Asevelvollisuuden tulevaisuus

Perinteisesti asevelvollisuutta ja asevelvollisia on tutkittu ja käsitelty turvallisesti joko puolustushallinnon tai siviilitutkijoiden omissa erillisissä piireissä. Harvemmin asevelvollisuustutkimukset ovat olleet monitieteisiä ja johtaneet yhteisjulkaisuihin. Tällä julkaisulla tahdomme näyttää yhteistyön esimerkkiä. Julkaisu on tarkoitettu asevelvollisuuden parissa työtä tekeville ja muutoin siitä kiinnostuneille: tutkijoille, opettajille ja kasvattajille – kaikille kansalaisille. Yksi julkaisun keskeisimmistä viesteistä on se, että yleisen asevelvollisuuden järjestelyjä ja toimintaa tulee tarkastella laajemmissa yhteiskunnallisissa yhteyksissään ja myös tulevaisuuteen huomiota kiinnittäen. Toinen keskeinen viesti on se, että Suomen koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan kytkeytyvä asevelvollisuustutkimus ansaitsee tulla jatkossakin esille.

Kansainvälisten suurorganisaatioiden liiketoiminnan skenaariot : skenaariot kilpailuaseman säilyttämisen välineenä

Globalisaatio ja maailman nopea muuttuminen on pakottanut organisaatiot pohtimaan omaa tulevaisuuttaan tarkemmin ja laajemmin. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivat suurorganisaatiot joutuvat tiukan paikan eteen suunnitellessaan tulevaisuuttaan ja sitä, miten pystyvät säilyttämään asemansa markkinoilla. Tulevaisuuden ennakoinnin haasteellisuus ja organisaatioiden toimintaympäristön nopea muuttuminen on synnyttänyt tarpeen tulevaisuuden ennakointiin tarkoitetuille työvälineille eli skenaarioille. Kokonaisvaltaisen skenaariotyön avulla organisaatiot pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoisia skenaarioita ennakoimalla toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Skenaarioiden avulla organisaatio pyrkii säilyttämään asemansa markkinoilla ja turvaamaan liiketoimintansa jatkuvuuden tulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten skenaariotyöllä voidaan saavuttaa kestävä kilpailuasema kansainvälisessä suurorganisaatiossa. Ongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla, miten kilpailuasema määrittyy strategisessa johtamisessa ja miten skenaariotyön avulla voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimuksessa käytettiin sekä kirjallisuuteen että empiiriseen materiaaliin perustuvaa tarkastelua ja pohdintaa. Empiirinen osuus muodostui kansainvälisten suurorganisaatioiden johdon teemahaastatteluista. Haastatteluaineiston perusteella päätutkimuskysymyksen tuloksena löydettiin kolme keskeistä teemaa, jotka vaikuttivat kilpailuaseman säilyttämisen mahdollisuuksiin skenaariotyön avulla. Esiin nousivat jatkuvan skenaariotyön toteuttamisen tarve, globalisaation vaikutukset strategia- ja skenaariotyöhön ja kokonaisvaltaisen skenaariotyön kehittäminen kilpailuedun saavuttamiseksi. Haastattelututkimuksen mukaan kansainväliset suurorganisaatiot näyttivät harjoittavan skenaariotyötä hyvin laajasti erilaisin sovelluksin. Kilpailuaseman ja kilpailuedun saavuttamisen kannalta haastateltavat näkivät skenaariotyön olevan välttämätöntä, mutta kuitenkin yksinään riittämätöntä ja vaativan rinnalleen muita tukitoimintoja. Käytännön työkaluna kilpailuedun saavuttamiseen skenaarioiden nähtiin olevan liian yleisiä ja väljiä. Haastattelut kuitenkin osoittivat, että skenaariotyötä ei nähdä niinkään käytännön työkaluna, vaan organisaation ajattelun avaajana ja asioille merkityksen antajana. Skenaariotyölle on kehitetty sovelluksia, jotka palvelevat organisaatioiden tarpeita yhä enenevissä määrin. Haastattelujen mukaan skenaariotyö voitiin nähdä organisaation oppimisprosessina sekä alkusysäyksen antajana organisaation toiminnan kehittämiselle. Lisäksi organisaatio voi pitää laajaa ja onnistunutta skenaariotyötä kilpailuedun tuojana eikä ainoastaan välineenä sen saavuttamiseen.

