Iisalmen kirkko ja pappila

Helsingfors : F. Tengström 1837

II maailmansodan aikaisia lentolehtisiä yms.

TALVI- JA JATKOSODAN SOTAPROPAGANDALEHTISIÄ. Noin 2000 lehtistä vuosilta 1939-1945. Lentolehtisten avulla on levitetty sotapropagandaa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939-1944 rintaman molemmin puolin. Tämä ainutlaatuinen, aikaansa sidottu aineisto kertoo, millaisin sanoin ja kuvin poikkeuksellisissa oloissa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Lentolehtisiä levisi miljoonittain, mutta niitä ei juurikaan saatu kirjastoon vapaakappalelain perusteella. Pääosa lehtisistä on yksityishenkilöiden rintamilta ja muilta tahoilta keräämiä. Lehtisten kunto on jo alun perin ollut huono, ja myös niiden materiaali on heikosti säilyvää paperia. Kokoelmassa on sekä suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten levittämiä lehtisiä että heille sekä myös ruotsalaisille ja muille vapaaehtoisille osoitettuja lehtisiä. Varsinaisten lentolehtisten lisäksi on pikkukirjasia, sanomalehtiä, päiväkäskyjä ja virallisia julistuksia. Edustettuna on lukuisia kieliä: venäjä, saksa, ruotsi, suomi, viro, aunuksen ja karjalan kielet sekä muita Neuvostoliitossa käytettyjä vähemmistökieliä. Aineistossa on määrällisesti eniten Neuvostoliitossa painettuja, suomalaisille osoitettuja lentolehtisiä. Aineisto on jaoteltu aihepiireittäin kansioihin: 1. Suomalaisten puna-armeijalle suuntaamia lentolehtisiä. Suurin osa lentolehtisistä on venäjänkielisiä, mutta joukossa on myös muilla kielillä, esimerkiksi karjalan kielellä, laadittuja lentolehtisiä. 2. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 3. Neuvostoliittolaisia suomalaisille joukoille tarkoitettuja suomenkielisiä lentolehtisiä. 4. Neuvostoliittolaisia suomenkielisiä propagandalehtiä ja -julisteita. 5. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä lentolehtisiä. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja kaavakkeita. 6. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan venäjänkielisiä suurikokoisia lentolehtisiä ja julisteita. Mukana on myös Itä-Karjalasta sotasaaliina takavarikoituja vaali- ja propagandajulisteita. 7. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä lentolehtisiä. Lentolehtiset on suunnattu suomalaisten joukoissa taisteleville ulkomaalaisille vapaaehtoisille sekä Pohjois-Suomen saksalaisille joukoille. Mukana on myös puna-armeijan sotilailta löydettyjä valkovenäläisiä lentolehtisiä talvisodan ajalta. 8. Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä julisteita sekä suurikokoisia lentolehtisiä. 9. Saksalaisten joukkojen sekä ruotsalaisten vapaaehtoisten lentolehtisiä sekä propagandalehtiä ja -kirjasia. 10. Saksalaisten puna-armeijan sotilaille suuntaamia venäjänkielisiä lentolehtisiä, julisteita sekä propagandalehtiä. Mukana on myös Lapissa olleiden saksalaisjoukkojen jälkeensä jättämää aineistoa.

Michael Agricola Christiano Salutem

Porvoo : Werner Söderström osakeyhtiö 1907 : Porvoo

Karjalainen Vanhalta Voitto-moalta (Greekan Uskosta) Kesä-voatteissaan : H. J. Strömmer Kuv. ja piiritt.

