MUDIK! Ekspatriaattien käsityksiä kansallisuudestaan Balille muuton jälkeen.

Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä ekspatriaatin käsitystä omasta kansallisuudestaan muuton jälkeen toiseen maahan. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kansallisuuteen, etniseen identiteettiin ja Balin saareen indonesiassa. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on kertoa millaisena ekspatriaatit kokevat identiteettinsä ja kansallisuutensa muutettuaan Balin saarelle vuoden asumisen jälkeen. Työ pyrkii vastaamaan myös kysymykseen siitä, millaisena ekspatriaatti kokee identiteettinsä ja millaisia asioita hän arvostaa eri maista. Tutkimusaineistona työssä toimii kysely ja kyselyn kautta laadittu vastausaineisto. Kysely toteutettiin 19 ekspatriaatille, jotka olivat asuneet Balin saarella yli vuoden ajan. Työn tutkimustulosten mukaan elämä Balin saarella ei ole yksiselitteistä ja siihen kuuluu monta ulottuvuutta. Indonesian sekä Balin oma kulttuuri on myös vahva ja sitä säätelee useat yhteydet kielten ja paikkojen välillä. Ekspatriaattien mukaan kieli on ehdottoman tärkeä edellytys elämiselle saarella. Tutkimus osoittaa erityisesti, että ekspatriaatin kielen osaaminen ja kulttuurin merkitys on edellytys integraatioprosessissa uuteen maahan. Jos ekspatriaatti ei integroidu uuteen maahan, eihän myöskään kykene kokemaan yhteenkuuluvuutta mikä on edellytys jäämiselle. Toiseksi työssä tulee ilmi, että balilaisuus on jotain erityistä joka kuuluu vain balilaiselle, josta ekspatriaatti jää ulkopuolelle. Siihen voi vain kasvaa mutta siihen ei voi tulla ulkopuolisena osaksi. Kolmanneksi tutkimuksesta selvisi, että vaikka ekspatraatit eivät kokeneet voivansa olla balilaisia, suurin osa vastaajista silti koki kuuluvansa silti Balille ja vastaajat olivat kuitenkin tyytyväisiä päätöksestään muuttaa saarelle eivätkä kaivanneet lähtömaastaan mitään ja muuttoa Balille pidetiiin elämän parhaana päätöksenä.

Härkäpapulisäyksen merkitys jauhelihapihvien aistittaviin ominaisuuksiin

Härkäpapu (Vicia faba) on hernekasvien heimoon kuuluva palkokasvi, jota kasvatetaan sekä ravinnoksi että rehuksi. Se sisältää noin 30 % proteiinia kuivapainosta ja on kasviproteiinin lähteenä lupaava kotimainen vaihtoehto soijapavulle, joka on maailman käytetyin palkokasvilajike. Palkokasvit yksinään eivät kuitenkaan sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja ihmisen tarpeeseen, joten niiden ohella proteiinia on saatava myös muista lähteistä. Työn tavoitteena on selvittää härkäpavun ja umamin lisäämisen vaikutusta jauhelihapihvien aistittavien ominaisuuksien muuttumiseen, kun osa jauhelihasta korvataan. Vertailunäytteenä härkäpavulle käytettiin soijaa. Aistittavan laadun tutkimukset jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen osion aistinvaraisissa arvioinneissa osallistujilta kysyttiin esikokeissa valituista näytteistä sanallisia kuvailuja sekä miellyttävyyttä. Toisessa osassa koulutettiin 10-henkinen analyyttinen arviointiraati. Arvioijat osallistuivat koulutuksiin, joissa valittiin arvioitavat ominaisuudet ja niille vertailunäytteet, sekä sovittiin arviointiasteikkojen ankkuroinnista. Raati koulutettiin arvioimaan lihaisaa hajua, papumaista hajua, rakeisuutta, tummuutta, suolaisuutta, umamia, rasvaisuutta, jauhoisuutta ja mehevyyttä. Koulutuksen jälkeen raati osallistui arviointeihin, joissa näytteinä olivat kaksi täysjauhelihapihviä, joista toiseen oli lisätty umamia lisäävää hiivauutetta, neljä härkäpapupihviä, joissa jauhelihaa oli korvattu 25 % tai 50 % ja joissa osaan oli lisätty hiivauutetta tai natriumglutamaattia, sekä soijapihvi, jossa korvausosuus oli 50 %. Arvioinnit toistettiin kolme kertaa kullekin osallistujalle ja niissä käytettiin samoja näytteitä satunnaistetussa järjestyksessä. Härkäpapu lisäsi erityisesti jauhoista suutuntumaa ja vaalensi pihvien väriä. Rasvaisuus ja mehevyys laskivat hieman verrattuna täysjauhelihapihveihin. Soijaa sisältänyt jauhelihapihvi erosi muista näytteistä varsinkin papumaisen hajun sekä miedomman umamin puolesta. Toisaalta 25 % korvatut härkäpapupihvit koettiin ensimmäisissä arvioinneissa miellyttävämpinä kuin täysjauhelihapihvi tai 50 % korvatut pihvit. Jauhelihan osittainen korvaaminen pavulla muutti aistittavia ominaisuuksia, mutta miellyttävyys ei kärsinyt ennen kuin korvausaste oli puolet. Tuotekehitystä kuitenkin tarvitaan, minkä lähtökohtana voisi pitää 25 %:n korvausosuutta, jossa miellyttävyys ja aistinvaraiset ominaisuudet kohtaavat.

