Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin liittyvän riskienhallinnan kustannus–hyötyanalyysi osana julkista päätöksentekoa. IRTORISKI-hankkeen loppuraportti.

IRTORISKI-hankkeessa tutkittiin, miten kustannus–hyötyanalyysin käyttöä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnittelussa voitaisiin helpottaa niin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään kustannustehokkaasti sekä ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen priorisoinnissa että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vertailussa. Tutkimuksessa käytettiin esimerkkitapauksina jokitulvaa ja rankkasateiden aiheuttamaa tulvaa kaupunkiolosuhteissa. Tapahtumapuuanalyysia laajennettiin siten, että siitä käyvät ilmi sekä suorat vahingot että lopulliset makrotaloudelliset vaikutukset. Arviot suorista taloudellisista vahingoista perustuivat aikaisempiin tutkimuksiin, kun taas makrotaloudellisia vaikutuksia simuloitiin yleisen tasapainon mallin avulla. Tapaustutkimusten valinnasta, tapahtumapuun käytöstä, sen laajennusosasta sekä lasketuista makrotaloudellisista vaikutuksista keskusteltiin sidosryhmien edustajien kanssa kolmessa asiantuntijaistunnossa.

Growth and Convergence: The case of China

Growth and Convergence: The Case of China Since the initiation of economic reforms in 1978, China has become one of the world’s fast-growing economies. The rapid growth, however, has not been shared equally across the different regions in China. The prominent feature of substantial differences in incomes and growth rates across the different Chinese regions has attracted the attention of many researchers. This book focuses on issues related to economic growth and convergence across the Chinese regions over the past three decades. The book has eight chapters. Apart from an introduction chapter and a concluding chapter, all the other chapters each deal with some certain aspects of the central issue of regional growth and convergence across China over the past three decades. The whole book is organized as follows. Chapter 1 provides an introduction to the basic issues involved in this book. Chapter 2 tests economic growth and convergence across 31 Chinese provinces during 1981-2005, based on the theoretical framework of the Solow growth model. Chapter 3 investigates the relationship between openness to foreign economic activities, such as foreign trade and foreign direct investment, and the regional economic growth in the case of China during 1981-2005. Chapter 4, based on data of 31 Chinese provinces over the period 1980-2004, presents new evidence on the effects of structural shocks and structural transformation on growth and convergence among the Chinese regions. Chapter 5, by building up an empirical model that takes account of different potential effects of foreign direct investment, focuses on the impacts of foreign direct investment on China’s regional economic performance and growth. Chapter 6 reconsiders the growth and convergence problem of the Chinese regions in an alternative theoretical framework with endogenous saving behavior and capital mobility across regions. Chapter 7, by building up a theoretical model concerning comparative advantage and transaction efficiency, focuses on one of the potential mechanisms through which China achieves its fast economic growth over the past few decades. Chapter 8 concludes the book by summarizing the results from the previous chapters and suggesting directions for further studies.

Esiselvitys Luoteis-Venäjän ja Kaakkois-Suomen aluetaloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta integraatiokehityksestä

