Suomi-promootiota yhteistyössä : Kansalliskirjasto ja UM

kysymykset Esko Rahikainen

Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla

Tutkimukseni käsittelee suomen kielen sanaston kehitystä 1800-luvulla eli aikana, jolloin suomen kielestä kehittyi monialainen sivistyskieli. Esimerkkiaineistona on yhden erikoisalan, maantieteen sanasto. Suomen kirjakieli syntyi 1500-luvulla, mutta aluksi kirjoitettua kieltä tarvittiin pääasiassa uskonnollisissa yhteyksissä. 1800-luvun aikana kielen käyttöalat monipuolistuivat ja uutta sanastoa tarvittiin monien erikoisalojen tarpeisiin. Ryhdyttiin tietoisesti kääntämään tietokirjallisuutta ja kirjoittamaan eri aiheista. Tutkimukseni selvittää maantieteen sanaston kehittymistä sadassa vuodessa erityisesti maantieteen oppikirjoissa. Tutkimus kuvaa sanaston kehitystä teoreettisesti uudenlaisista lähtökohdista tarkastelemalla leksikaalista variaatiota. Variaatiota on kuvattu tarkasti sekä yksittäisten käsitteiden nimitysten kehityksenä että ilmiönä yleisesti. Tutkimus hyödyntää myös kognitiivista lähestymistapaa, etenkin sosiokognitiivisen terminologian teoriaa. Aineiston analyysin pohjalta syntyy kuva sanaston kehityksestä ja vakiintumisesta. Tutkimus kuvaa myös tapoja, joilla uusia käsitteitä nimettiin. Se pohtii eri nimeämistapojen suhdetta sekä kirjoittajien ja aikalaisten roolia sanaston vakiintumisessa. 1800-luvun maantieteen sanastossa on runsaasti variaatiota; vain harvojen käsitteiden nimitykset ovat vakiintuneita tai vakiintuvat nopeasti. Tämän variaation kuvaaminen leksikaalisena variaationa osoittautui tutkimuksessa hyväksi metodiksi. Koska kirjakieli oli vakiintumatonta, nimityksissä esiintyy paljon kontekstuaalista variaatiota esimerkiksi sanojen kirjoitusasuissa. Kirjoittajat myös pohtivat havainnollista tapaa nimetä käsitteitä, ja tästä aiheutuu onomasiologista variaatiota. Semasiologinen variaatio taas kertoo käsitejärjestelmän vakiintumattomuudesta. Aineiston sanaston lähtökohdat ovat vanhan kirjasuomessa, mutta tältä pohjalta luodaan valtava määrä uutta sanastoa tai otetaan aiemmin kirjakielessä käytettyjä nimityksiä uuteen merkitykseen. Tärkeä rooli on sekä nimitysten muodostamisella kotoisista aineksista että kääntämisellä, jossa malli saadaan toisesta kielestä mutta nimitysten ainekset ovat omaperäisiä.

Laadullisten tekijöiden vaikutus yrityksen luottoluokitukseen -case Nordea Pankki Suomi Oyj

Tutkielman päätavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat pankin luottoluokituksissa laadullisten tekijöiden arviointiin ja mikävaikutus näillä tekijöillä on luottoluokitukseen. Tutkimuksessa myös arvioitiinlaadullisten tekijöiden vaikutusta pankin pääomavaatimukseen. Tutkimuksessa olimu-kana pankin 408 yritysasiakasta. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista tut-kimusmenetelmää. Baselin pankkivalvontakomitean asettamat standardit ja rahoitusalan journaaleissa julkaistut tutkimukset muodostivat tutkimuk-sen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusten pohjalta asetettiin tutkimus-hypoteesit. Tutkimustulokset osoittivat, että laadullisten tekijöiden ja taloudellisten te-kijöiden arvioinnin erotukseen eivät vaikuta merkittävästi yrityksen ikä, ko-ko eikä asiakassuhteen kesto. Myöskään toimialalla ei ollut vaikutusta. Konttoreittain laadullisten tekijöiden arvioinnissa oli eroja. Laadullisia teki-jöitäarvioidaan keskimäärin positiivisemmin kuin taloudellisia tekijöitä mut-ta erotolivat koko otantajoukossa hyvin pieniä. Luottoluokitukset nousevat hieman laadullisten tekijöiden vaikutuksesta, jolloin tällä on pääomavaati-musta laskeva vaikutus. Laadullisten ja taloudellisten tekijöiden arvioinnin eroon voi kuitenkinolla olemassa perustellut syyt. Tutkimustulosten perusteellavoidaan todeta, että laadullisten tekijöiden arviointiin eivät vaikuta yksittäiset yrityskohtaiset tekijät. Luokittelijan sub-jektiivisten tekijöiden lisäksi taustalla saattaa vaikuttaa myös monet muut tekijät, joita ei ole tässä tutkimuksessa tutkittu.

