Kannattavuusraportoinnin laadun arviointi data warehouse ratkaisussa Case: Paperiteollisuuden myynnin ja asiakaspalvelun tietojärjestelmä

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko tutkielman tilaajan toteuttaman kannattavuusraportoinnin laatu käyttäjien mielestä riittävä. Kannattavuusraportointi on toteutettu data warehouse tekniikalla. Tutkielman tavoitteina oli myös määrittää, mitä ohjelmiston laatu tarkoittaa ja miten sitä voidaan arvioida. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Laadun arviointiin käytetty aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemäätoista kannattavuusraportoinnin aktiivikäyttäjää. Tutkielmassa ohjelmiston laatu tarkoittaa sen kykyä täyttää tai ylittää käyttäjiensä kohtuulliset toiveet ja odotukset. Laatua arvioitiin standardin ISO/IEC 9126 määrittelemällä kuudella laatuominaisuudella, jotka kuvaavat minimaalisella päällekkäisyydellä ohjelmiston laadun. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin varsinaiseen standardiin kuulumatonta informatiivista liitettä, joka tarkentaa ISO/IEC 9126 standardissa esitettyjä laadun ominaispiirteitä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että käyttäjien mukaan kannattavuusraportointi on tarpeeksi laadukas, sillä se pystyy tarjoamaan helppokäyttöisiä, oikeanmuotoisia raportteja riittävän hyvällä vasteajalla käyttäjien tarpeisiin. Tehokkaasta hyödyntämisestä voidaan päätellä data warehousen rakentamisen onnistuneen. Tutkimuksessa nousi esiin myös runsaasti kehittämis- ja parannusideoita, jotka toimivat yhtenä kehitystyön apuvälineenä tulevaisuudessa.

ICT-YRITYKSEN MENESTYKSEN ARVIOINTI TALOUDELLISEEN INFORMAATIOON PERUSTUEN

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tilinpäätösanalyysi työkaluna soveltuu ICT-yritysten menestyksen arviointiin. Samalla pyritään tilinpäätösanalyysin avulla arvioimaan Kaakkois-Suomen ICT-klusterin taloudellinen tilanne. Tutkielman teoriaosassa tutustutaan uuden talouden erityispiirteiden vaikutuksiin tilinpäätösinformaation ja tilinpäätösanalyysin tulosten tulkinnassa. Empiirinen aineisto koostuu Kaakkois-Suomen ICT-klusterin tilinpäätöksistä, joista lasketaan valitut tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen avulla pyritään arvioimaan yritysten menestystä ja selvittämään menestykseen vaikuttavia tekijöitä taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusotteeltaan deskriptiivinen eli kuvaileva ja selittävä. Tutkimustulosten mukaan tilinpäätösanalyysi ei ole riittävä työkalu ICT-yritysten menestyksen arviointiin. Sen avulla on mahdollista kerätä yrityksistä pohjatietoa, jota tulee muiden keinojen mm. yrityshaastattelujen avulla täydentää. Tilinpäätösanalyysi osoittaa, että Kaakkois-Suomen ICT-yritysten taloudellinen tilanne on keskimääräisesti hyvä, mutta tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Koska kyseessä ei ole tilastollinen tutkimus, eikä kohdeyritysjoukko ole riittävä, ei tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia toimialan yrityksiä.

Vammapotilaan ensihoidon osaaminen perustason sairaankuljetuksessa : perustason sairaankuljettajien osaamisen arviointi ja posteri osaamisen arvioinnin keskeisistä tuloksista

