Cost-benefit analysis of using test automation in the development of embedded software

The goal of this thesis is to make a case study of test automation’s profitability in the development of embedded software in a real industrial setting. The cost-benefit analysis is done by considering the costs and benefits test automation causes to software development, before the software is released to customers. The potential benefits of test automation regarding software quality after customer release were not estimated. Test automation is a significant investment which often requires dedicated resources. When done accordingly, the investment in test automation can produce major cost savings by reducing the need for manual testing effort, especially if the software is developed with an agile development framework. It can reduce the cost of avoidable rework of software development, as test automation enables the detection of construction time defects in the earliest possible moment. Test automation also has many pitfalls such as test maintainability and testability of the software, and if those areas are neglected, the investment in test automation may become worthless or it may even produce negative results. The results of this thesis suggest that test automation is very profitable at the company under study.

Software product line for power converters

Työn tilaajana toimi Visedo Oy. Työn tavoitteina oli tutkia Visedo Oy:n ohjelmistokehityksen nykytila, tunnistaa seuraavat parannuskohteet ja antaa ohjeita havaittujen parannuskohteiden korjaamiseksi. Visedo Oy:n tehonmuokkain ohjelmistokehityksen nykytilaa käsiteltiin neljän valitun osa-alueen näkökulmasta: ohjelmistoarkkitehtuurityyli, komponenttipohjainen ohjelmistokehitys, ohjelmistotuotelinjojen kehitysmenetelmät ja ohjelmistovariaatioiden hallinta. Valituilla osa-alueilla havaittujen parannuskohteiden perusteella annettiin korjausehdotuksia: ohjelmistoarkkitehtuurin rakenteeseen, komponenttien jakautumiselle, komponenttien koostamiselle ja komponenttien versioinnille. Lisäksi ehdotettiin uudenlaista ohjelmistotuotelinja rakennetta, joka yhdistää kerros- ja komponenttipohjaiset arkkitehtuurityylit mahdollistaen ominaisuuksiltaan eroavien tehonmuokkain ohjelmistojen hallinnan.

Peliohjelmoinnin alkeet

Tämä kandidaatintyö tutkii peliohjelmoinnin mahdollisuuksia ohjelmoinnin alkeiden opetuksessa sekä Unity3D-ohjelman toimivuutta 2D-pelinkehityksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Peliohjelmoinnin alkeet -kurssille kurssirunko sekä todistaa Unity3D-ohjelman toimivuus 2D-pelinkehityksessä kehittämällä esimerkkipeli. Tuotoksena kurssille kehitettiin kuusiosainen kurssirunko, johon myös suunniteltiin täysin aloittelijoille tarkoitettu vapaaehtoinen UnityScriptin alkeet osio. Ohjelmoinnin aloittelijoille suunniteltu kurssi käy läpi Unity3D-ohjelman perusteet sekä tutustuu skriptauksen alkeisiin. Kurssirunko käy 2D-pelinkehitykseen liittyviä konsepteja loogisesti läpi. Työn toisena tavoitteena oli esimerkkipelin kehitys ja Unity3D-ohjelman 2D-pelinkehitystyökalujen testaus. Pelin tekeminen onnistui yli odotusten. Vaikka peli on erittäin yksinkertainen ja lyhyt, se toimii esimerkkipelinä mainiosti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Unity3D-ohjelman 2D-työkalut ovat toimivia laadukkaiden 2D-pelien kehittämiseen. Tuotoksena laadittu kurssirunko antaa suuntaa kurssien rakentamiseen peliohjelmoinnin aloittelijoille. Pelinkehitys kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuudet ja perustaidot jatkaa kehittymistä ja opiskelua tahtomallaan suunnalla.

