Johdon laskentatoimen väitöskirjat Suomessa 1998–2008

Kandidaatintyön tarkoituksena on kartoittaa johdon laskentatoimen aiheesta tehtyjä väitöskirjoja Suomessa aikavälillä 1998–2008. Työn pohjalta luotiin lähdeaineisto, johon kaikki löytämämme aihealueen väitöskirjat aikajärjestyksessä kasattiin. Tämä lähde on liitteissä luettavissa. Työn teoriaosuudessa käytiin kirjallisuuslähteiden pohjalta läpi johdon laskentatoimen teoreettiset määritelmät. Teoriaosassa käytiin läpi yleiset johdon laskentatoimen periaatteet, eri hyödyntämismahdollisuudet, sekä yleisempiä malleja/mittaristoja. Työtä rajattiin myös siten, että yksityiskohtaisempaa syventymistä johonkin tiettyyn laskentamenetelmään pyrittiin välttämään. Kunkin teoriaosion jälkeen käsiteltiin erillisessä alaluvussa aiheesta tehdyt väitöskirjat. Koska työn tarkoituksena ei ole käsitellä tehtyjen tutkimuksien tuloksia, käytiin kustakin väitöskirjasta läpi vain tiivistelmä. Kustakin väitöskirjasta selvitettiin tekijä, milloin ja missä tutkimus on tehty, mitä väitöskirjassa tutkitaan ja mikä on sen tutkimusote. Tutkittavia väitöskirjoja löytyi, työn rajauksen puitteissa, kaikkiaan kolmekymmentä kappaletta. Yleiseen johdon laskentatoimen kehitykseen on tehty seitsemän väitöskirjaa. Kustannuslaskennan käyttöön liittyviä tutkimuksia on yhteensä seitsemän. Investointilaskelmien käyttöön liittyviä väitöskirjoja on tehty kaksi kappaletta. Suorituskyvyn mittauksesta on tehty viisi väitöskirjaa. Strategisesta johdon laskentatoimesta on kirjoitettu yhdeksän väitöskirjaa.

Työelämäyhteys ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten työelämäyhteys ilmenee terveysalan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöissä. Tutkimusaineistoksi kerättiin erään terveysalan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden vuonna 2008 valmistuneita opinnäytetöitä (N=18). Tutkimusaineiston opinnäytetöistä 10 oli sairaanhoitajaopiskelijan, 5 terveydenhoitajaopiskelijan ja 3 kätilötyön opiskelijan opinnäytetyötä. Aineisto kerättiin kohdeammattikorkeakoulun kirjastosta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöiden työelämäyhteys ilmeni opinnäytetöiden lähtökohdissa, opinnäytetöiden tuotoksina ja niiden työelämähyödynnettävyytenä, työelämäyhteistyönä sekä opiskelijan oppimisessa. Opinnäytetöiden lähtökohdissa korostui opiskelija-, potilas-, asiakas- sekä työelämälähtöisyys. Opiskelijat olivat kiinnostuneita tutkimaan ja kehittämään hoitotyötä. Hoitotyön asiakkaiden tarpeet vaikuttivat opinnäytetyön sisältöön, toteutuksen ja tuotokseen. Työelämän kehittämistarpeet ja opinnäytetöiden aiheet saatiin terveysalan ammattikorkeakoulun ja hoitotyön työelämän välisistä kehittämishankkeista tai suoraan käytännön hoitotyöstä. Opinnäytetöiden tuotoksilla kehitettiin hoitotyötä. Opinnäytetöiden tuotosten työelämähyödynnettävyys toteutui välittömästi tai opiskelijat toivat esiin hyödyntämisen mahdollisuudet ja toivoivat, että tuotoksia hyödynnettäisiin hoitotyössä. Työelämäyhteistyö toteutui ammattikorkeakoulun ja työelämän välisinä kehittämishankkeina sekä opiskelijan ja työelämäedustajien käytännönläheisenä yhteistyönä opinnäyteprosessin aikana. Työelämäyhteistyössä toteutettu opinnäytetyö oli opiskelijalle ammatillinen oppimisprosessi, jossa opittiin myös tutkimuksellisuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia. Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetyöt täyttivät lakien ja asetuksien vaatimukset terveysalan ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle. Työelämäyhteistyössä tehty opinnäytetyö kehitti opiskelijan oppimista, hoitotyön työelämää ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Työelämäyhteistyötä ja opinnäytetöiden työelämähyödynnettävyyttä tulisi edelleen kehittää.