Ensihoitaja AMK -tutkintoon kuuluu kaksi opinnäytetyötä. Ensimmäinen opinnäytetyömme on osa KUOSCE-hanketta ja sen tarkoituksena on arvioida perustason sairaankuljettajien osaamista vammapotilaan ensihoidossa. Toinen opinnäytetyömme on posteri ensimmäisen opinnäytetyömme keskeisistä tuloksista. KUOSCE- hanke on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on luoda sairaankuljetuksen perustasolle osaamisen arvioimisen malli ensihoidon koulutukseen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Vammapotilaan hoidon tarvittava osaaminen perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja toimintasuosituksiin. Perustason sairaankuljettajien vammapotilaan ensihoidon osaamista arvioitiin edellisen vuosikurssin kehittämällä ja testaamalla arviointimittarilla ja simuloidulla potilastapauksella, jotka perustuvat Objective Structured Clinical Examination(OSCE)- menetelmään. Työssä on perehdytty OSCE-arviointimenetelmän lisäksi myös arvioinnissa käytettäviin työmenetelmiin, joita ovat simulaatio, havainnointi, ääneen ajattelun tekniikka ja arviointi. Opinnäytetyössä vammapotilaan ensihoitotyössä tarvittava osaaminen on jaoteltu arviointimittarin mukaisesti osa-alueisiin jotka ovat: tilannearvioon liittyvä osaaminen, välittömään tilanarvioon ja peruselintoimintojen tukitoimiin liittyvä osaaminen, esitietoihin liittyvä osaaminen, tarkennettuun tilanarvioon ja hoitoon liittyvä osaaminen, potilaan tilan muutoksiin reagointiin liittyvä osaaminen, hoito-ohjeen pyytämiseen liittyvä osaaminen ja kuljetuksen valmisteluun liittyvä osaaminen. Osaamisen kartoitus toteutettiin osalle Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajista kevällä 2007. N=31 paria. Osaamisen arvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että mahdolliset kehittämishaasteet vammapotilaan ensihoidossa liittyvät vammapotilaan hapetuksen turvaamiseen, nestehoitoon, esitietojen ja muiden vammojen kartoitukseen, sekä reagointiin potilaan tilassa tapahtuviin muutoksiin.

Onnistumista punniten, tulevaa luodaten : arviointi ja ennakointi strategisen päätöksenteon tukena innovaatio- ja teknologiapolitiikan esimerkkien valossa

Abstract

Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisesta

Abstract: Researching political effects of quality evaluation in education

Palautetta, tukea ja vaikutusmahdollisuuksia. Raportti Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan peruskoulutusopiskelijoille ja opettajille suunnatusta koulutuksen laadunvarmistuskyselystä

