliset säätelyjärjestelmät arvoketjussaan. Kuuban bioteknologian yritykset toimivat sekä vaikeassa sosialistisen talouden toimintaympäristössä että altistuvat kauppasaarron ulkoisille rajoitteille. Siitä huolimatta yritykset ovat onnistuneet kehittämään uusia tuotteita ja kasvattamaan toimialan maan toiseksi suurimmaksi teollisuustuotteiden viejäksi. Kauppasaarron poistaminen tulevaisuudessa tulee todennäköisesti johtamaan uuden markkina-alueen avautumiseen, joka sijaitsee maailman suurimman bioteknologisten lääkkeiden tuottajan, Yhdysvaltojen, naapurissa.

Yhteistyön ongelmat kahden oppilaitoksen välillä – Case: Kotka Maritime Centre

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden oppilaitoksen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston merenkulkualan koulutusten, välisiä yhteistyöongelmia. Tutkimus rajattiin koskemaan täydennyskoulutus- ja simulaattorikeskusyhteistyön ongelmia. Yhteistyössä oli todettu olevan ongelmia, ja tutkimuksella selvitettiin ongelmat ja luotiin toimenpide-ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoiduin haastatteluin, johon haastateltiin yhteensä 22 henkilöä molemmista oppilaitoksista. Tutkimuksen runko luotiin teoreettisen viitekehyksen mukaisesti organisaatioiden välisen yhteistyön elementeistä. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuksen perusteella löydettiin useita ongelmia yhteistyössä. Kolme keskeisintä ongelmaa olivat henkilösuhteissa esiintynyt luottamuspula ja henkilökemiat, johtamisen puute sekä roolien ja työtehtävien epäselvyys. Työtä ongelmien korjaamiseksi tulee olemaan, mutta ne ovat ratkaistavissa luomalla tarkemmat suuntaviivat yhteistyölle ja lisäämällä vuorovaikutusta kokoontumisten avulla. Molemmilla oppilaitoksilla oli tulevaisuuteen tähtäävä näkemys yhteistyön lisäämisestä ja kehittämisestä.

Corporate green image communication through public disclosures and social media

Today, companies need to mind the environment in all their actions. Policies, regulations and growing pressure from environmentally conscious public are driving corporations to invest increasingly in their green images. Communication plays a key role in forming and maintaining that image. This thesis explores how six selected companies communicate about their environmental efforts and activities, and its linkage to their green images, in annual and sustainability reports and in Facebook. The companies come from the U.S. and Europe and operate in three different industries: ICT, oil and gas, and aerospace & defense. Qualitative and quantitative content analyses are conducted to examine 36 reports and 121 Facebook messages, collected from the period of 2010-2014, and from 2005 for comparison. The results show that although the quality and quantity of environmental disclosure is increasing, there is still room for improvement. Overall, disclosure in the ICT sector is on the highest level. The European companies disclose more and on average have stronger green images than the American ones. Emissions and ways to reduce them is by far the most covered topic in both continents and in all three industry sectors. The messages in Facebook are closer to advertising, and overall the platform is utilized surprisingly little.

