Naisen elämän kirjava epäselvyys

Kirjallisuusarvostelu

'Kuin lehti liukkaalla jäällä'

Kirjallisuusarvostelu

Tuulivoimatoimialan yrityksen nykytilan analyysi ja asiakaslähtöinen liiketoimintastrategia

Tämä tutkimus on tehty tuulivoimatoimialalla toimivan yrityksen toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeyritykselle liiketoimintastrategiaehdotus. Kohdeyrityksen toiveena oli saada tutkimukseen myös teorian näkemys asiakaslähtöisyydestä. Tutkimuksen on tarkoitus antaa yritykselle pohtimisen aihetta liiketoimintastrategian luomiseen ja toimia pohjana, kun yhtiön johto tekee päätöksiä tulevasta strategiasta. Tutkimuksessa tehtiin perusteellinen tuulivoimatoimialan analyysi toimialaraporttien ja yrityksen johdon ja henkilökunnan haastattelujen avulla. Lisäksi kartoitettiin kohdeyrityksen nykytilaa ja strategista asemaa alalla suorittamalla SWOT-analyysi ja toimialan rakenteellinen analyysi. Tutkimuksessa selvitettiin myös keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi asiakaslähtöisyyden avulla. Tietoja yrityksen toiminnasta on kerätty haastattelemalla yhtiön johtoa ja henkilökuntaa sekä osallistumalla aktiivisesti yhtiön jokapäiväiseen toimintaan. Tutkimuksen tuloksena syntyi kohdeyrityksen liiketoimintatilanteeseen soveltuva liiketoimintastrategia, jolla on mahdollista saavuttaa kilpailuetua tuulivoimatoimialalla. Asiakaslähtöisyys huomioitiin tutkimuksessa tuomalla asiakasjohtamisen malli strategiatyöhön. Tutkimuksessa luotiin kaksi erilaista segmentointimallia, joiden avulla yritys voi kohdentaa toimintaansa oikeille asiakkaille oikealla tavalla. Asiakaslähtöinen liiketoimintastrategiaehdotus muodostettiin hyödyntämällä teorian näkemyksiä ja työssä tehtyjen analyysien tuloksia.

eELY : ELY-keskusten toiminnan ja palvelujen sähköistäminen

ELY-keskusten palveluiden sähköistämisen kehittämisohjelma (eELY) on osa työ- ja elinkeinoministeriön laaja-alaista, monivuotista eTEM2.0-toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on sähköisten palvelujen ja järjestelmien yhteentoimivuuden, palveluiden laadun sekä toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. eTEM2.0-toimenpideohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla varmistetaan, että palveluiden ja toiminnan kehittäminen on horisontaalisesti koordinoitua, kokonaisvaltaista sekä toimintaa ja asiakkaille tuotettavia palveluprosesseja uudistavaa ja yhdenmukaistavaa. Tavoitteena on toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja tehostaminen sekä tuottavuuden lisääminen. Kyse ei ole yksinomaan teknologiaratkaisuista, vaan ennen kaikkea palveluiden ja toiminnan kehittämisestä, jota tuetaan sähköisten välineiden mahdollisuuksia hyödyntämällä. ELY-keskusten palveluiden ja toiminnan sähköistämisessä on kyse merkittävästä koko toimintaa koskevasta muutosprosessista, jonka edetessä luovutaan vanhoista toimintamalleista ja -käytännöistä. Myös asiakas- ja käyttäjänäkökulmat on huomioitu. eELY-työhön ovat vaikuttaneet myös strategia-asiakirjat, poikkihallinnollisessa valmistelutyössä esiin nousseet kehittämistarpeet sekä eri hallinnonalojen sähköistämissuunnitelmat. Yhtenä merkittävänä tausta-ajurina on valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka osaltaan suuntaa taloudellisia resursseja asettaa sähköisten palvelujen kehittämiselle uusia vaatimuksia. eELY – ELY-keskusten toiminnan ja palveluiden sähköistäminen -raportti sisältää kuvauksen sähköisten palvelujen ja sähköistämishankkeiden nykytilasta, sähköistämisen tavoitetilan ja linjaukset, sähköistämisohjelman, ohjelman vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin, sähköistämiseen liittyvät riskit sekä toimenpidesuunnitelman.

Välityömarkkinatoimijoiden yritysyhteistyön hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalla -käsikirja