Potilasohjauksen opetus hoitotyön koulutusohjelmissa - Hoitotyön opettajien käsityksiä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitotyön opettajien käsityksiä potilasohjauksen opetuksesta suomenkielisissä hoitotyön koulutusohjelmissa ammattikorkeakouluissa. Tutkimukseen osallistui 103 (n) hoitotyön opettajaa kymmenestä ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa potilasohjauksen opetuksen perustasta, sisällöstä ja menetelmistä. Tutkimus oli kuvaileva kyselytutkimus, jossa käytetty kyselylomake laadittiin kyseistä tutkimusta varten. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 32 % (N = 321). Aineiston strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja puolistrukturoitujen ja avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön erittelyllä. Tilastollinen analyysi toteutettiin SPSS 16.0 -tilastonkäsittelyohjelmalla. Tulosten mukaan potilasohjauksen opetus perustui ammatilliseen tietoon, hoitotieteelliseen tutkimustietoon, käypä hoito -suosituksiin ja ohjausteorioihin. Potilasohjauksen opetus sisälsi potilaan voimavaroja tukevan ohjauksen opetusta, potilaan ohjaustarpeiden kartoittamisen opetusta ja ohjausprosessin sekä vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Potilasohjausta harjoiteltiin ohjaamalla potilasta lääkehoitoon liittyvissä asioissa, valmistamalla potilasta hoitoon tai tutkimuksiin ja keskustelemalla potilaan kanssa jatkohoidosta. Potilasohjauksen menetelmistä harjoiteltiin yksilöohjausta ja ryhmäohjausta. Opettajien käsityksen mukaan potilasohjauksen opetuksen jälkeen opiskelijat huomioivat potilaan ohjaustarpeet, varmistavat potilaan ymmärtäneen ohjatun asian oikein ja kirjaavat potilasohjauksen sairauskertomukseen. Opettajien määritelmissä potilasohjauksessa korostuivat potilaan tarpeet, vuorovaikutus ja ohjauksen tavoitteellisuus. Potilasohjauksen opetusta koskevat kehittämisehdotukset kohdentuivat potilasohjauksen opetukseen varattujen resurssien lisäämiseen, opetussuunnitelmatyöhön ja potilasohjauksen opetuksen profiilin nostamiseen. Potilasohjauksen opetus oli pääasiassa integroitu ammatillisten aineiden opetukseen ja sen systemaattinen eteneminen toteutui vain osassa ammattikorkeakouluja. Potilasohjauksen opetuksen yhteydessä tulee potilaan elämänhallintaa tukevia tiedollisia osa-alueita harjoitella kattavasti ja lisätä nykyaikaisten sekä monipuolisten ohjausmenetelmien opetusta.

Strategian toimeenpanokeinot muuttuvissa toimintaympäristöissä

Nykyinen strategia ajattelu perustuu filosofiaan, jossa yrityksen aineeton pääoma muuttuu aineelliseksi tulokseksi organisaatioiden resursseja, kyvykkyyksiä ja osaamista hyödyntämällä. Strategisissa tuloskorteissa oppimisen ja kasvun näkökulma kuvaa, miten ihmiset, teknologia ja organisaatioilmapiiri voivat toimia yhdessä strategian toimeenpanemiseksi. Oppimisen ja kasvun tulosten paraneminen ennakoi parannusta myös sisäisiin prosesseihin, asiakasnäkökulmaan ja taloudelliseen menestykseen. Työn teoriaosuudessa luotiin laaja katsaus eri strategiakoulukuntiin, keskittyen etenkin Mintzbergin konfiguraatio strategiakoulukunnan oppeihin. Tämän pohjalta tehtiin määritys strategia ajattelulle; strategiaprosessille ja strategialle muuttuvissa toimintaympäristöissä. Strategiaprosessin kriittiset alueet, sekä strategialähtöisen organisaation periaatteet huomioon ottaen, tehtiin kirjallisuuskartoitusta strategian toimeenpanokeinoista ja käytännön tutkimus niiden käytön yleisyydestä eri organisaatioissa. Tulosten mukaisesti monet keinot ovat aktiivisessa käytössä, mutta toisaalta on nähtävissä, että erilaiset yrityskulttuurit, organisaatioiden "elämäntilanteet" ja resurssien erilaisuudet tarjoavat erilaiset mahdollisuudet strategian toimeenpanoon ja organisaation osaamisen lisäämiseen. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö korostaa joustavaa strategian ja sen toimeenpanon tarvetta. Osaamisen kehittäminen johtaa kasvuun; sen varmistamiseksi on löydettävä omalle organisaatioille sopivat keinot jatkuvaan oppimiseen, muutoskykyisyyden ja sitä kautta kilpailukyvyn saavuttamiseen ja ylläpitämiseen.

Julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomustietojen kehittyminen ajalla 2005-2008

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomusta säätelevien normien muutokset vuosien 2005 ja 2008 välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan sisältyvätkö kaikki normien edellyttämät tiedot yhtiöiden vuodelta 2008 julkistettuihin toimintakertomuksiin, esiintyykö puutteita joidenkin tiettyjen tietovaatimusten osalta, esiintyykö yhtiöiden toimintakertomuksissa selkeitä laadullisia eroja ja ovatko yhtiöt esittäneet vapaaehtoisesti joitain tietoja jo vuoden 2005 toimintakertomuksissa. Tutkimusaineiston muodostavat Helsingin pörssissä noteerattujen markkinaarvoltaan pienten ja suurten suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomukset vuosilta 2005 ja 2008. Tutkimus on laadullinen kuvaileva tapaustutkimus, jolla pyritään keräämään yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa sekä suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomuksiin kohdistuvista normistomuutoksista tarkastelujaksolla että laadullisista eroavaisuuksista yhtiöiden toimintakertomusten välillä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomuksissa esiintyy edelleen puutteita, vaikka tarkastelujaksolla oli tapahtunut myös selvää parannusta. Toimintakertomuksissa esiintyi selviä yhtiökohtaisia eroavaisuuksia, mutta selkeää eroa ei havaittu pienten ja suurten yhtiöiden toimintakertomusten välillä.

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Kirjallisuusarvostelu

Uuden valmistusteknologian käyttöönottoprosessin kuvaaminen

Raskaassa teollisuudessa perinteisten valmistusmenetelmien kehitys vaatii uusiin valmistusteknologioihin investoimista ja niiden käyttöönottoa. Valmistusteknologioiden käyttöönottoja johdetaan yrityksissä useimmiten yksittäisinä projekteina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko valmistusteknologian käyttöönotoissa tunnistaa yhteisiä piirteitä ja onko niihin mahdollista soveltaa prosessijohtamisen menetelmiä. Tutkimuksen taustan muodostaa kirjallisuusselvitys aiemmin julkaistuista aihepiiriin liittyvistä tutkimuksista. Tärkeimmät teoreettiset viitekehykset aiemmista tutkimuksista ovat Taskisen julkaisu tuotantoprosessin muutoksen vaiheista sekä muutoksen mittaristosta, sekä Carillon ja Gaimonin tutkimus valmistusprosessin muutostavoitteista sekä niiden resursoinnista. Lisäksi prosessijohtamisen käsitteet ja yleisimmät prosessien kuvaamisen standardimenetelmät esiteltiin. Työssä tutustutaan suomalaisessa raskaan teollisuuden kasvuyrityksessä tehtyihin valmistusteknologian käyttöönottojen suorituksiin ja niissä havaittuihin kehityskohteisiin. Näiden kehityskohteiden ja teoreettisten viitekehysten perusteella luotiin prosessimalli valmistusteknologian käyttöönotosta. Tutkimuksessa havaittiin, että uuden valmistusteknologian käyttöönotto noudattaa tuotantoprosessiin tehtävien muutosten teoriaa, ja siitä voidaan tunnistaa käyttöönoton tyypistä riippumattomia toistuvia vaiheita. Nämä vaiheet ja toiminnot on mahdollista kuvata prosessiksi, jota voidaan kehittää käyttöönottojen suorituksesta saatujen kokemusten ja mittaustuloksien avulla.

Arvio Aarno Tahvanaisen väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Developing the Sourcing with the Purchasing Tool in the Chemical Company

The aim of this research was to investigate Tikkurila Oyj's Vantaa factories' current status in procurement and to develop the reporting of purchases and purchase warehouses, and to measure the activities during the implementation of the new purchasing tool. The implemented purchasing tool was based on ABC-analysis. Based on its reports the importance of performance measurements for the operations of the company, and the purpose of getting transparency to the company's supply chain on the part of purchasing were examined. A successful purchase- and material operation calls for accurate knowledge and professional skills. The research proved that with a separate purchasing tool, that analyses the existing information of the company's production management system, it is possible to get added value to whole supply chain's needs. The analyses and reports of the purchasing tool enable a more harmonized purchasing process at the operative level, and create a basis for internal targets and to their follow-up. At the same time the analyses clarify the current status and development trends of procurement fresh to the management. The increase of the possibilities of exploitation of information technology enables a perfect transparency to the case company's purchase department.