Helikoptereiden käytettävyyden kehittyminen

Tutkimuksen lähtökohtana on etsiä vastauksia sille, miten rajavartiolaitoksen helikoptereiden käytettävyys on muuttunut 1960-luvulta. Tavoitteena on määritellä käytettävyys ja tutkia rajavartiolaitoksen käytössä olevien helikoptereiden käyttövarmuutta. Lisäksi on olennaista tietää mitkä asiat rajoittavat käytettävyyttä ja miten haasteisiin vastataan. Tutkimuksen ensimmäinen osa muodostuu käytettävyyden määrittelystä. Lähdeaineisto koostuu käyttövarmuuskirjallisuudesta ja oppimateriaaleista. Käytettävyys määritellään tutkimuksessa standardi SFS-EN 60300-1 mukaan ja sitä tutkitaan järjestelmälogistiikan keinoin. Tutkimuksen toinen osa koostuu helikopterin käytettävyyden tutkimisesta. Pääaineistona tutkimuksessa käytetään rajavartiolaitoksen helikopterin käytettävyystilastoja. Kokeneiden mekaanikkojen haastatteluiden pohjalta muodostetaan käytettävyyden kehittämisen erilaiset keinot. Tutkimus on ottanut huomioon Suomessa olevien helikoptereiden käytettävyyteen liittyviä ongelmia. Käytettävyys on todennäköisyys sille, että laite on käyttökunnossa satunnaisena ajanhetkenä. Helikopterin käytettävyys on riippuvainen sen toimintavarmuudesta, kunnossapidettävyydestä ja kunnossapitovarmuudesta. Helikopteritekniikan kehittyminen vaikuttaa toimintavarmuuteen ja kunnossapidettävyyteen, sillä helikopteri vikaantuu harvemmin ja sen palauttaminen toimintakuntoon on nopeampaa. Organisaatio, laitevalmistaja ja niiden väliset sopimukset vaikuttavat kunnossapitovarmuuteen. Riittävä huoltokalusto, varaosat ja nopeat johtosuhteet parantavat niin huoltojen nopeutta kuin laatuakin. Käytettävyyttä voidaan parantaa kouluttamalla henkilöstöä, suunnittelemalla huoltojaksoja MSG-3 menetelmillä, päivittämällä helikoptereita ja hankkimalla tarpeellisia varaosia. Ihmisen vaikutus käytettävyyteen on muuttunut aikaisemman laitteistokeskeisen ajattelun suunnalta yhä enemmän ohjelmistojen kehittämiseen. Automatisoituminen ja kehittynyt ohjekirjallisuus vaikuttavat inhimillisten virheiden todennäköisyyteen ja vianetsintäaikaan vähentävästi. Helikoptereiden käytettävyys on muuttunut vuodesta 1960. Uusi tekniikka, organisaatio muutokset ja osaamisen kehittyminen ovat mahdollistaneet käytettävyyden kasvun. Viimeisen 20 vuoden aikana käytettävyys ei ole muuttunut merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että ongelmista on siirrytty toisiin. Kaluston vanhenemiseen on pitänyt vaikuttaa lisäämällä tarkastuksia, kunnes päivittämisen jälkeen huoltorakenteita on kehitetty. Käytettävyys arkikielessä on tasapainoa huollon ja operatiivisen käyttäjän välillä. Tasapaino syntyy, kun huollolla on tasaisesti töitä, eivätkä voimakkaat lentomäärät pysty vaikuttamaan koko kaluston käytettävyyteen.

Suomenkielisen oppimateriaalin koostaminen ohjelmistotestauksen perusteita käsittelevälle kurssille

Ohjelmistotestauksen merkitys ja testausosaamisen tarve ovat lisääntyneet sen myötä, kun ohjelmistojen koko on kasvanut ja toteutus monimutkaistunut. Testaustaidot kehittyvät parhaiten käytännön kokemuksen kautta mutta testausosaamisen perusta ja edellytykset käytännön taitojen kehittymiselle rakentuvat testauksen keskeisten avainasioiden, näkökulmien ja käytäntöjen teoreettiseen tuntemukseen ja ammattisanaston hyvään hallintaan. Tässä raportissa kuvataan Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tehty työ, jonka tuloksena koostettiin suomenkielinen oppimateriaali uudelle, keväällä 2015 kurssitarjontaan lisätylle opintojaksolle Ohjelmistotestauksen perusteet.