Tukhulmissa : Painettu B. M. Bredbergin Kirja-pajassa 1832

ROBOTTIHITSAUKSEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET ASIAKASOHJAUTUVASSA YKSITTÄIS- JA PIENSARJATUOTANNOSSA

Diplomityö koostuu teoria- ja tutkimusosasta. Teoriaosassa on käsitelty robottihitsaus-järjestelmän hankinnan edellytyksiä asiakasohjautuvan yksittäis- ja piensarjatuotannon lähtökohdista. Tarkastelun osa-alueita ovat asiakasohjautuva tuotanto, robottihitsaus yksittäis- ja piensarjatuotannossa, robottien ohjelmointimenetelmät, robottihitsauksen laatu ja laadunvarmistus, tehokkuus, tuottavuus, kannattavuus, robottihitsattavan tuotteen ja robottihitsausjärjestelmän suunnittelu, robottihitsausaseman turvallisuus sekä robotti-järjestelmän toteutus ja käyttöönotto. Teoriaosa on koottu siten, että sitä voidaan käyttää myös oppimateriaalina. Siinä esitetään myös sovellusesimerkki Imatran ammattikoululla toteutetusta robottihitsausaseman turvallisuusrakenneratkaisusta, jonka on suunnitellut ja toteuttanut diplomityön laatija. Diplomityön tutkimusosassa selvitetään kyselytutkimuksen avulla robottihitsauksen käyt-töönoton edellytyksiä asiakasohjautuvassa yksittäis- ja piensarjatuotannossa eteläkarjalai-sissa konepaja- ja metallialan yrityksissä. Tutkimukseen mukaan valituille 25 yritykselle ja yrityksistä valituille vastuuhenkilöille lähetettiin kirjallinen kyselytutkimus, johon vastaus saatiin 17 yritykseltä. Diplomityön tavoitteena oli selvittää robottihitsauksen käyttöönoton edellytyksiä. Tutkimuksella haettiin tietoja myös muusta yritysten suunnittelemasta hitsaus-tuotannon kehittämisestä kuten mekanisoinnista ja sen nykytilasta sekä muista mahdollisista hitsaukseen liittyvistä hankkeista. Tutkimustulosten perusteella on todettavissa, että Etelä-Karjalassa toimivista asiakas-ohjautuvista yksittäis- ja piensarjatuotantoa harjoittavista konepaja- ja metallialan yri-tyksistä löytyy yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita robottihitsausjärjestelmän hankinnasta, mutta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että edellytyksiä siihen ei vielä näyttäisi olevan. Syiksi robottihitsausjärjestelmän hankinnan edellytysten puuttumiseen voidaan mainita muun muassa sopimaton tuoterakenne, liian yksilölliset tuotteet ja pienet sarjat, joilla ei ole toistuvuutta. Lisäksi yritykset toimivat pelkästään alihankintayrityksinä eikä niillä ole omaa tuotetta. Robottihitsausjärjestelmän hankinta voisi olla mahdollista niissä yrityksissä, jotka ovat verkottuneet, toimivat vakaavaraisesti ja joiden viennistä osa suuntautuu välillisesti tai välittömästi ulkomaille. Yhteistyöverkkojen voidaan olettaa parantavan robottihitsaus-järjestelmän hankinnan mahdollisuuksia. Tällöin kustannuksia voidaan jakaa usealle eri yritykselle ja siten voidaan tehostaa myös järjestelmän käyttöastetta sekä hankkia uusia asiakkaita. Kaksi yrityksistä on harkinnut joko oman tai leasing-robottihitsausjärjestelmän hankintaa. Ongelmina robottihitsausjärjestelmän yhteishankinnalle pidettiin esim. kenen tiloihin järjestelmä hankitaan, kuka huolehtii kunnossapidosta, miten palkat maksetaan työntekijöille ja miten käytössä oleva työaika jaetaan eri yrityksille. Diplomityön johtopäätökset ja suositukset osassa esitetään muutamia jatkotoimenpide-ehdotuksia siitä, kuinka tiettyjen yritysten osalta voitaisiin robottihitsauksen käyttöönottoa edistää. Tutkimuksen tuloksena saatua tietoa hyödynnetään muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja koulutushankkeissa sekä toisen asteen kone- ja metallitekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Siistausmassan saostuksessa kiekkosuodattimella käytettävän suodatinväliaineen testaus ja kehittäminen

