Income inequality in the process of economic development : An empirical approach

This thesis studies the effect of income inequality on economic growth. This is done by analyzing panel data from several countries with both short and long time dimensions of the data. Two of the chapters study the direct effect of inequality on growth, and one chapter also looks at the possible indirect effect of inequality on growth by assessing the effect of inequality on savings. In Chapter two, the effect of inequality on growth is studied by using a panel of 70 countries and a new EHII2008 inequality measure. Chapter contributes on two problems that panel econometric studies on the economic effect of inequality have recently encountered: the comparability problem associated with the commonly used Deininger and Squire s Gini index, and the problem relating to the estimation of group-related elasticities in panel data. In this study, a simple way to 'bypass' vagueness related to the use of parametric methods to estimate group-related parameters is presented. The idea is to estimate the group-related elasticities implicitly using a set of group-related instrumental variables. The estimation results with new data and method indicate that the relationship between income inequality and growth is likely to be non-linear. Chapter three incorporates the EHII2.1 inequality measure and a panel with annual time series observations from 38 countries to test the existence of long-run equilibrium relation(s) between inequality and the level of GDP. Panel unit root tests indicate that both the logarithmic EHII2.1 inequality measure and the logarithmic GDP per capita series are I(1) nonstationary processes. They are also found to be cointegrated of order one, which implies that there is a long-run equilibrium relation between them. The long-run growth elasticity of inequality is found to be negative in the middle-income and rich economies, but the results for poor economies are inconclusive. In the fourth Chapter, macroeconomic data on nine developed economies spanning across four decades starting from the year 1960 is used to study the effect of the changes in the top income share to national and private savings. The income share of the top 1 % of population is used as proxy for the distribution of income. The effect of inequality on private savings is found to be positive in the Nordic and Central-European countries, but for the Anglo-Saxon countries the direction of the effect (positive vs. negative) remains somewhat ambiguous. Inequality is found to have an effect national savings only in the Nordic countries, where it is positive.

The Finnish Competition State and Entrepreneurial Policies in the Helsinki Region

The thesis examines the intensification and characteristics of a policy that emphasises economic competitiveness in Finland during the 1990s and early 2000s. This accentuation of economic objectives is studied at the level of national policy-making as well as at the regional level through the policies and strategies of cities and three universities in the Helsinki region. By combining the analysis of state policies, urban strategies and university activities, the study illustrates the pervasiveness of the objective of economic competitiveness and growth across these levels and sheds light on the features and contradictions of these policies on a broad scale. The thesis is composed of five research articles and a summary article. At the level of national policies, the central focus of the thesis is on the growing role of science and technology policy as a state means to promote structural economic change and its transformation towards a broader, yet ambivalent concept of innovation policy. This shift brings forward a tension between an increasing emphasis on economic aspects – innovations and competitiveness – as well as the expanding scope of issues across a wide range of policy sectors that are being subsumed under this market- and economy oriented framework. Related to science and technology policy, attention is paid to adjustments in university policy in which there has been increasing pressure for efficiency, rationalisation and commercialisation of academic activities. Furthermore, political efforts to build an information society through the application of information and communication technologies are analysed with particular attention to the balance between economic and social objectives. Finally, changes in state regional policy priorities and the tendency towards competitiveness are addressed. At the regional level, the focus of the thesis is on the policies of the cities in Finland’s capital region as well as strategies of three universities operating in the region, namely the University of Helsinki, Helsinki University of technology and Helsinki School of Economics. As regards the urban level, the main focus is on the changes and characteristics of the urban economic development policy of the City of Helsinki. With respect to the universities, the thesis examines their attempts to commercialise research and thus bring academic research closer to economic interests, and pays particular attention to the contradictions of commercialisation. Related to the universities, the activities of three intermediary organisations that the universities have established in order to increase cooperation with industry are analysed. These organisations are the Helsinki Science Park, Otaniemi International Innovation Centre and LTT Research Ltd. The summary article provides a synthesis of the material presented in the five original articles and relates the results of the articles to a broader discussion concerning the emergence of competition states and entrepreneurial cities and regions. The main points of reference are Bob Jessop’s and Neil Brenner’s theses on state and urban-regional restructuring. The empirical results and considerations from Finland and the Helsinki region are used to comment on, specify and criticise specific parts of the two theses.