User Experience of Geocaching and Its Application to Tourism and Education

Advances in technology have provided new ways of using entertainment and game technology to foster human interaction. Games and playing with games have always been an important part of people’s everyday lives. Traditionally, human-computer interaction (HCI) research was seen as a psychological cognitive science focused on human factors, with engineering sciences as the computer science part of it. Although cognitive science has made significant progress over the past decade, the influence of people’s emotions on design networks is increasingly important, especially when the primary goal is to challenge and entertain users (Norman 2002). Game developers have explored the key issues in game design and identified that the driving force in the success of games is user experience. User-centered design integrates knowledge of users’ activity practices, needs, and preferences into the design process. Geocaching is a location-based treasure hunt game created by a community of players. Players use GPS (Global Position System) technology to find “treasures” and create their own geocaches; the game can be developed when the players invent caches and used more imagination to creations the caches. This doctoral dissertation explores user experience of geocaching and its applications in tourism and education. Globally, based on the Geocaching.com webpage, geocaching has been played about 180 countries and there are more than 10 million registered geocachers worldwide (Geocaching.com, 25.11.2014). This dissertation develops and presents an interaction model called the GameFlow Experience model that can be used to support the design of treasure hunt applications in tourism and education contexts. The GameFlow Model presents and clarifies various experiences; it provides such experiences in a real-life context, offers desirable design targets to be utilized in service design, and offers a perspective to consider when evaluating the success of adventure game concepts. User-centered game designs have adapted to human factor research in mainstream computing science. For many years, the user-centered design approach has been the most important research field in software development. Research has been focusing on user-centered design in software development such as office programs, but the same ideas and theories that will reflect the needs of a user-centered research are now also being applied to game design (Charles et al. 2005.) For several years, we have seen a growing interest in user experience design. Digital games are experience providers, and game developers need tools to better understand the user experience related to products and services they have created. This thesis aims to present what the user experience is in geocaching and treasure hunt games and how it can be used to develop new concepts for the treasure hunt. Engineers, designers, and researchers should have a clear understanding of what user experience is, what its parts are, and most importantly, how we can influence user satisfaction. In addition, we need to understand how users interact with electronic products and people, and how different elements synergize their experiences. This doctoral dissertation represents pioneering work on the user experience of geocaching and treasure hunt games in the context of tourism and education. The research also provides a model for game developers who are planning treasure hunt concepts.

Päällyskasvustot ja kasviplankton järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa

Selvityksessä testattiin perifytonin eli päällyskasvuston ja kasviplanktonin seurantaan sopivia menetelmiä. Työhön sisältyi myös kenttäkäyttöisen fluorometrin käytön testaus. Kohdejärvinä oli kaikkiaan 14 järveä Vuoksen vesistöalueella. Järvet edustivat erilaisia luontaisia järvityyppejä sekä kuormitustilanteita. Selvitys on osa Life Vuoksi -projektia, joka saa rahoitusta EU:n Life Ympäristö -rahastosta. Kohdejärvien perifytonkasvustoja tutkittiin sekä luonnonalustoilta, joita olivat kivet ja vesikasvit, että keinoalustoilta. Keinoalustanäytteistä analysoitiin kvantitatiivisina muuttujina a-klorofyllipitoisuus sekä kiintoaine. Kaikista näytteistä tehtiin lajiston yleiskatsaus eli määritettiin eri leväryhmien ja detrituksen osuudet. Lisäksi määritettiin piilevälajiston koostumus ja runsaussuhteet. Järvet erosivat toisistaan piilevien lajistokoostumuksen perusteella, mutta tulkinta ei ollut yksiselitteinen. Myös kvantitatiivisten tunnusten perusteella kuormitetut ja vertailujärvet erosivat toisistaan. Fluorometrilaitteisto oli toimiva, mutta vaatii vielä kehittelyä, jotta toiminta käytännössä olisi mahdollisimman sujuvaa. Kasviplanktonmenetelmistä valtalajilaskenta soveltui hyvin selittämään a-klorofyllituloksia ja antoi karkean yleiskuvan lajistosta. Vesien ekologisen laadun arviointiin (EQR-luku) käytettävien biomassojen laskentaan tarvittiin tarkempaa, kvantitatiivista analysointimenetelmää, sillä valtalajien määritys oli siihen tarkoitukseen liian yleispiirteinen. Aineistojen käyttöä järvien ekologisen tilan arvioinnissa kokeiltiin. Tavoitteena oli menettelytapojen kokeilu, sillä mm. vähäisen vertailuaineiston vuoksi varsinaisia tila-arvioita ei voitu luotettavasti tehdä.