Esiselvityksen tarkoituksena on esittää arvio Luoteis-Venäjän ja Kaakkois-Suomen integraation tämänhetkisestä tilanteesta sekä keskeisimmistä edellytyksistä ja esteistä. Raportin ensimmäisessä osassa käsitellään kohdealueiden taustaa, toisessa osassa integroitumisen edellytyksiä ja esteitä sekä kolmannessa osassa Kaakkois-Suomen mahdollisuuksia ja vetovoimatekijöitä. Luoteis-Venäjällä on ollut suuri merkitys Kaakkois-Suomen kehityksessä ja se nähdään edelleen suurimpana mahdollisuutena minkä suhteen alueella voidaan kehittyä. Suurimmiksi ongelmiksi haastattelujen perusteella nousivat bisnekseen itseensä perustuvat ongelmat sekä resurssien puute. Lisäksi kykenemättömyys sopeutua paikalliseen kulttuuriin, kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen puute, asenneongelmat sekä Venäjällä kasvava protektionismi ja maan oikeusvaltiostatuksen puute nähtiin suurena esteenä. Sopimukset sekä Venäjällä toimiminen niin liiketoiminnassa kuin koulutus- ja tutkimussektorilla ovat saaneet mystisiä piirteitä. Integraation edellytyksinä esiin nousivat halu kansainvälistyä sekä valmius panostaa ajallisesti ja rahallisesti. Muut edellytykset riippuvat valitusta toimintamallista. Toimintaympäristöön integroitumisen edellytyksenä pidettiin toimivia suhteita paikallishallintoon ja henkilökunnan venäläistämistä. Suomalaisten menestymisen edellytyksiä pidettiin hyvänä. Koulutus- ja tutkimussektorilla esiin nousivat perusrahoituksen puuttuminen, Suomi-keskeisyys sekä asenneongelmat. Venäläinen partneri on kuitenkin olennainen ja yhteistoiminnan edellytyksenä pidettiin verkostojen luomista. Koulutusviennin osalta esiin nousivat johtamis- ja projektihallinnon tarjonta. Ongelmana nähtiin yliopistojen välinen kilpailu ja toiveena oli parempi yhteistoiminta korkeakoulujen kesken. Julkisen sektorin puolella suurimmaksi ongelmaksi nousivat toimijoiden suuri määrä sekä niiden välinen kilpailu Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Myös Kouvolan ja Kotkan sekä rautatien ja E18-tien välinen kilpailu haittaavat alueen kehitystä. Lisäksi alueelta puuttuu poliittinen omistajuus asialle sekä vahva keulakuva. Integraation tulisi toteutua julkisen sektorin ja yritysten yhteistyönä. Valtiolta toivottiin viisumikysymyksen pikaista ratkaisua, eikä viisumin poistumisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia pidetty suurena ongelmana. Kymenlaakson rakennemuutos nähtiin mieluummin mahdollisuutena kuin haittana. Sen sijaan yliopiston puute luo leiman alueelle, ja LUT:n vaikutusta toivottiin koko Kaakkois-Suomeen. Alueen infran todettiin olevan toimiva ja kehittämiseen kaivattiin aloitteellisuutta sekä nopeita toimia. Logistiikkaan pidettiin Kaakkois-Suomen vahvuutena, mutta liiallisen keskittymisen rautateihin tai satamiin nähtiin hidastavan kehitystä. Toimijoiden toivottiin yhdistyvän ja muodostavan ketjuja sekä keskittyvän alueen omiin vahvuuksiin, joista toivottiin selvitystä. Alueen kehittämisen kannalta esiin nousi vaatimuksia korkeamasta palvelutasosta sekä kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäämisestä. Erityisesti matkailun alalle sekä kulttuurivaihtoon kaivattiin kehitystä, isoja hankkeita ja rajaseudun sekä omaa brändiä. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttää ja nopeaa junayhteyttä tulisi hyödyntää enemmän, sekä panostaa matkailijoiden opastukseen. Alueen vetovoimatekijöinä nähtiin erilaiset terveys-, hoito- ja kuntoutuspalvelut, sekä huoltotoiminnot. Paperiteollisuuden puolella tulisi yhdistää ekologia, ekonomia ja teknologia sekä saada uusia innovaatioita. Lisäksi Kaakkois-Suomessa tulisi keskittyä logistiikkaan, digitaaliseen viestintään, uusiutuviin energioihin sekä tietointensiiviseen työhön. Alueen venäläisistä yrityksistä ja mahdollisista investointikohteista kaivattiin lisäselvityksiä. Integroituminen yhteiskuntaan vaatii poikkihallinnollisia toimita ja kielikoulutuksen aikaista aloittamista. Maakuntaliiton panostusta toivottiin erityisesti suhteiden luomiseen Suomessa ja Venäjällä, alueen logistiikan painopistealueiden määrittelemiseen sekä kulttuurisen integraation huomioimiseen strategioissaan.