Työn aiheena on siistausmassan saostuksessa käytettävä kiekkosuodatinväliaine ja tarkoituksena selvittää lankamateriaalien ja pinnoitusaineiden vaikutusta väliaineen likaantumisherkkyyteen ja suodatusteknisiin ominaisuuksiin. Siistauslaitosten ongelmana on suodatinväliaineen likaantuminen massassa olevien tahmo- ja painoväripartikkelien johdosta. Tällä hetkellä siistauslaitosten kiekkosuodatinpussien valmistuksessa käytetään pääasiassa polypropeeni- ja polyvinylideenifluoridimonofilamenttilankoja, joiden lianhylkivyys on osoittautunut huonoksi. Uusiksi lankamateriaaleiksi tutkimuksiin valittiin Easy Kleen I, Easy Kleen II, Hyflon, Halar ja Polyesteri. Tulosten perusteella Easy Kleen I ja II monofilamenttilangoista kudotun suodatinkankaan lianhylkivyys on polypropeeni- ja polyvinylideenifluoridimonofilamenttilangoista kudottua kangasta parempi. Suodatusteknisissä ominaisuuksissa ei materiaalien välillä havaittu merkittävää eroa. Easy Kleen monofilamenttilangat näyttävät soveltuvan myös keittokutistumiltaan ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan kiekkosuodatinpussien materiaaleiksi. Polypropeeni- ja polyesterimonofilamenettilangoista kudottujen suodatinkankaiden pinnoittamisessa käytettiin hydrofiilisiä ja hydrofobisia pinnoitusaineita. Tulosten perusteella on mahdollista parantaa suodatinkankaan lianhylkivyyttä pinnoittamalla. Pinnoitettu kangas on myös suodatusteknisiltä ominaisuuksiltaan toimiva. Ongelmaksi suodatinkankaiden pinnoittamisessa saattaa kuitenkin muodostua pinnoituslämpötila, jossa kangas kutistuu asennuskelvottomaksi.

Kaupallisten ja kunnossapitokiertojen yhteensovittaminen rataliikenteessä

VR Osakeyhtiö on siirtymässä kohti prosessijohtamista, joka on seurausta toiminnan kehittämisohjelmalle. Tämän avulla pyritään kehittämään toimintoja, jotta pystytään olemaan kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa, kun rautatieliikenne tulee avautumaan. Työn keskeinen tavoite oli kehittää VR Kunnossapitopalvelujen ja sen asiakkaiden välistä toimintaa. Tarkoituksena oli tehdä prosessi, joka samalla kuvaisi tätä rajapintaa ja selkiyttäisi kokonaisuutta. Työssäni tutustuin yrityksen eri osastoihin, niiden toimintoihin ja millä tavalla ne liittyivät Kunnossapitopalveluihin ja sen toimintoihin. Tavara- ja henkilöliikenteelle tehdyissä prosesseissa on kuvattu rajapinnassa tapahtuvaa toimintaa ja informaatiota Kunnossapitopalvelujen ja asiakkaiden välillä. Ne auttavat hahmottamaan kokonaisuuden, missä toimitaan sekä kertoo karkeasti mitä kaikkea yhteensovittamiseen liittyy eri suunnittelujaksoilla. Prosesseja tulee jatkuvasti kehittää, jotta ne pysyisivät ajan tasalla. Tätä tullaan varmasti tekemään prosessien omistajien johdolla.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Henkilöyhtiön ja osakeyhtiön tuloverotus oikeustapausten valossa

Tutkimuksessa käsitellään henkilöyhtiön ja osakeyhtiön tuloverotusta Korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 1996 – 2001 tekemien päätösten valossa. Tutkimuksessa tarkastellaan KHO:n päätöksiä verosuunnittelun näkökulmasta. Päätavoitteena on analysoida henkilöyhtiöön ja osakeyhtiöön liittyviä verosuunnittelun keinoja. Verosuunnittelulle pyritään löytämään ns. juridiset raamit, joiden sisällä verosuunnittelua todellisuudessa tehdään. Osakeyhtiön ja henkilöyhtiön verorasitusta tarkastellaan yksinkertaisen teoreettisen laskelman avulla. Laskelman mukaan henkilöyhtiö voi olla verotuksellisesti edullisempi yritysmuoto, varsinkin paljon henkilökuntaa vaativilla toimialoilla. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että henkilöyhtiö on toimintaan liittyvissä muutostilanteissa jossain määrin joustavampi kuin osakeyhtiö. Verosuunnittelun kannalta taas henkilöyhtiötä voidaan pitää perustellusti monimutkaisempana yhtiömuotona kuin osakeyhtiötä.