Ohjelmistotestauksen käytänteet Suomessa

Ohjelmistotestauksen merkitys on kasvanut sen mukaan mitä enemmän ohjelmisto-tuotteet vaikuttavat jokapäiväisesseen elämämme. Tämän vuoksi yritysten investointien ja laadunvarmentamisen yhteys on ilmeinen. Organisaatiot panostavat yhä enemmän ei–funktionaaliseen testaukseen, kuten turvallisuuden, suorituskyvyn ja käytettävyyden testaamiseen. Tämän työn tarkoituksena on tutkia ohjelmistotestauksen nykytilannetta Suomessa. Syy tähän on uudistaa ja parantaa ohjelmistotestauksen kurssitarjontaa Turun yliopistossa vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla yritysten tarvetta. Opinnäyte on toteutettu replikaatio-tutkimuksena. Pääosa kyselystä sisältää kysymyksiä ohjelmistotestauksen menetelmistä ja työkaluista testausprosessin toimintojen aikana. Lisäksi on yleisiä kysymyksiä yrityksistä ja niiden ohjelmistotestausympäristöistä. Kyselyssä otetaan myös kantaa yritysten käyttämiin monenlaisiin testaus-tasoihin, -tyyppeihin ja testauksessa kohdattuihin haasteisiin. Tämä opinnäyte perustuu testausprosessistandardeihin. Ohjelmistotestausstandardit ovat keskeisessä asemassa tässä työssä, vaikka ne ovat olleet viime aikoina vahvan kritiikin kohteena. Epäilys standardien välttämättömyyteen on syntynyt muutoksista ohjelmistokehityksessä. Tämä työ esittelee tulokset ohjelmistotestauksen käytännöistä. Tuloksia on verrattu aiheeseen liittyvän aiemman kyselyn (Lee, Kang, & Lee, 2011) tuloksiin. Ajanpuutteen havaitaan olevan suuri haaste ohjelmistotestauksessa. Ketterä ohjelmistokehitys on saavuttanut suosiota kaikissa vastaajien yrityksissä. Testauksen menetelmät ja työkalut testauksen arviointiin, suunnitteluun ja raportointiin ovat hyvin vähäisessä käytössä. Toisaalta testauksen menetelmien ja työkalujen käyttö automaattiseen testauksen toteuttamiseen ja virheiden hallintaan on lisääntynyt. Järjestelmä-, hyväksyntä-, yksikkö- ja integraatiotestaus ovat käytössä kaikkien vastaajien edustamissa yrityksissä. Kaikkien vastaajien mielestä regressio- sekä tutkiva- ja ei-funktionaalinen testaus ovat tärkeitä tekniikoita.

Suurten paikkatietoaineistojen käsittely

Maapallosta, sen ihmisistä, muista eliölajeista ja elottomasta luonnosta kerätään joka päivä valtavasti erilaista tilastotietoa. Usein tämä tieto on sidottu paikkaan. Tietoa, johon liittyy paikka, sanotaan paikkatiedoksi. Paikkatietoaineistoa voidaan tarkastella tasoittain. Paikkatieto-ohjelmistolla näitä tasoja pystytään hallitsemaan: poistamaan, lisäämään tai muuttamaan niiden keskinäistä järjestystä. Yhdessä tai erikseen. Paikkatieto-ohjelmistot tarjoavat monipuoliset työkalut paikkatiedon analysoimiseen sekä helppokäyttöisen graafisen käyttöliittymän. Paikkatieto voidaan kuvata joka rasteri- tai vektorimuodossa. Menetelmät eivät kilpaile keskenään, vaan sopivat lähinnä erilaisen tiedon kuvaamiseen. Rasterimuotoisen paikkatiedon sijainti perustuu rasteriruutuihin, rivien ja sarakkeiden sijaintiin ruudukossa. Vektorimuotoinen paikkatieto esitetään yleensä karttakoordinaatteina. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten paikkatietoaineistoja pystyy pilkkomaan pienemmiksi, laskentaa nopeuttavimmiksi paloiksi sekä miten eri muotoa olevien paikkatietoaineistojen välisten ominaisuuksien laskenta onnistuu ilman paikkatieto-ohjelmistoja. Lisäksi pohdin, miten tällainen laskenta olisi mahdollista ulottaa ohjelmointitaitoja osaamattomille ihmisille. Tein tutkielman ohessa ohjelmakoodin, joka luki, pilkkoi ja käsitteli rasterimuotoisia paikkatietoaineistoja. Tutkimus osoitti, että suurilla rasteriaineistoilla paikkatieto-ohjelmistojen ulkopuolella tehty laskenta voi tuottaa merkittävää hyötyä paikkatiedon käyttäjälle laskennan nopeutumisen ja monipuolistamisen kautta. Vaikka useissa ammattikäytöön suunnitelluissa paikkatieto-ohjelmistoissa pystyy käyttöä monipuolistamaan itse tekemien skriptien ja osamoduulien avulla, ei tämä anna samaa vapautta, mitä suoraan interaktiivinen pythonin käyttö voi antaa. Toisaalta skriptit ja osamoduulit vaativat saman ohjelmointiosaamisen. Jo pienehkö osaohjelmien paketti voi auttaa merkittävästi paikkatietoaineiston käytössä paikkatieto-ohjelmistoista riippumattomasti. Tutkimuksessani havaitsin paikkatiedon käyttäjien vahvan kahtiajakautuneisuuden. Toisena ryhmänä ovat GIS-ammattilaiset, jotka ymmärtävät paikkatiedon luonteen ja osaavat käyttää paikkatieto-ohjelmistoja. Toisen ryhmän muodostavat ohjelmoinnin ammattilaiset. Näiden kahden ryhmän yhteistyötä täytyisi lisätä.