140 merkin demokratiaa. Kuinka demokratia voi Twitterissä

Twitter on internetissä toimiva lyhytviestipalvelu, joka voidaan lukea osaksi sosiaalista mediaa. Sen käyttäjät voivat julkaista korkeintaan 140 merkin mittaisia viestejä, eli twiittejä, sekä lukea, jakaa ja kommentoida toisten käyttäjien lähettämiä twiittejä. Palvelun piirissä lähetetään tätä kirjoitettaessa kymmeniä tuhansia suomenkielisiä twiittejä päivittäin. Twiitit koskevat usein ajankohtaisia aiheita ja tapahtumia. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, toteutuuko Twitterissä käytävässä eduskuntavaaliaiheisessa keskustelussa aggregatiivisen, deliberatiivisen tai agonistisen demokratiakäsityksen piirteitä. Normatiivisten demokratiateorioiden operationalisoinnnissa tutkielmassa on käytetty erityisesti Raphael Kiesin deliberatiivisen demokratian operationalisointikehikkoa sekä Lincoln Dahlbergin digitaalisen demokratian positiomallia. Aineistona on Twitterin tietokannasta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suodatettu ja kerätty kokoelma twiittejä (n=870), jotka muodostavat yhteensä 25 kokonaista keskustelua. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä kuvailevia kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikkien edellä mainittujen demokratiateorioiden mukaisia piirteitä oli havaittavissa tutkituista keskusteluketjuista. Kokonaisuutena aineistosta havaitut vuorovaikutuksen piirteet muodostavat kuvan keskustelukulttuurista, joka muistuttaa käsitellyistä demokratiaihanteista eniten aggregatiivista, liberaalia demokratiaa. Mainittua normatiivista demokratiakäsitystä tukevat myös Twitterin asettama 140 merkin yläraja viestien pituudelle sekä Twitterin tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa julkaisema äänestystoiminto. Merkillepantava huomio on myös se, että osallistujien välistä näkyvää vuorovaikutusta esiintyy Twitterissä vähän suhteessa twiittien kokonaisvolyymiin.

TOTEUTUUKO KOLMIPORTAINEN TUKI? ” niin hyvin kuin näillä resursseilla voi toteutua” - luokanopettajien kokemana

Tutkimuksessa halusin selvittää luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia kolmiportaisen tuen toteutumisesta yleisopetuksen luokissa sekä, sitä miten perusopetuslain muutos vaikutti luokanopettajan työhön. Tarkoitukseni oli myös selvittää, miten opettajuus sekä luokanopettajien työnkuva ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet ja millaisia näkemyksiä luokanopettajilla on inkluusiosta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineiston keräsin teemahaastatteluin huhti – kesäkuussa 2015 haastattelemalla seitsemää luokanopettajaa yhden kunnan alueelta. Haastatteluista sain monenlaista tutkimustietoa pienen tutkimusotoksen avulla. Aineiston litteroin ja analysoin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Taustateoriassa määrittelen inkluusion käsitteen ja tuon esille inklusiivisen koulun ja opettajuuden vaatimuksia. Tämän lisäksi teoriapohjana on kolmiportainen tuki sekä opettajuuden muutoksen käsitys. Aihe on ajankohtainen, sillä perusopetuslain muutoksesta on kulunut vasta melko vähän aikaa. Haastattelemani luokanopettajat näkivät inkluusion pääosin hienona asiana, mutta he peräänkuuluttivat riittävien resurssien osoittamista sen toiminnan takaamiseksi. Kolmiportaisen tuen toimivuus nykyresursseilla koettiin melko haastavaksi. Luokanopettajien työnkuvan suurin muutos kolmiportaisen tuen voimaan tulon jälkeen koettiin dokumentoinnin ja yhteistyön lisääntymisessä.

Yksinäisyyden kokemukset, tyypit ja hyvinvointi – tarkastelussa Nyyti ry:n keskustelupalstan kirjoitukset

