Mechanical design and optics simulation of the illuminated Volvo Iron mark

Utilization of light and illumination systems in automotive industry for different purposes has been increased significantly in recent years. Volvo as one of the leading companies in manufacturing of luxury cars has found the great capacity in this area. The performance of such an illumination systems is one of the challenges that engineers in this industry are facing with. In this study an effort has been made to design a system to make the iron mark of Volvo being illuminated and the system is being evaluated by optics simulation in software using Ray optics method. At the end, results are assessed and some optimizations are carried out. Different kind of light guides, front side of the iron mark and some possible arrangement for LED also evaluated and different materials tested. The best combination from uniformity, color and amount of luminance aspect selected as a possible solution for this special project which can be used as a base for further studies in Volvo.

Förtekning på de från Kongl. privil. boktryckeriet i Wasa, ifrån ultimo maji 1787 til den 24 julii 1790, utkomne och til Kongl. Riks-archivum insände tryckta skrifter

Nimeke otsikosta.

Förtekning på de från Kongl. privil. boktryckeriet i Wasa, ifrån den 24 julii 1790 til ultimo maji 1793, utkomne och til Kongl. Riks-archivum insände tryckta skrifter

Nimeke otsikosta.

Förteckning på framledne kongl. hof-predikanten och kyrkoherden mag. F. Ehrenmalm tillhörige böcker, som den 24 april 1824 och följande dagar komma att försäljas å Kejserl. Universitetets i Åbo auctions-kammare

Julkaisuvuosi nimekkeestä.

Förteckning öfver böcker, som komma att försäljas å Auctionskammaren i Helsingfors den [24 oktober] 1849 och följande bokauctionsdagar

Imprimatur: Nils Abr. Gyldén.

Förteckning uppå afl. protokolls-sekreteraren O. Meurmans efterlemnade böcker, som försäljas på auction i Helsingfors den [24 maj e.m., 1851]

Imprimatur: H. Molander.

RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut 24-28 ja liite J)

RDA-kuvailuohjeet aineistojen välisten suhteiden kuvailuun.

Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi (CLDR 24)

Kotoistushankkeen suositus, ks. http://www.kotoistus.fi/

Maiden ja alueiden nimiä suomeksi (CLDR 24)

Kotoistushankkeen suositus, ks. http://www.kotoistus.fi/

Valuuttojen nimiä suomeksi (CLDR 24)

Kotoistushankkeen suositus, ks. http://www.kotoistus.fi/

Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.