Dynamic Competitor Analysis Model Of Welding Quality Management Software

Tämä diplomityö arvioi hitsauksen laadunhallintaohjelmistomarkkinoiden kilpailijoita. Kilpailukenttä on uusi ja ei ole tarkkaa tietoa siitä minkälaisia kilpailijoita on markkinoilla. Hitsauksen laadunhallintaohjelmisto auttaa yrityksiä takaamaan korkean laadun. Ohjelmisto takaa korkean laadun varmistamalla, että hitsaaja on pätevä, hän noudattaa hitsausohjeita ja annettuja parametreja. Sen lisäksi ohjelmisto kerää kaiken tiedon hitsausprosessista ja luo siitä vaadittavat dokumentit. Diplomityön teoriaosuus muodostuu kirjallisuuskatsauksesta ratkaisuliike-toimintaan, kilpailija-analyysin ja kilpailuvoimien teoriaan sekä hitsauksen laadunhallintaan. Työn empiriaosuus on laadullinen tutkimus, jossa tutkitaan kilpailevia hitsauksen laadunhallintaohjelmistoja ja haastatellaan ohjelmistojen käyttäjiä. Diplomityön tuloksena saadaan uusi kilpailija-analyysimalli hitsauksen laadunhallintaohjelmistoille. Mallin avulla voidaan arvostella ohjelmistot niiden tarjoamien primääri- ja sekundääriominaisuuksien perusteella. Toiseksi tässä diplomityössä analysoidaan nykyinen kilpailijatilanne hyödyntämällä juuri kehitettyä kilpailija-analyysimallia.

Internet-markkinoinnin kehittäminen: Case Outotec HSC Chemistry

Kandidaatintyö käsittelee ohjelmistojen markkinointia internetissä ja markkinoinnin mittaamista. Työssä esitellään internetin eri markkinointikanavat käsitellen niiden toteutustapoja, vahvuuksia ja heikkouksia sekä kustannuksia. Internet-markkinoinnin mittaamisesta käsitellään erilaisia tunnuslukuja sekä mittaamisen käyttökohteita. Työ on pääasiassa kirjallisuuskatsaus, mutta samalla myös case: työssä käsitellään Outotecin toimeksiannosta sen kehittämän HSC Chemistry -ohjelmiston markkinointia internetissä. Työn tuloksissa suositellaan HSC Chemistrylle sopivia markkinointikanavia ja niiden kustannuksia. Lisäksi arvioidaan käsiteltyjen mittaamistapojen soveltuvuutta ohjelmiston tapauksessa.

Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Salon keskusta on valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue. Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut tämän tulvariskien hallintasuunnitelman Uskelanjoen tulvaryhmän ohjauksessa. Suunnitelmassa esitetään alueelle asetetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi, viranomaisten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa sekä suunnitelman ympäristöselostus. Toimenpiteet ovat tiivistettyinä seuraavat: Tulvariskien vähentäminen - Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa, rakennuslupapäätöksissä ja ympäristölupapäätöksissä - Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus poistulva-alueelta tai suojaus - Esiselvitys Halikonjoen veden ohjaamisesta Uskelanjoen suulle jääkannen ohentamiseksi Valmiustoimet - Tulvakarttojen päivitykset - Tarkistus ja päivitys ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien laitosten turvallisuussuunnitelmiin - Pelastustoimen valmiussuunnitelman liite: Uskelanjoen tulvariskien valmiustoimet - Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulva-alueen kiinteistöjen omistajille - Tiedotus käytettävissä olevista tieosuuksista Tulvasuojelu - Valumavesien pidättäminen valuma-alueella - Tilapäiset ja pysyvät kohdekohtaiset suojarakenteet sekä niiden testaus ja esittely - Yleissuunnitelma uoman ruoppauksesta ja pengertämisestä Salon keskustassa - Jään sahaus, hiekoittaminen ja heikentäminen sekä rikkominen ja jääpatojen purkaminen - Jäänpidätysrakenteet Moisionkosken yläpuolella Toiminta tulvavaara- ja tulvatilanteissa - Valmiussuunnitelmien toteuttaminen ja muu tulvatilannetoiminta

Kansalliskirjaston testi 21.1.2016

Tämä on Kansalliskirjaston testi.