Yksinoloa on sekä positiivista että negatiivista. Tässä tutkielmassa käsittelen negatiivista yksinäisyyttä, kun ihminen ei ole yksin omasta tahdostaan. Tarkastelen, miten yksinäiset kuvaavat yksinäisyytensä syitä ja sen kestoa. Lisäksi tarkastelen aineistosta esille nousseita eri yksinäisyyden tyyppejä. Aineistonani toimivat korkeakouluopiskelijoille suunnatun Nyyti ry:n yksinäisyys-aiheisen keskustelupalstan kirjoitukset vuodelta 2013, joita tutkielmaani valikoitui tarkasteltavaksi 267 kappaletta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii hermeneuttis-fenomenologinen lähestymistapa ja analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Yksinäisyys voi olla mielenterveyttä uhkaava ongelma ja se voi olla esteenä kehitykselle, sillä lapsuudessa ja nuoruudessa oman minän ja persoonan muotoutuminen ovat tärkeässä kehitysvaiheessa. Yksinäisyydelle altistavia piirteitä ovat esimerkiksi ujous, sisäänpäin kääntyneisyys, kiltteys, erilaisuus ja haluttomuus ottaa sosiaalisia riskejä. Yksinäiset selittivät yksinäisyyttään myös heikosta itsetunnosta tai puutteellisista sosiaalisista taidoista johtuvaksi. Aikaisemmat pettymykset ihmissuhteissa, kuten koulukiusaaminen, vaikuttivat yksinäisten asennoitumiseen muita kohtaan negatiivisesti. Monet yksinäisistä vetäytyivät ihmissuhteista, eivätkä enää tehneet aloitteita. Opiskelijayhteisössä ryhmät muodostuvat tiiviiksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ja aktiivinen osallistuminen yhteisiin tapahtumiin on tärkeää. Useat yksinäiset kokivat ulkopuolisuutta suhteessa ryhmiin tai yhteisöön ja kokivat, että heillä ei ollut riittävästi läheisiä ihmissuhteita, joissa voisi olla oma aito itsensä. Monet yksinäisistä kokivat joutuvansa piiloutumaan jonkinlaisen suojamuurin taakse ja näyttelemään roolia muiden seurassa. Lähes kaikki kirjoittajista olivat kroonisesti yksinäisiä, eli sitä oli kestänyt kaksi vuotta tai enemmän. Sosiaalinen, emotionaalinen ja fenomenologinen yksinäisyys nousivat vahvasti esiin yksinäisyyden tyypeistä. Muita tyyppejä olivat kosminen, kollektiivinen ja normatiivinen. Yksinäisyys voidaan ajatella myös yhteiskunnasta sivuun jäämiseksi. Yksinäisyyden ollessa moninainen ongelma, sitä on kuitenkin tutkittu vähän, teoriapohja ei ole erityisen vankkaa ja yksinäisyyden mittareiden luotettavuutta on kyseenalaistettu.

Yhteinen huoli, erilaisia keinoja – Eduskuntakeskustelu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatusta nuorten yhteiskuntatakuusta vuonna 2013

Pro gradu –tutkielman tarkoitus oli selvittää mitä teemoja nuorten yhteiskuntatakuusta, tunnetummin nuorisotakuusta, nousi esille eduskunnan täysistuntokeskusteluissa vuonna 2013. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella muodostuiko asioista eriäviä näkemyksiä puolueiden välille sekä oliko eduskuntakeskusteluissa havaittavissa yhtenäisyyttä tai hajontaa hallitus—oppositio tai vasemmisto—oikeisto –asetelmassa. Metodillisesti tutkimus on laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä sekä sivuaa diskurssianalyysia ja poliittisen retoriikan tarkastelua. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu Jyrki Kataisen hallituksen (2011–2015) hallitusohjelmaan ja nimetty yhdeksi hallituskauden kärkihankkeeksi. Nuorisotakuu tuli täysimääräisenä voimaan vuoden 2013 alusta. Täysistunnoissa suurimpia teemoja, jotka hallitsivat nuorisotakuusta käytävää keskustelua olivat takuun rahalliset resurssit, nuorten palveluprosessien sujuvoittaminen, koulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä nuorten nopeampi siirtyminen työelämään. Hankkeena nuorisotakuu ja sen tavoitteet saivat vahvan tuen koko puoluekentältä, mutta oppositiopuolueiden, keskustan ja Perussuomalaisten, edustajat kritisoivat takuulle varattuja resursseja riittämättömäksi. Myös hallituksen suunnittelemien koulutusleikkauksien oppositiopuolueet kokivat olevan ristiriidassa koulutustakuun kanssa ja epäoikeudenmukaisena pidettiin etenkin leikkausten alueellista kohdentumista. Hallituspuolueet pitivät nuorisotakuuta merkittävänä panostuksena nuoriin ja tulevaisuuteen. Hallitusta jakoivat kuitenkin esimerkiksi kysymykset nuorisotakuun velvoittavuudesta sekä oppivelvollisuusiän mahdollisesta pidentämisestä vuodella. Nuorten saattaminen työelämään ja oppisopimus-koulutus yhtenä väylänä puhutti kansanedustajia laajasti. Nuorten työllisyydestä ja työllistämisestä puhuttaessa oikeiston puolelta toivottiin joustavampia työmarkkinoita, jotta kynnys palkata uusia ja nuoria työntekijöitä madaltuisi.