Osana koulutuksen laadunvarmistustyötä Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa selvitettiin loppusyksystä 2007 sähköisen kyselyn avulla opiskelijoiden ja opettajien mielipiteitä palautteen annosta ja saamisesta, opiskelun tukemisesta, opintojen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä yliopisto-opiskelusta yleisemmin. Tiedekunnan peruskoulutus-opiskelijoista 242 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijaa (vastaus% 26) ja 43 terveyden biotieteiden opiskelijaa (81%) sekä 73 opettajaa (50%) vastasi kyselyyn. Opiskelijat antoivat palautetta opetuksesta keskimäärin muutaman kerran vuodessa, yleensä kirjallisessa muodossa ja kokivat sen toimivana. Useat opettajat puolestaan toivoivat lisäksi saavansa palautetta opetuksestaan myös suullisesti suoraan opiskelijoilta, tai vertaispalautteena toisilta opettajilta. Opiskelijoiden opettajilta saaman palautteen määrä koettiin riittämättömäksi. Opiskelijat toivoivat saavansa palautetta opettajilta sekä suullisesti että kirjallisesti, mieluiten henkilökohtaisesti. Palautetta toivottiin lisäksi saatavan koko kurssin ajan ja sen hyödyn opiskelijat kokivat olevan yleisesti kehittävää ja motivoivaa. Opettajat puolestaan kokivat antavansa usein opiskelijoille palautetta, lähinnä suullisesti joko henkilökohtaisesti tai opiskelijaryhmille. Myös merkittävän monet opettajat lisäksi mielsivät antavansa opiskelijoille palautetta tentin arvosanan tai korjausten muodossa, jonka kuitenkin vain harvat opiskelijat mielsivät varsinaiseksi palautteeksi. Suurin osa opettajista katsoi, että opiskelijapalautetta käytettiin osittain tai erittäin hyvin opintokokonaisuuksien ja opetusmenetelmien suunnittelussa. Parhaimpina opiskelunsa tukijoina opiskelijat kokivat opiskelijatuutorit ja opinto-ohjaajat. Vaikka erityisesti lääketieteen/hammaslääketieteen opiskelijat tapasivat opettaja-tuutoreitaan säännöllisesti, eivät opiskelijat kokeneet heidän merkitystään niin tärkeäksi kuin opiskelijatuutoreiden tai opinto-ohjaajien. Samoin opintopsykologin tuen merkitys koettiin vähäiseksi. Opettajista vain muutama oli osallistunut pedagogiseen ammatilliseen koulutukseen useammin kuin kerran vuoden aikana. Opettajat olisivat kaivanneet koulutusta uusista innovatiivisista opetusmenetelmistä, oppimisen arvioinnista, palautteen annosta ja ryhmäopetuksesta. Opiskelijoista keskimäärin kolmasosa koki pystyvänsä palautteen kautta vaikuttamaan opintojaksojen suunnitteluun, mutta yli puolet opiskelijoista oli edelleen epävarma omasta vaikutusmahdollisuudestaan. Opiskelijat toivoivat kiinnitettävän huomiota erityisesti opintojen aikatauluttamiseen, opintojaksojen sisältöihin ja tentteihin sekä tenttikäytäntöihin. Suurin osa opettajista puolestaan arvioi voivansa vaikuttaa hyvin tai erittäin hyvin opintojaksonsa opetussisältöihin ja opetusmetodeihin. Puolet vastanneista opettajista toivoi, että opintojen suunnittelussa enemmän huomiota kiinnitettäisiin opintojen koordinointiin, varsinkin siten, että ne tukisivat käytännön harjoittelua. Myös enemmän aikaa opetuksen suunnittelu- ja kehittämistyölle toivottiin. Kysely osoittaa, että palautekäytännöt peruskoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laadunvarmistuksessa toimivat, mutta niiden vaikuttavuutta tulee edistää. Samoin opetuksen ja opiskelun tukimekanismit toimivat, mutta erityisesti opiskelijoille

Triage hoitajien kokemana yhteispäivystyksessä

Opinnäytetyömme käsittelee hoitajien kokemuksia triagen käytöstä Peijaksen sairaalan yhteispäivystyksessä. Työmme perustuu pääkaupunkiseudulla käynnissä olevaan päivystyshankkeeseen, jonka tavoitteena on päivystystoiminnan kehittäminen niin, että yhteispäivystyskäyntimäärät vähenevät puoleen nykyisestä ja päivystyspotilaiden hoito on sujuvaa, sekä laadukasta, Hankkeen tavoitteena on luoda päivystykseen uusi toimintamalli, joka turvaa kiireellisen hoidon entistä paremmin sitä tarvitseville. Yksi päivystyksen kehittämisen työväline on päivystyspotilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi eli triage, jota vuorossa oleva kokenut hoitaja toteuttaa paikallisen ohjeistuksen ja kokemuksensa avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa triage-hoitajien myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnista. Lisäksi selvitämme triage-hoitajan tärkeimmät ominaisuudet ja järjestelmän kehittämisideat. Aiheesta on tehty maailmalla useita tutkimuksia hoitajien näkökulmasta. Asian tutkimisen tärkeyttä korostaa se, ettei vastaava tutkimusta ole Suomessa aiemmin tehty. Aineisto kerättiin kriittisten tapahtumien tekniikalla ja tulokset muodotettiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tutkimusta varten haastateltiin 12 Peijaksen yhteispäivystyksessä työskentelevää triage -hoitajaa. Myönteisten kokemusten perusteella haastatellut hoitajat pitivät triage -järjestelmää lähtökohtaisesti toimivana työvälineenä. Hoitajat kokivat myönteisenä myös potilasohjauksen tehostumisen ja työyhteisön tuen triagen teossa. Merkittävimmiksi kielteisiksi kokemuksiksi nousivat kuitenkin näkemyserot, järjestelmään sitoutumattomuus, vastuun kasvu ja koulutuksen puute. Haastattelujen mukaan triage -hoitajan tärkeimmät ominaisuudet ovat työkokemus, vakuuttavuus, vuorovaikutustaidot ja laaja-alainen osaaminen. Kehitystarpeista tärkeimmäksi nousi koulutuksen lisääminen. Tutkimusta voidaan käyttää tukena triage -koulutuksessa ja kehitystyössä paikallisesti, sekä sovellettuna muihin toimipisteisiin. Triagea tukevan koulutuksen määrää tulisi merkittävästi lisätä ja sen sisältöä tulisi muokata enemmän triage-hoitajan näkökulmaan soveltuvaksi. Mielestämme koulutuksen lisääminen on avainasemassa järjestelmän toimivuutta tehostaessa. Henkilökunnan yhteinen koulutus vähentäisi näkemyseroja työyhteisössä, helpottaisi vastuunottamista triagesta ja edistäisi järjestelmään sitoutumista.

"Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan käytettävyyden arviointi ja parannusehdotukset

Opinnäytetyömme pohjautuu Hanna Heikkalan ja Sari Kiukaksen opinnäytetyön tuotoksena keväällä 2007 valmistuneeseen "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaaseen. Opas sisältää tietoa ikääntyvän näkemisestä sekä testistön näön arviointiin. Opas on ollut käytössä Helsingin Seniorisäätiön Pakilakodin lyhytaikaisosasto LAH 1 A:n hoitajilla keväästä 2007 alkaen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on arvioida "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan käytettävyyttä hoitajien työvälineenä sekä tehdä oppaaseen parannusehdotukset. Sekä meidän työmme että Heikkalan ja Kiukaksen opinnäytetyö ovat osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian hankekokonaisuutta ”Työn organisointi ja työnjako terveydenhuollon erityisaloilla”. Optometrian osahankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa optometristin työnkuvaa sekä hyödyntää optometristin ammatillista osaamista ikääntyneiden terveydenhuollossa. Osahanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin Seniorisäätiön Pakilakodin kanssa. "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan toimivuutta ei ole aikaisemmin tutkittu. Olettamuksemme on, että "Ikääntyvän näön arviointi" -opasta täytyy vielä kehittää, jotta se olisi mahdollisimman toimiva työväline. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, johon keräsimme tietoa oppaan toimivuudesta Pakilakodin LAH 1 A:n hoitajille suunnatulla kyselylomakkeella ja ongelmapäiväkirjalla sekä havainnoimalla hoitajien suorittamia näön arviointeja. Tutkimusjoukkomme koostuu kaikista Pakilakodin LAH 1A:n kymmenestä hoitajasta. Keräämämme aineiston perusteella "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaaseen täytyy tehdä muutoksia. Näön arviointiin tarkoitetussa testistössä ilmenee enemmän puutteita kuin oppaan kirjallisessa osassa. Suurin muutostarve kohdistuu oppaan testistössä oleviin näön arviontiin tarkoitettuihin flipperilaseihin. Näön arviointeja suoritettaessa havaitsimme, että ikääntyneen on vaikea itse pidellä flipperilaseja silmiensä edessä. Parannusehdotuksemme tähän on liittää flipperilaseihin sen vartta kohtisuorasti kulkevat jatkeet, jotta ikääntyneen on helpompi kannatella laseja kasvoillaan. Myös "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan näön arvioinnin ohjeistukseen on tehtävä täsmennyksiä. "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaasta olisi mahdollista kehittää hyödyllinen työväline ikääntyneiden terveydenhuoltoon. Parannusehdotuksemme huomioiden opas voidaan tuotteistaa tehokkaaksi työvälineeksi ikääntyvän toimintakyvyn arvioinnin avuksi.