Implementing The KiVa Antibullying Program: What Does It Take?

There is variation in how teachers and schools implement bullying prevention programs. Although this variation has been discussed, there has been little empirical research concerning the relationship between implementation fidelity and program outcomes. This thesis contains three studies, each of them in the context of implementing the KiVa antibullying program, and examines teachers’ actions in preventing and intervening in school bullying. The first aim of this thesis is to examine implementation degree of the KiVa curriculum and its’ association with reductions in victimization and bullying perpetration (Study I). The second aim is to clarify why teachers displayed different degrees of adherence to the KiVa curriculum during a school year (Study II). Thirdly, it is investigated whether recognizing victimization can be difficult for school staff (Study III). In addition to these peer-reviewed studies, the thesis includes a qualitative analysis (unpublished) of the teachers’ open answers concerning their implementation experiences. The data were collected from elementary school teachers (Studies I–II; the unpublished study), elementary school students (Study I), and students on the elementary and middle school levels (Study III) during the evaluation of the effectiveness of KiVa antibullying program between 2007 and 2009. The findings demonstrate that a larger reduction in victimization can be achieved in classrooms where teachers display higher levels of adherence to the KiVa curriculum and invest more time for preparing the lessons. Bullying perpetration, however, was not equally affected by the level of curriculum implementation. With respect to the implementation process over one year, there was significant variation between individual teachers’ activity—ranging from systematic and high implementation to declining delivery from lesson to lesson. The sustained actions (high and moderate levels of implementation) were premised on principal support for antibullying work. Lesson preparation was associated with keeping implementation high throughout the school year. The findings also implied that the belief in the effectiveness of the program is important for a higher implementation degree at starting point of the process. Finally, there are severe flaws in teachers’ ability to identify students who are victimized. As it turns out, it is possible that only one-fourth of chronically victimized students are helped by the school staff. Especially when the victims are middle-school-aged girls, when they bully others themselves, or when they do not tell adults about bullying, reaching out for them is difficult. Implementation and dissemination of research-based interventions will take a good deal of time and effort. The findings demonstrate that active implementation is important for improving program outcomes. They also show how implementation can be sustained—there are both individual and interpersonal factors that facilitate or inhibit high-quality implementation. Thus, implications for future research regarding the implementation of school-based programs are suggested.

Kokoaan suurempi vaikuttaja? Haastattelututkimus Turun kaupungin kansainvälisestä toiminnasta Itämeren alueella