Optimal management of conflicting species: Grey seal (Halichoerus grypus) and Atlantic salmon (Salmo salar) in the Baltic Sea

The objective of this thesis is to examine the economic effects in the conflict between grey seal population and the salmon fishery in the Baltic Sea. We will formulate a bioeconomic model which provides new insights on the optimal management of Atlantic salmon with respect to the effects brought about by the grey seal population. As the catch losses caused by seals have an effect on salmon fishery in Baltic, we will study how seal population affects the present value of the salmon fishery. The study considers the Finnish coastal trap net fishery. The bioeconomic model considers a scenario of sole salmon fishery and a scenario of salmon fishery affected by the grey seal population. On the basis of these scenarios, a seal compensation scheme is introduced. We can observe a significant economic seal-induced effect on the salmon fishery. The results suggest that the present seal compensation scheme emploid by the Finnish government is suboptimal. This thesis is part of the TARMO –project, in which the conflict between grey seal population and salmon fishery is studied using the methods of environmental economics.

Metsän erirakenteisuutta edistävien hakkuiden kannattavuustarkastelu metsäaluetasolla

Tutkimuksessa vertailtiin metsän erirakenteisuutta edistävien poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden kannattavuutta metsänhoitosuositusten mukaiseen metsänkasvatukseen Keski-Suomessa. Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat menetelmiä, joilla voidaan lisätä luonnonmetsän häiriödynamiikan mukaista pienipiirteistä elinympäristöjen vaihtelua ja siksi ne sopivat etenkin erityiskohteisiin monimuotoisuuden, maiseman tai metsien monikäytön vuoksi. Ne johtavat yleensä vähitellen eri-ikäisrakenteiseen metsään, jossa puuston läpimittaluokkajakauma muistuttaa käänteistä J-kirjainta. Eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn taloudellista kannattavuutta puoltavat uudistumiskustannusten poisjäänti ja tukkipuihin painottuvat säännöllisin väliajoin toteutuvat hakkuut. Menetelmän soveltumista Suomen olosuhteisiin pidetään kuitenkin epävarmana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tasaikäisrakenteisen metsän muuttamista eri-ikäisrakenteiseksi 40 vuoden siirtymäaikana Metsähallituksen hallinnoimassa Isojäven ympäristöarvometsässä Kuhmoisissa. Tutkimusaineisto koostui 405 kuusivaltaisesta tasaikäisestä kuviosta, joiden pinta-alasta metsämaata on 636 hehtaaria. Metsän kehitystä simuloitiin puutason kasvumalleja käyttäen ja käsittelytoimenpiteet simuloitiin viisivuotiskausittain SIMO-metsäsuunnitteluohjelmistolla. Simulointien avulla selvitettiin jokaisen käsittelyskenaarion hakkuumäärät puutavaralajeittain, diskontatut kassavirrat ja puustopääoman muutos tarkasteluajanjakson aikana. Puunkorjuun yksikkökustannusten laskennan apuna käytettiin automatisoitua seurantajärjestelmää, jossa metsäkoneisiin asennettuilla matkapuhelimilla kerättiin MobiDoc2-sovelluksella metsäkoneiden käytöstä kiihtyvyystiedot, GPS-paikkatiedot ja syötetiedot. Lopulta jokaiselle käsittelyskenaariolle laskettiin metsän puuntuotannollista arvoa kuvaavalla tuottoarvon yhtälöllä nettonykyarvot, josta vähennettiin diskontatut puunkorjuun kustannukset. Tutkimuksen tulosten mukaan poimintahakkuun NPV oli 3 prosentin korkokannalla noin 91 % (7420 €/ha) ja pienaukkohakkuiden noin 99 % (8076 €/ha) metsänhoitosuositusten mukaisesta käsittelystä (8176 €/ha). Komparatiivinen statiikka osoitti, että korkokannan kasvattaminen 5 prosenttiin ei olennaisesti lisännyt nettonykyarvojen eroja. Poimintahakkuiden puunkorjuun yksikkökustannukset olivat 0,8 €/m3 harvennushakkuita pienemmät ja 7,2 €/m3 uudistushakkuita suuremmat. Pienaukkohakkuiden yksikkökustannukset olivat 0,7 €/m3 uudistushakkuita suuremmat.Tulosten perusteella on väistämätöntä että siirtymävaihe tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi aiheuttaa taloudellisia tappioita siitäkin huolimatta, että hakkuut ovat voimakkaita ja tehdään varttuneeseen kasvatusmetsään. Tappion määrä on metsän peitteisyyden ylläpidosta aiheutuva vaihtoehtoiskustannus.