Pankin riskiprofiilin mukainen pääomien allokointi ja oman pääoman tuottovaateen määrittäminen, Case: OKO-konserni

Tutkielman tavoitteena on määrittää taloudellisen lisäarvolaskelman lähtötiedot, eli riskiprofiilin mukainen pääoman allokointi ja oman pääoman tuottovaade pankin neljälle liiketoiminta-alueelle, jotta tulevaisuudessa voidaan laskea kunkin liiketoiminta-alueen tuotettu euromääräinen lisäarvo. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään taloudellisen lisäarvon muodostumisen taustalla vaikuttavia tekijöitä pankin näkökulmasta ja tutkitaan kuinka pankkien uusi vakavaraisuuskehikko vaikuttaa pankin riskienhallintaan ja siten pääomien allokointiin sekä pääoman tuottovaateen määrittämiseen. Tutkimus on suoritettu teorian pohjalta, jota on syvennetty muutamaa asiantuntijaa haastattelemalla ja aiheeseen liittyviä tekstejä analysoimalla. Johtopäätöksenä tässä tutkielmassa on, ettei kannata tyytyä pääoman allokoinnissa viranomaispääoman tasolle, vaan kehittyneempien taloudellisten pääomamallien kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Lisäksi oikein mitoitetut riskit ja riskipainotettu hinnoittelu toimii tehokkaasti etenkin osakkeenomistajien edun mukaisesti, kun pääomalle saadaan riskeihin nähden maksimaalinen tuotto. Basel II –vakavaraisuussäännösten ansiosta pääoman hallinnoinnista tulee aiempaa joustavampaa ja tehokkaampaa ja tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti vähimmäispääoman määrään, mikäli uudistuksen suomat mahdollisuudet otetaan tehokkaasti käyttöön pääomia hallinnoitaessa. Capital Asset Pricing –malli on hyvä tapa määrittää oman pääoman kustannus listatuille pörssiyrityksille, mutta sen soveltaminen yrityksiin, joiden osakkeita ei ole noteerattu pörssissä tai soveltaminen liiketoiminta-alueille tuottaa omat hankaluutensa. Tilinpäätösbeta, jota analysoitiin tässä tutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona, toimii tilanteissa, jossa riski muodostuu pääosin tulosriskistä, ja jossa tulosriskin katsotaan kuvaavan liiketoiminta-alueen riskiä. Tulevaisuudessa mallia voidaan täydentää muilla riskitekijöillä. Tulevaisuudessa ratkaistavaksi myös jää se, määritetäänkö lisäpreemio jokaiselle liiketoiminta-alueelle erikseen, vai käytetäänkö samaa lisäpreemiota jokaisella liiketoiminta-alueella.

Omien osakkeiden hankkimismenettely ja sen verotustilanteita pienen osakeyhtiön sukupolvenaihdoksessa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienen osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta ja siihen olennaisesti liittyviä verotustilanteita, kun yhtiö lunastaa omia osakkeitaan OYL 7. luvun tarkoittamalla tavalla. Tutkimus pohjautuu suomalaiseen oikeustieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin, lisäksi tutkimuksessa on aineistona käytetty verosäädöksiin liittyviä oikeustapauksia. Yhtiön lunastaessa osakkeitaan luopujaa verotetaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä mahdollisesta myyntivoitosta normaalien myyntivoittoverosäädösten mukaisesti. Osakkeen lunastushinnan määrittäminen pienessä osakeyhtiössä käyvän hinnan tasolle on vaikeaa, koska vertailuhintoja osakkeesta on vaikea saada. Lunastushinnan määrittäminen väärälle tasolle, voi johtaa peitellystä osingosta verottamiseen. Yhtiö voi puolestaan menettää sukupolvenvaihdoksessa aiemmin vahvistetut tappiot ja yhtiöverohyvitykset. Jatkajalle omien osakkeiden luovutus saattaa aiheuttaa peitellystä osingosta tai lahjasta verottamisen, jos luovutushinta on alle käyvän hintatason.