II maailmansodan aikaisia lentolehtisiä yms.

TALVI- JA JATKOSODAN SOTAPROPAGANDALEHTISIÄ. Noin 2000 lehtistä vuosilta 1939-1945. Lentolehtisten avulla on levitetty sotapropagandaa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939-1944 rintaman molemmin puolin. Tämä ainutlaatuinen, aikaansa sidottu aineisto kertoo, millaisin sanoin ja kuvin poikkeuksellisissa oloissa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Lentolehtisiä levisi miljoonittain, mutta niitä ei juurikaan saatu kirjastoon vapaakappalelain perusteella. Pääosa lehtisistä on yksityishenkilöiden rintamilta ja muilta tahoilta keräämiä. Lehtisten kunto on jo alun perin ollut huono, ja myös niiden materiaali on heikosti säilyvää paperia. Kokoelmassa on sekä suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten levittämiä lehtisiä että heille sekä myös ruotsalaisille ja muille vapaaehtoisille osoitettuja lehtisiä. Varsinaisten lentolehtisten lisäksi on pikkukirjasia, sanomalehtiä, päiväkäskyjä ja virallisia julistuksia. Edustettuna on lukuisia kieliä: venäjä, saksa, ruotsi, suomi, viro, aunuksen ja karjalan kielet sekä muita Neuvostoliitossa käytettyjä vähemmistökieliä. Aineistossa on määrällisesti eniten Neuvostoliitossa painettuja, suomalaisille osoitettuja lentolehtisiä. Aineisto on jaoteltu aihepiireittäin kansioihin: 1. Suomalaisten puna-armeijalle suuntaamia lentolehtisiä. Suurin osa lentolehtisistä on venäjänkielisiä, mutta joukossa on myös muilla kielillä, esimerkiksi karjalan kielellä, laadittuja lentolehtisiä. 2. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 3. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 4. Neuvostoliittolaisia suomenkielisiä propagandalehtiä ja -julisteita. 5. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä lentolehtisiä. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja kaavakkeita. 6. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä suurikokoisia lentolehtisiä ja julisteita. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja vaali- ja propagandajulisteita. 7. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä lentolehtisiä. Lentolehtiset on suunnattu suomalaisten joukoissa taisteleville ulkomaalaisille vapaaehtoisille sekä Pohjois-Suomen saksalaisille joukoille. Mukana on myös puna-armeijan sotilailta löydettyjä valkovenäläisiä lentolehtisiä talvisodan ajalta. 8. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä julisteita sekä suurikokoisia lentolehtisiä. 9. Saksalaisten joukkojen sekä ruotsalaisten vapaaehtoisten lentolehtisiä sekä propagandalehtiä ja -kirjasia. 10. Saksalaisten puna-armeijan sotilaille suuntaamia venäjänkielisiä lentolehtisiä, julisteita sekä propagandalehtiä. Mukana on myös Lapissa olleiden saksalaisjoukkojen jälkeensä jättämää aineistoa.

Svecia Norvegia Russia Moscovitica. 1699 - 1

Viduae 1703

Charta öfver Åland med en del af Svenska och Finska skären samt post-vägen imellan Sverige och Finland - [Yleisnäkymä - Overview]

Stockholm : Kongl. landtmäteri contoiret 1789, E. Åkerlund

Suomi-neito - Suomi-neito 1

Postikortteja filatelistis-poliittisesta kokoelmasta ajalta 1899-1901.

1809 års riksgräns emellan Sverige och Ryssland Jemte special öfver trackten kring Torneå stad - 1

S.l. 1809 (?), Grav. af L.E. Personns

Matkailijayhdistyksen Helsingin kiertokatsausten opas 26-28 p:inä maalisk. 1911 = Vägvisare till Turistföreningens rundturer i Helsingfors 26-28 Mars 1911 - [Kansi]

Helsinki : [Suomen matkailijayhdistys] 1911