Syntyykö Suomeen puulaaksoja - Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus

Metsäteollisuus on tullut Suomeen ulkomaisen pääoman ja tietotaidon avulla vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä. Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla raaka-ainemarkkinoilla. Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa, jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista. Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta- alueille. Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi. Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien 2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa. Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta. Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, joten todellista määrää on mahdoton arvioida. Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita. Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen suorittamiseksi. Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen metsänomistusmallin avulla. Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia. Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

Pk-yritysten tilinpäätösraportoinnin tulevaisuus – onko pk-IFRS varteenotettava vaihtoehto?

Pk-yritykset ovat osoittaneet viimeisten vuosikymmenien aikana yhä enemmän huolestuneisuutta siitä, että laskentastandardit muuttuvat raskaammiksi ja työläämmiksi. Vuosia kestäneen valmistelun jälkeen IASB julkaisi vuonna 2009 pk-yrityksille tarkoitetut standardin, IFRS for SMEs. Se on kirjoitettu nimenomaan pienten, ei-listattujen yritysten tarpeet huomioiden ja sen tavoitteena on tarjota entistä vertailukelpoisempaa informaatiota pk-yritysten tilinpäätöstietojen käyttäjille. Pk-IFRS-standardia ei ole vielä otettu Euroopassa sen laajemmin käyttöön, koska tällä hetkellä EU:ssa on meneillään laaja uudistamistyö koskien pk-yrityksien tilinpäätössääntelyä. Näin ollen EU:lta ei ole vielä tullut lopullista päätöstä koskien pk-IFRS:n käyttöä. Myös Suomi odottaa EU:n päätöstä, eikä tällä hetkellä ole tiettävästi yhtään suomalaista yritystä, joka käyttäisi pk-standardia vapaaehtoisesti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten hyvin pk-IFRS-standardi soveltuu suomalaisille pk-yrityksille. Tutkimuksessa käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta ja empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla kahta pk-yrityksen taloushenkilöä sekä yhtä pk-IFRS-standardin asiantuntijaa. Pk-yritykset ovat valittu niin, että ne raportoivat IFRS:n mukaan joko vapaaehtoisesti tai osana konserniraportointia, mutta ne eivät ole listattuja. Molemmat pk-yritykset olivat hieman epäileväisiä pk-standardin toimivuudesta, mutta eivät kuitenkaan pitäneet sitä mahdottomana ajatuksena. He kokivat, että pk-IFRS:ään tehdyt huojennukset verrattuna laajaan IFRS:ään on positiivinen suuntaus laskentastandardien kehittämisessä. Tilinpäätösraportoinnin tulevaisuus riippuu paljon siitä, mihin suuntaan Euroopan Unioni aikoo kehittää tilinpäätösdirektiivit. Positiivista on, että EU kehittää nykyisiä tilinpäätösdirektiivejä, koska ne eivät enää vastaa nykypäivän tarpeita. Oman vaikutuksensa tähän prosessiin on varmasti antanut viime vuosien taloudelliset kriisit. Kun lisäksi pk-yritykset muodostavat huomattavan osan minkä tahansa maan kokonaiskansantaloudesta, niin olisi järkevää, että pk-yrityksiäkin säädeltäisiin tarkasti. Tästä syystä pk-IFRS olisi ensimmäinen askel parempaan suuntaan tällä sektorilla ja järkevä vaihtoehto pk-yrityksien tilinpäätösraportointistandardiksi.