Suomi tuli Saamenmaahan, Saamenmaa palasi Suomeen – Saamelaisten kotialueen rinnakkainen olemus valtion rajaamana artikuloituna tilana ja saamelaiskulttuurin kulttuurisena tilana

Tutkielman aiheena ovat saamelaisten arjessa läsnä olevat käsitykset ja kokemukset heidän kotialueensa spatiaalisesta todellisuudesta. Tutkimuksessa selvitän millaisena kotialueen olemus näyttäytyy saamelaisille kahden kulttuurin vaikutuspiirissä eletyssä arjessa, millä tavalla eletyn tilan olemus näyttäytyy saamelaiskulttuurin kulttuurisena tilana ja millä tavalla eletyn tilan olemus näyttäytyy valtion rajaamana artikuloituna tilana. Tutkielmassa esitellään kahden eri kulttuurin eri aikoina vallinneet tavat jäsentää saamelaisten kotialueen sosiaalisesti tuotettua spatiaalista todellisuutta sekä valtion rajaamana artikuloituna tilana että saamelaiskulttuurin kulttuurisena tilana. Analyysiosiossa selvitetään, miten aineistodokumenteissa esiintyvien saamelaisyksilöiden kahden kulttuurin välissä eletyn arjen kokemukset tukevat näitä yhteiskunnallisten valtarakenteiden ylläpitämiä tilakäsityksiä. Näin tutkimus yhdistää yhteiskuntakriittistä ja humanistista näkemystä, jossa yksilön arkipäiväinen elämä kietoutuu yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin. Näkemykset kohtaavat toisensa saamelaisten eletyssä tilassa. Aineistona on kaksi nykypäivän arkea Saamenmaalla kuvaavaa dokumenttia ja, tutkimusmenetelmä toimii teoriasidonnainen sisällönanalyysi, jonka avulla aineistosta etsitään teemakokonaisuuksia, jotka joko korostavat kotialueen olemusta valtion rajaamana artikuloituna tilana tai saamelaiskulttuurin kulttuurisena tilana. Tutkimusasetelmassa alkuperäiskansayhteisöä on tutkimassa yhteisön ulkopuolelta tuleva tutkija. Tällainen tutkimusasetelma on herkkä aihe alkuperäiskansayhteisöä koskevassa tutkimuksessa, jossa vastaavanlaista tutkimusasetelmasta lähteneellä tutkimuksella on vuosisatoja oikeutettu kolonialismin harjoittaminen. Tutkimuksen lähtökohtana on tätä taustaa vasten peilaten alkuperäiskansasensitiivisyyteen pyrkiminen ja tutkijan roolin tunnustaminen yhteisön ulkopuolisena tulkitsijana, joka myös saattaa ymmärtää toisin tutkimuskohteiden kokemukset. Tutkimustulosten mukaan kummankin alueella vaikuttavan kulttuurin tavat käsittää kotialueen olemusta ovat läsnä dokumentissa esiintyvien saamelaisten arjessa. Aineistosta erottuu teemakokonaisuuksia, joiden yhteydessä saamelaisten eletyn tilan olemus korostuu sekä valtion rajaamana artikuloituna tilana että saamelaiskulttuurin kulttuurisena tilana.