Venäjän sotilaspolitiikka Etelä-Kaukasiassa

Venäjän sotilaspolitiikka on kokonaisuus toimintaa, tavoitteita ja keinoja ensisijaisesti sotilaallisten uhkien torjunnassa ja kansallisen turvallisuuden takaamisessa. Sotilaspolitiikan yhteistoiminta ja sidonnaisuus muiden politiikan lajien kanssa antaa sille käyttöön laajan keinovalikoiman ja mahdollistaa sotilaspolitiikan käyttämisen välineenä kansallisten intressien tavoittelussa. Venäjän sotilaspolitiikka voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan, sotilaallisiin, sotilaspoliittisiin ja muihin. Etelä-Kaukasian sotilaspolitiikan keskeisiä tekijöitä ovat sen sotilastukikohdat, sotilaspoliittinen yhteistyö sekä asekauppa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten ja millaisista kokonaisuuksista Venäjän sotilaspolitiikan konstruktio muodostuu. Työn keskeinen tutkimuskysymys on: Miten Venäjän sotilaspolitiikan konstruktio muodostuu ja miten se ilmenee Etelä-Kaukasian kontekstissa? Tutkimuksen metodina oli yhdistelmä konstruktivismin, kuvitteellisen maantieteen ja muuttuvan geopolitiikan lähestymistavoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui näiden lisäksi venäläisestä kulttuurisemioottisesta tilakäsityksestä, identiteetistä ja periferisistä uhkista käsitteineen, joiden näkökulmasta Etelä-Kaukasian roolia ja merkitystä Venäjän sotilaspolitiikan kontekstissa tutkitaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa teemahaastatteluilla täydennettiin tutkimuskirjallisuuden informaatiota. Haastateltavat olivat Venäjän sotilaspolitiikan ja Etelä-Kaukasian alueen asiantuntijoita. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa muodostetaan tutkimuksellinen Venäjän sotilaspolitiikan konstruktio, toimintaympäristö sekä viitekehys. Sen avulla selvitetään miten virallisissa asiakirjoissa ja sotilaspoliittisen johdon lausunnoilla muodostetaan sotilaspolitiikkaa, asetetaan tavoitteita ja uhkakuvia sekä käsitellään eri keinoja. Toisessa osiossa testataan konstruktion ilmenemistä ja muodostetaan johtopäätökset. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan pitää sotilaspolitiikan kokonaisuuden määrittelyä ja konstruktion muodostamista. Keskeinen havainto on, että sotilaspolitiikan konstruktio – käsitys sotilaspolitiikasta ilmiönä ja sen nimitys – muodostuu yhteisten ymmärrysten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Tapaustutkimuksena toteutettu konstruktion testaus osoitti, että vain osa Venäjän sotilaspolitiikan yleisestä ja laajasta konstruktiosta ilmenee Etelä-Kaukasiassa. Tutkimuksellisesti tämä nosti esiin uusia merkittäviä sotilaspoliittisia kokonaisuuksia, joista keskeinen ilmiö on alueiden ”venäläistäminen”. Tutkimuksellisena haasteena voidaan pohtia sitä, onko Venäjän sotilaspolitiikka olemassa ja määriteltävissä oleva ilmiö, vai tekeekö kontekstisidonnaisuus yksittäisestä, mistä tahansa toimesta sotilaspolitiikkaa? Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa Venäjän pyrkimykset Etelä-Kaukasian alueen hallintaan ja vaikutusvallan tavoitteluun. Etelä-Kaukasia saattaa symboloida Venäjälle suurvaltojen välistä kamppailua. Tutkimuksen perusteella on huomioitava myös mahdollisuus, että Venäjän sotilaspoliittiset toimet Etelä-Kaukasiassa eivät välttämättä johdu alueen tapahtumista tai merkityksestä, vaan Venäjän toimien todelliset motivaattorit voivat olla muualla.