Kansainvälisten suhteiden todellisuus ja tutkimus ovat murroksessa. Valtiot ovat yhä oleellisia, mutta eivät ainoita maailmanpolitiikan toimijoita: kansainvälisten suhteiden areenoilla voidaan enenevissä määrin nähdä erilaisten ei-valtiollisten toimijoiden vaikutuksia. Kaupungit ovat yksi toimijoiden joukko, jonka itsenäiseen kykyyn ajaa intressejään maailmanpolitiikassa on kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa hiljalleen havahduttu. Kaupungit ovat osoittaneet poliittista toimijuutta ja edelläkävijyyttä esimerkiksi ottamalla aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muissa ympäristökysymyksissä. Itsenäisesti tai verkostojensa kautta toimimalla niin pienemmät kaupungit kuin suuren kokoluokan metropolit voivat vaikuttaa maailmanpolitiikassa. Tässä tutkielmassa keskiöön nostetaan eurooppalaisessa ja maailman mittakaavassa pieni suomalainen Turun kaupunki. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla Turun kaupungin ja sen läheisten sidosryhmien edustajia, jotka toimivat kaupungin kansainvälisen työn tekijöinä ja/tai seuraavat sitä lähietäisyydeltä. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Turulle kansainvälisessä kehyksessä tapahtuva toiminta on itsestään selvä ulottuvuus kaupungin yleisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Määrällisesti eniten toimintaa Turulla on Itämeren alueen lähitoimintaympäristössään. Tutkielmassa paneudutaankin siihen, miten juuri itämerellinen toimintaympäristö mahdollistaa Turun aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Itämeren alueen kontekstissa korostuva verkostomaisuus ja monitasoinen hallintarakenne tarjoavat paitsi teoreettisina näkökulmina, myös käytännön toimintatapoina parhaiten ymmärrystä siihen, miten Turku pystyy osoittamaan toimijuuttaan sitä ympäröivässä kansainvälisessä todellisuudessa. Niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin kehyksessä tapahtuva kaupungin ulkosuhdetoiminta on ennen kaikkea vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan kaupunkidiplomatian käsitteellisen kehyksen kautta miten ja miksi Turun kaupunki on vuorovaikutuksessa kansainvälisen toimintaympäristönsä, sen instituutioiden ja toimijoiden kanssa. Vaikka kanssakäymisen muodot ja strategiat vaihtelevat kontekstista toiseen, on Turun kaupungin kansainvälisen kontekstin vuorovaikutuksen perimmäinen motiivi saada vaikutus- ja toimivaltaa kaupungin intressien ja etujen ajamiseen. Kyse on siis lopulta vallasta, vaikka haastatteluaineistossa kyseinen ulottuvuus ei nouse suoranaisesti esille. Valtaa Turun kaupunki pystyy saamaan ja käyttämään monitasoisessa toimintaympäristössään joko itsenäisesti toimien, kaupunkiverkostojensa kautta tai valtiovallan rinnalla.

Rekisteröimättömät nimimerkit Suomi24-keskustelupalstalla

Tutkielmassani luon kokonaiskuvan Suomi24-keskustelupalstan rekisteröimättömistä nimimerkeistä. Tutkimus avaa ennestään verkonkäyttäjille tuttua mutta tieteelle vielä hyvin tuntematonta kategoriaa. Selvitän, minkälaisia rekisteröimättömät nimimerkit ovat rakenteeltaan ja ortografialtaan, mistä aineksista ne koostuvat ja mitä tehtäviä ne toteuttavat osana verkkokeskustelua. Hypoteesini on, että rekisteröimättömät nimimerkit pohjautuvat usein keskusteluun. Teoriapohjani on nimistöntutkimuksessa. Yhdistän henkilönnimitutkimusta ja nimien funktionaalista analyysia sosiaalisen median tekstilajin, verkkokeskustelun, tutkimukseen. Tuloksia vertaillaan soveltuvilta osin rekisteröidyistä käyttäjänimistä tehtyyn tutkimukseen. Nimistöntutkimuksellisesta lähtökohdastani huolimatta nimimerkkejä ei voi kiistattomasti pitää niminä, sillä monet nimimerkkien ominaisuuksista ovat vieraita nimikategorioille. Tutkielmani yksi tehtävä onkin vastata siihen, ovatko rekisteröimättömät nimimerkit nimiä. Tulosten perusteella Suomi24:n rekisteröimätön nimimerkki on perustapauksessaan suomenkielinen lausemainen kokonaisuus, jonka alkukirjain on pieni. Tutkimus osoittaa Suomi24:n rekisteröimättömien nimimerkkien erittäin kiinteän suhteen keskusteluun, sillä yli puolet nimimerkeistä voi osoittaa jollain tavalla keskusteluun liittyviksi. Nimimerkkien nimisyydestä tulokset antavat kahtalaisen kuvan: osa nimimerkeistä on nimiä ja osa ei. Tämän voi todeta nimien appellatiivista sisältöä ja funktioita tarkastelemalla. Joissain nimimerkeistä nimisyys on häivytetty täysin tekemällä niistä epäitsenäisiä kommentin osia. Niiden ei voi katsoa edustavan nimimerkin lähtökohtaista tarkoitetta eli kommentoivaa henkilöä. Osa nimimerkeistä taas muistuttaa perinteisiä rekisteröityjä käyttäjänimiä, ja niitä saatetaan käyttää samassa asussa kommentista toiseen. Tällöin nimimerkki on luonteeltaan jo hyvin nimimäinen. Aineistonkeruuni aikaan Suomi24:ssä rekisteröimättömien nimimerkkien valinnassa oli huomattavasti vapauksia rekisteröityihin käyttäjänimiin verrattuna. Nykyään molemmissa nimisysteemeissä vallitsevat samat säännöt. Tämä on tarkoittanut itsestään selvästi rekisteröimättömien nimimerkkien muutosta, sillä monet aineistonkeruuni aikaan suositut elementit, kuten välilyönnit ja lukuisat erikoismerkit, on nykyään rajoitettu pois käytöstä. Olisikin kiinnostava tutkia, minkälaisiksi nimimerkit ovat tämän uudistuksen jälkeen muodostuneet. Toisaalta Suomi24:n keskusteluarkistot ulottuvat jopa kymmenen vuoden taa. Alkuaikojen nimimerkkeihin tutustuminen toisi kiinnostavaa tietoa rekisteröimättömien nimimerkkien kehityksestä ja kertoisi mahdollisesti Suomi24:n nimimerkkityyppien iästä ja syntytavoista.