Lautakuntien toiminnan arviointi kuntaorganisaatiossa

Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehtyä kuntaan organisaationa ja sen johtamisjärjestelmään sekä tarkastella tarkemmin yhtä kunnan organisaation osaa eli lautakuntaa. Tutkielmassa on tarkoitus perehtyä tarkemmin laukuntien asemaan ja tehtäviin kunnallisessa päätöksenteossa ja johtamisjärjestelmässä sekä lisäksi tuoda esille niiden toiminnan arviointiin liittyviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena on luoda viitekehys lautakuntien toiminnan arviointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusongelma on: Miten lautakuntien toimintaa voidaan arvioida ja miten sitä tulisi arvioida? Alaongelmana on: Millainen asema ja mitä tehtäviä lautakunnilla on kunnallisessa päätöksenteossa ja johtamisjärjestelmässä? Kyseessä on puhtaasti teoreettinen tutkimus. Aineistona käytetään aiheesta löytyvää lähdekirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia. Tutkielman kannalta keskeistä lähdemateriaalia ovat myös lainsäädäntö, lakia tulkitsevat teokset sekä erilaiset suositukset ja ohjeet. Tutkimusstrategiana voidaan pitää deskriptiivista tutkimusta. Tutkimusotteena voidaan pitää käsiteanalyyttista tutkimusotetta, jonka tarkoituksena ei ole näyttää toteen, vaan pikemmin argumentoida miten asia on ja miksi asia on näin. Lautakuntien toiminnan ja sen arviointia ei ole käytännössä tutkittu. Lautakuntien toiminnan arvioinnin viitekehykseen sovelletaan palasia valtuustotyöskentelyn arvioinnista sekä yritysmaailmasta hallitustyöskentelyn arvioinnista ja sen kehittämisestä.

Vähittäiskaupan tavarantoimittaja-arviointi -tapaustutkimus

Organisaatio tarvitsee työkaluja toimittajien suorituskyvyn mittaukseen ja kehittämiseen. Ilman systemaattista mittaamista ja arviointia ostajat eivät tiedä kuinka hyvin toimittajat suoriutuvat velvoitteistaan. Tutkielman tavoit-teena oli analysoida vähittäiskaupan tavarantoimittajien arviointiprosessia keskittyen päivittäistavarakaupan toimialaan ja tavarantoimittajiin sekä luoda toimittajien arviointiin pilottiraportti. Tutkielma on tehty päivittäistavarakaupan kohdeyrityksen toimeksiannosta. Tutkielman teoreettinen aineisto pohjautuu aikaisempaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Tutkielman empiiriseen osaan aineistoa kerättiin kohdeyrityksen henkilöstön haastatteluilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Lisäksi tutkija perehtyi kohdeyrityksessä käytössä olevaan tietovarastointi-sovellukseen. Kirjallisen aineiston avulla rakennettu tutkimuksen teoreettinen osa perustuu aikaisempaan tutkimukseen. Empiirinen osa muodostuu neljästä teemahaastattelusta, jotka suoritettiin kohdeyrityksessä. Haastattelujen tarkoituksena oli rakentaa tutkijalle kuva kohdeyrityksen tavarantoimittaja-arvioinnin nykytilasta. Tutkielmassa havainnollistettiin yksinkertainen raportointimalli yhden tavararyhmän arviointiin ja arviointitiedon analysointiin. Raportointimallilla havainnollistetaan tavarantoimittaja-arviointidatan käyttöä toimittaja-arvioinnissa. Jatkossa on olennaista keskittyä systemaattisen raportoinnin edelleen kehittämiseen ja arviointitiedon hyväksikäyttöön neuvotteluissa toimittajan kanssa. Lisäksi toimittajien luokittelu tavararyhmien sisällä on tärkeää jotta arvioinnissa voidaan keskittyä kaikista tärkeimpiin toimittajiin.