Konversio OBD:n ja sarjaliikenneportin välillä

Tämä insinöörityö on tehty Helsingin ammattikorkeakoululle osaksi suurempaa kokonaisuutta, jonka lopullisena tarkoituksena on lähettää auton OBD-diagnostiikkatiedot langattomasti paikkaan, jossa niitä voidaan analysoida, esimerkiksi autohuoltamolle. OBD2 (On-Board-Diagnostics II) on autoissa toimiva diagnostiikkajärjestelmä, joka tutkii auton eri osa-alueita, tallentaa tietoja näistä alueista ja ilmoittaa, jos jokin on vialla. Järjestelmä on nykyään laajalti käytössä. Ensimmäiset toteutukset OBD:stä nähtiin 80-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Sitä seuraava toteutus OBD2 otettiin käyttöön 1996. EODB (European On Board Diagnostics) otettiin käyttöön Euroopassa vuonna 2001. Se on käytännössä sama kuin OBD2, mutta siihen on tehty muutamia muutoksia, jotka tekevät siitä paremmin sopivan Eurooppaan. Tässä insinöörityössä tutkitaan, kuinka tapahtuu konversio OBD-rajapinnan ja sarjaliikenneportin välillä. Tätä konversiota valittiin suorittamaan edullinen AGV2055-piirisarjaan perustuva OBD2-adapterin rakennussarja, joka kytketään tietokoneen sarjaliikenneporttiin. Tässä työssä perehdytään adapterin kokoamiseen ja tutustutaan sen toimintaan. Lisäksi kokeillaan kolmea eri ohjelmaa (yksi avoimen lähdekoodin ja kaksi kaupallista) suoritta-maan tulkkaamista ajoneuvon ja tietokoneen välillä.

Tuotantolinjojen kriittisten varaosien kartoitus ja varastointi

Tämän insinöörityön tarkoituksena on selvittää CROWN Pakkaus Oy:n tuotantolinjojen kriittiset varaosat mahdollisten seisokkien lyhentämiseksi ja varaston ylläpitämiseksi niiden osalta. Työssä lähdettiin liikkeelle tutkimalla olemassa olevaa varastointijärjestelmää ja selvittämällä sen rakenteita. Tämän jälkeen aloitettiin kartoitus kynä ja paperi -tekniikalla tuotantolinjoilta, tärkeimmät kohteet ja koneet parhaiten tuntevien henkilöiden kanssa. Tietojen keruussa käyttiin myös CROWN Pakkaus Oy:n käyttämää tietokantapohjaista kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmää Artturia, jota CROWN Pakkaus Oy käyttää varaosavaraston ylläpitoon. Työ aloitettiin tehtaan alkupäästä eli painosta ja linjoilla edettiin kone kerrallaan. Kun yksi linja saatiin tutkittua ja selvitykset valmiiksi, siirrettiin tiedot koneelle Excel-taulukko-ohjelman avulla. Tietojen avulla selvitettiin manuaaleista ja muista lähteistä osiin liittyvät tiedot, joista alettiin rakentaa Excel-pohjaista taulukointia kriittisille varaosille. Taulukot tallennettiin tehtaan sisäiseen verkkoon, joten ne olivat koko työn ajan näkyvissä tehtaan henkilökunnalle. Taulukoiden valmistuttua ne viimeisteltiin vielä ja niiden jatkokäyttö on CROWN Pakkauksen omissa käsissä. Työssä saaduista tuloksista voidaan päätellä 80/20-säännön pitävän tässäkin tapauksessa melko hyvin paikkansa. Kartoitettujen varaosien osuus oli 26,6 % varaosavaraston kokonaisuudesta. Avainsanat: kriittiset varaosat, varastointi.

Mistä korkeakoulujen laatukäsite ja laatu määrittyy?

Abstract