The effects of marriage partners' socio-economic positions on the risk of divorce in Finland

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aviopuolisoiden sosioekonominen asema vaikuttaa avioeroriskiin Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekistereistä koottua aineistoa, joka koskee suomalaisten ensimmäisiä avioliittoja vuoden 1990 lopussa ja avioeroja vuosina 1991−93. Väitöskirjaan sisältyy kolme osatutkimusta. Ensimmäinen osatutkimus käsitteli avioeroriskin vaihtelua aviopuolisoiden sosioekonomisen aseman eri osatekijöiden (koulutusaste, sosiaaliryhmä, pääasiallinen toiminta, tulotaso, asunnon omistaminen ja asumisahtaus) mukaan. Kaiken kaikkiaan avioeroriski oli sitä pienempi, mitä paremmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa aviopuolisot olivat. Esimerkiksi miehen ja vaimon korkea koulutusaste, toimihenkilöammatti, työssäkäynti (etenkin verrattuna työttömyyteen) sekä omistusasunnossa asuminen liittyivät pienentyneeseen avioeroriskiin. Vaimon sosioekonomisen aseman yhteys avioeroriskiin oli paljolti samanlainen kuin miehen aseman yhteys. Huomattavin poikkeus tähän oli, että vaimon suuret tulot lisäsivät avioeroriskiä, vaikka miehen suurilla tuloilla oli päinvastainen vaikutus. Lisäksi kotitaloustyötä pääasiallisena toimintanaan tekevillä naisilla (pääasiallisen toiminnan luokka ”muut”) oli vielä pienempi avioeroriski kuin työssäkäyvillä naisilla. Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin aviomiehen ja vaimon aseman yhdistettyyn vaikutukseen. Selviä viitteitä siitä, että puolisoiden koulutustasojen erilaisuus lisäisi eroriskiä, ei saatu. Pareilla, joissa molemmilla oli enintään perusasteen koulutus, oli kuitenkin odotettua pienempi avioeroriski. Eroriski oli suhteellisen alhainen pareilla, joissa vaimo oli työssäkäyvä tai kotitaloustyötä tekevä ja aviomies työssäkäyvä. Eroriskiä kasvatti se, että aviomies, vaimo tai molemmat puolisot olivat työttömiä. Vaimon korkea tulotaso lisäsi eroriskiä miehen kaikilla tulotasoilla mutta erityisen voimakkaasti silloin, kun miehen tulotaso oli alhainen. Kolmanneksi selvitettiin, vaikuttaako puolisoiden sosioekonominen asema avioeroriskiin eri tavalla riippuen siitä, kauanko avioliitto on kestänyt. Tällöin havaittiin, että vähän koulutettujen ja työntekijäammateissa toimivien puolisoiden suuri eroriski rajoittuu paljolti nuorimpiin avioliittoihin. Sen sijaan esim. puolisoiden työttömyys, vaimon korkea tulotaso ja vuokra-asunnossa asuminen kasvattivat eroriskiä riippumatta siitä, kuinka kauan avioliitto oli kestänyt. Kaiken kaikkiaan eroriski oli siis sitä pienempi, mitä paremmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa puolisot olivat. Vaimon taloudellisilla ja sosiaalisilla resursseilla näyttää kuitenkin olevan myös joitakin avioeroriskiä lisääviä vaikutuksia.