Rekisteröimättömät nimimerkit Suomi24-keskustelupalstalla

Tutkielmassani luon kokonaiskuvan Suomi24-keskustelupalstan rekisteröimättömistä nimimerkeistä. Tutkimus avaa ennestään verkonkäyttäjille tuttua mutta tieteelle vielä hyvin tuntematonta kategoriaa. Selvitän, minkälaisia rekisteröimättömät nimimerkit ovat rakenteeltaan ja ortografialtaan, mistä aineksista ne koostuvat ja mitä tehtäviä ne toteuttavat osana verkkokeskustelua. Hypoteesini on, että rekisteröimättömät nimimerkit pohjautuvat usein keskusteluun. Teoriapohjani on nimistöntutkimuksessa. Yhdistän henkilönnimitutkimusta ja nimien funktionaalista analyysia sosiaalisen median tekstilajin, verkkokeskustelun, tutkimukseen. Tuloksia vertaillaan soveltuvilta osin rekisteröidyistä käyttäjänimistä tehtyyn tutkimukseen. Nimistöntutkimuksellisesta lähtökohdastani huolimatta nimimerkkejä ei voi kiistattomasti pitää niminä, sillä monet nimimerkkien ominaisuuksista ovat vieraita nimikategorioille. Tutkielmani yksi tehtävä onkin vastata siihen, ovatko rekisteröimättömät nimimerkit nimiä. Tulosten perusteella Suomi24:n rekisteröimätön nimimerkki on perustapauksessaan suomenkielinen lausemainen kokonaisuus, jonka alkukirjain on pieni. Tutkimus osoittaa Suomi24:n rekisteröimättömien nimimerkkien erittäin kiinteän suhteen keskusteluun, sillä yli puolet nimimerkeistä voi osoittaa jollain tavalla keskusteluun liittyviksi. Nimimerkkien nimisyydestä tulokset antavat kahtalaisen kuvan: osa nimimerkeistä on nimiä ja osa ei. Tämän voi todeta nimien appellatiivista sisältöä ja funktioita tarkastelemalla. Joissain nimimerkeistä nimisyys on häivytetty täysin tekemällä niistä epäitsenäisiä kommentin osia. Niiden ei voi katsoa edustavan nimimerkin lähtökohtaista tarkoitetta eli kommentoivaa henkilöä. Osa nimimerkeistä taas muistuttaa perinteisiä rekisteröityjä käyttäjänimiä, ja niitä saatetaan käyttää samassa asussa kommentista toiseen. Tällöin nimimerkki on luonteeltaan jo hyvin nimimäinen. Aineistonkeruuni aikaan Suomi24:ssä rekisteröimättömien nimimerkkien valinnassa oli huomattavasti vapauksia rekisteröityihin käyttäjänimiin verrattuna. Nykyään molemmissa nimisysteemeissä vallitsevat samat säännöt. Tämä on tarkoittanut itsestään selvästi rekisteröimättömien nimimerkkien muutosta, sillä monet aineistonkeruuni aikaan suositut elementit, kuten välilyönnit ja lukuisat erikoismerkit, on nykyään rajoitettu pois käytöstä. Olisikin kiinnostava tutkia, minkälaisiksi nimimerkit ovat tämän uudistuksen jälkeen muodostuneet. Toisaalta Suomi24:n keskusteluarkistot ulottuvat jopa kymmenen vuoden taa. Alkuaikojen nimimerkkeihin tutustuminen toisi kiinnostavaa tietoa rekisteröimättömien nimimerkkien kehityksestä ja kertoisi mahdollisesti Suomi24:n nimimerkkityyppien iästä ja syntytavoista.