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Välityömarkkinoiden kehittäminen -hanke kuuluu TEM:n valtakunnalliseen ESR –kehittämisohjelmaan 2007–2013. Hankkeen päätavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan välityömarkkinoiden suunnitelmallinen kehittäminen ja koordinointi. Välityömarkkinoiden sisällöllinen kehittäminen tapahtuu mm. yritysyhteistyön edistämiseen keskittyvien alueellisten työryhmien avulla; työskentelyn keskeisenä osana on toimivien yritysyhteistyömallien kehittäminen. Idea käsikirjasta syntyi hankkeen tilaaman yritysyhteistyön työpajasarjan yhteydessä vuonna 2010. Työpajoissa tunnistettiin ja kuvattiin yritysyhteistyön hyviä käytäntöjä kolmessa eri alueellisessa kehittämistyöryhmässä 1) Oulu, Haukipudas ja Pudasjärvi, 2) Raahen seutu ja Oulun eteläinen sekä 3) Koillismaa. Käsikirja koostettiin näissä kehittämisryhmissä tuotettujen tietojen pohjalta. Lisäksi käsikirjaa varten haastateltiin alkuvuonna 2011 muutamia alueen välityömarkkinatoimijoita ja yrityksiä. Käsikirjassa on kuvattu vaiheittain yritysyhteistyön malli, joka kiteytyy kolmeen päävaiheeseen: yritysyhteistyökumppaneiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen, yrityksiin työllistämiseen sekä yritysyhteistyön ylläpitämiseen. Yritysyhteistyön eri vaiheita ovat 1) yritys- ja yhteystietojen kerääminen, 2) työnhakijoiden osaamisen ja motivaation kartoittaminen, 3) yritysten segmentointi ja kohdejoukon rajaaminen, 4) yhteyden ottaminen ja tapaamisen sopiminen, 5) yrityksen tarpeiden selvittäminen, 6) yrityksen tarpeisiin vastaaminen, 7) luottamuksen rakentaminen ja pelisäännöistä sopiminen, 8) työsuhteen seuranta ja palautteen kerääminen, ja 9) yrittäjän jatkotarpeista huolehtiminen. Käsikirja on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaikille välityömarkkinoilla ja siihen liittyvän yritysyhteistyön parissa työskenteleville tahoille. Käsikirjan tavoitteena on levittää tietoa yritysyhteistyöhön liittyvistä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä sekä sitä kautta kohentaa välityömarkkinatoimijoiden tekemän yritysyhteistyön laatua ja tuloksellisuutta alueella.

Joensuun seudun ja Keski-Karjalan palvelukohteiden opastussuunnitelma

Palvelukohteilla tarkoitetaan tienkäyttäjille palveluja tarjoavia palveluyrityksiä ja -toimintoja. Palvelukohteiden opastukseen käytetään erilaisia opastusmerkkejä ja kohdetunnuksia. Opastusmerkkien asettaminen ja ylläpito ovat yleensä opastettavan kohteen ylläpitäjän vastuulla. Opastusmerkit edellyttävät tienpitäjän lupaa. Vuonna 2007 palvelukohteiden viitoitusuudistuksessa laajennettiin opastusmerkeissä ruskean värin käyttöä, lisättiin kohdetunnusten määrää ja otettiin käyttöön uusia opastusmerkkejä. Myös palvelukohteiden viitoitusohjeita ja yleisiä viitoitusperiaatteita tarkistettiin. Suunnitelman tavoitteena on saada Joensuun seudulle ja Keski-Karjalaan yhtenäinen, selkeä ja ajallisesti kestävä palvelukohteiden viitoitusjärjestelmä, joka helpottaa tienkäyttäjiä löytämään tarvitsemansa palvelut. Suunnittelualue käsittää Ilomantsin, Joensuun, Kesälahden, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien alueen. Kesälahden kunta on 1.1.2013 alkaen yhdistynyt Kiteen kaupunkiin, mutta tässä suunnitelmassa sitä on käsitelty omana kuntanaan. Suunnitelmaa laadittaessa on käytetty Tiehallinnon ohjeita ”Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelma laatiminen” ja ”Palvelukohteiden viitoitus”. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Raimo Kaikkonen ja Hanna Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Juhana Ketola Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesta Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta. Suunnitelman laatimiseen ovat kuntayhdyshenkilöinä osallistuneet Veijo Kurki Ilomantsin kunnasta, Jarmo Tihmala ja Tuija Tiira Joensuun kaupungista, Jorma Turunen Kesälahden kunnasta, Suvi Spoof Kiteen kaupungin ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn edustajana, Sauli Hyttinen Kontiolahden kunnasta, Reino Kuivalainen Liperin kunnasta, Ulla-Riitta Moilanen Outokummun kaupungista, Pauli Vaittinen ja Helena Kaasinen Polvijärven kunnasta, Raita Joutsensaari Rääkkylän kunnasta ja Liisa Laasonen Tohmajärven kunnasta. Kuntayhdyshenkilöt ovat auttaneet palvelukohteiden ja niiden sisältämien palvelujen kartoittamisessa, osallistuneet suunnitelman esittelytilaisuuksiin sekä kommentoineet suunnitelmaluonnoksia. Marraskuussa 2012 on pidetty palvelukohdeyrittäjille ja sidosryhmille tarkoitetut suunnittelu- ja esittelytilaisuudet Kiteellä, Joensuussa ja Polvijärvellä. Suunnitelmaluonnokset ovat marraskuussa 2012 olleet internetissä nähtävillä ja kommentoitavissa, jolloin niistä on saatu runsaasti palautetta. Palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen.

Yritysharavan hankeraportti : Tarina siitä, kun viranomainen kuuli kaikkia Suomen toimivia yrityksiä

Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.

Yritysharavan tulokset : Valtakunnallisen KOTTI-hankkeen tulosyhteenveto 20.3.2009-31.12.2011

Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.