Koulukäsityö 2040 - Asiantuntijoiden näkemyksiä koulukäsityön tulevaisuuden opetuksen perustekijöistä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin alan asiantuntijoiden (n=9) näkemyksiä vuoden 2040 koulukäsityön opetuksen perustekijöistä. Asiantuntijat valittiin koulutustaustojen mukaan siten, että koulukäsityön sisältöalueista oli edustettuina tekninen työ, tekstiilityö ja teknologiakasvatus. Tutkimus suoritettiin käyttämällä delfoi-menetelmää ja aineistoa eli tietoa tulevaisuudesta kerättiin kolmessa eri vaiheessa. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tulevaisuustietoa päättäjille sekä saada aikaan rakentavaa keskustelua tulevaisuuden koulukäsityöstä. Tutkimuksen aihepiirin valintaan vaikutti koulukäsityön alaa koskevan tulevaisuustiedon vähäisyys. Koulukäsityön perustekijät jaettiin Kansasen (2004) mukaisen opetuksen perustekijöihin jaon perusteella. Koulukäsityön perustekijöiden teoreettisen tarkastelun pohjalta muodostettiin ne keskeiset tarkastelun kohteet, jotka parhaiten kuvaavat koulukäsityön tulevaisuutta. Ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kerättiin strukturoidun monivalintakyselylomakkeen avulla. Saatujen vastauksien pohjalta toisessa vaiheessa asiantuntijoille tehtiin strukturoitu puhelinhaastattelu, jonka tarkoituksena oli selvittää syitä poikkeaviin mielipiteisiin. Kolmannessa vaiheessa tiedonhankinnassa käytettiin avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Tutkimuksen tulokset perustuvat pääosin kolmannen vaiheen vastauksiin, joita on paikoin täydennetty ensimmäisen ja toisen vaiheen vastauksilla. Saatujen tulosten perusteella tehtiin koulukäsityön tulevaisuutta koskevia päätelmiä. Asiantuntijoiden mukaan on todennäköistä, että opetussuunnitelmassa painottuvat entistä enemmän oppilaslähtöiset näkemykset ja siihen määritellään entistä keskusjohtoisemmin yhteiset keskeiset sisällöt kuitenkin lisäten samalla valinnaisuutta. Käsityön teknisen työn ja tekstiilityön sisällöt pysyvät yhteisen käsityön alla, mutta opetukseen otetaan maltillisesti teknologiakasvatukselle tyypillisiä sisältöjä. Käsityön opetusmetodeissa ei asiantuntijoiden mukaan tapahtuvan suurta muutosta, mutta on todennäköistä, että tieto- ja viestintäteknologian käyttö opetuksessa lisääntyy ja suurimpaan osaan käsityön tiloista tulee suunnittelulle tarkoitettu oma tila. Asiantuntijoiden näkemyksien perusteella voidaan myös todeta, että käsityönopettajakoulutuksessa korostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän aineenhallinnallisia taitoja, mutta varsinainen opettajan työ pysyy nykyisen kaltaisena toiminnan ohjaajana. Oppilaan näkökulmasta katsottuna tulevaisuudessa tekniset taidot ovat tärkeitä, mutta toimintataitojen merkitys korostuu. Lisäksi on todennäköistä, että käsitykset sukupuolittuneesta käsityöstä vähenevät. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että käsityön sisällä eri alojen asiantuntijoiden näkemykset tulevaisuudesta eivät ole kovinkaan erilaisia. Oppilaslähtöisyys korostuu ja ennen uusien suurien linjanvetojen tekemistä olisi selvitettävä mikä on koulukäsityön tarkoitus ja merkitys oppilaan näkökulmasta.

Suo-Suomen kasvot

Kirjallisuusarvostelu

Lyhyesti

Sähkö on merkittävin innovaatio ; Vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinto ; Ydinvoiman tutkimus ; Neandertalilainen perimämme ; Tieteelliset kirjastot Suomessa ; Augustin Ehrensvärdin juhlavuosi ; Ohjeita kirjoittajille ja kääntäjille ; Eettisesti kestävä lasten ja nuorten tutkimus ; Selällään maaten ; Tieteen päivien rekisteröinti.

Kansallinen julkaisurekisterihanke

Esitys Tutkimus vapaaksi verkkoon! -seminaarissa 25.1.2011