The Rocky Road of Social Sustainability : The Impact of Integrated Biodiversity Conservation and Development on the Local Realities in Ranomafana National Park, Madagascar

The objective of this study is to examine the social impacts of the integrated conservation and development project (ICDP) aimed at biodiversity conservation and local socio-economic development in the Ranomafana National Park (RNP), Madagascar. Furthermore, the study explores social sustainability and justice of the ICDP in Ranomafana. This ethnographically informed impact study uses of various field methods. The research material used consists of observation, interviews (key-person and focus group), school children's writings, official statistics and project documents. Fieldwork was conducted in three phases in 2001, 2002 and 2004 in twelve villages around the park, as well as in neighbouring areas of Ranomafana. However, four of those twelve villages were chosen for closer study. This study consists of five independent articles and a concluding chapter. Social impacts were studied through reproductive health indicators as well as a life security approach. Equity and distribution of benefits and drawbacks of ICDP were analysed and the actors related to the conservation in Ranomafana were identified. The children and adolescents' environmental views were also examined. The reproductive health indicators studied showed a poor state of reproductive health in the park area. Moreover, the existing social capital in the villages seemed to be fragmented due to economic difficulties that were partly caused by the conservation regulations. The ICDP in Ranomafana did not pay attention to the heterogeneity of the affected communities even though the local beneficiaries of the ICDP varied according to their ethnicity, living place, wealth, social position and gender. In addition, various conservation actors (local people in various groups, local authorities, tourist business owners, conservation NGOs and scientists) contest their interests over the forest, conservation and its related activities. This study corroborates the same type of evidence and conclusions discussed in other similar cases elsewhere: so called social conservation programmes still cannot meet the needs of the people living near the protected areas; on the contrary, they even have a reverse impact on the people's lives. A fundamental misunderstood assumption in the conservation process in Ranomafana was to consider the local people as a problem for biodiversity conservation. Major reasons for the failure of the ICDP in Ranomafana include a lack of local institutions that would have been able to communicate as equals with the conservation NGOs as well as to transfer the tradition of the authoritarian governance in conservation management together with the over-appreciation of scientific biodiversity, and lack of will to understand the local people's rights to use the forest for their livelihoods.

Esiselvitys Luoteis-Venäjän ja Kaakkois-Suomen aluetaloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta integraatiokehityksestä

Esiselvityksen tarkoituksena on esittää arvio Luoteis-Venäjän ja Kaakkois-Suomen integraation tämänhetkisestä tilanteesta sekä keskeisimmistä edellytyksistä ja esteistä. Raportin ensimmäisessä osassa käsitellään kohdealueiden taustaa, toisessa osassa integroitumisen edellytyksiä ja esteitä sekä kolmannessa osassa Kaakkois-Suomen mahdollisuuksia ja vetovoimatekijöitä. Luoteis-Venäjällä on ollut suuri merkitys Kaakkois-Suomen kehityksessä ja se nähdään edelleen suurimpana mahdollisuutena minkä suhteen alueella voidaan kehittyä. Suurimmiksi ongelmiksi haastattelujen perusteella nousivat bisnekseen itseensä perustuvat ongelmat sekä resurssien puute. Lisäksi kykenemättömyys sopeutua paikalliseen kulttuuriin, kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen puute, asenneongelmat sekä Venäjällä kasvava protektionismi ja maan oikeusvaltiostatuksen puute nähtiin suurena esteenä. Sopimukset sekä Venäjällä toimiminen niin liiketoiminnassa kuin koulutus- ja tutkimussektorilla ovat saaneet mystisiä piirteitä. Integraation edellytyksinä esiin nousivat halu kansainvälistyä sekä valmius panostaa ajallisesti ja rahallisesti. Muut edellytykset riippuvat valitusta toimintamallista. Toimintaympäristöön integroitumisen edellytyksenä pidettiin toimivia suhteita paikallishallintoon ja henkilökunnan venäläistämistä. Suomalaisten menestymisen edellytyksiä pidettiin hyvänä. Koulutus- ja tutkimussektorilla esiin nousivat perusrahoituksen puuttuminen, Suomi-keskeisyys sekä asenneongelmat. Venäläinen partneri on kuitenkin olennainen ja yhteistoiminnan edellytyksenä pidettiin verkostojen luomista. Koulutusviennin osalta esiin nousivat johtamis- ja projektihallinnon tarjonta. Ongelmana nähtiin yliopistojen välinen kilpailu ja toiveena oli parempi yhteistoiminta korkeakoulujen kesken. Julkisen sektorin puolella suurimmaksi ongelmaksi nousivat toimijoiden suuri määrä sekä niiden välinen kilpailu Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä. Myös Kouvolan ja Kotkan sekä rautatien ja E18-tien välinen kilpailu haittaavat alueen kehitystä. Lisäksi alueelta puuttuu poliittinen omistajuus asialle sekä vahva keulakuva. Integraation tulisi toteutua julkisen sektorin ja yritysten yhteistyönä. Valtiolta toivottiin viisumikysymyksen pikaista ratkaisua, eikä viisumin poistumisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia pidetty suurena ongelmana. Kymenlaakson rakennemuutos nähtiin mieluummin mahdollisuutena kuin haittana. Sen sijaan yliopiston puute luo leiman alueelle, ja LUT:n vaikutusta toivottiin koko Kaakkois-Suomeen. Alueen infran todettiin olevan toimiva ja kehittämiseen kaivattiin aloitteellisuutta sekä nopeita toimia. Logistiikkaan pidettiin Kaakkois-Suomen vahvuutena, mutta liiallisen keskittymisen rautateihin tai satamiin nähtiin hidastavan kehitystä. Toimijoiden toivottiin yhdistyvän ja muodostavan ketjuja sekä keskittyvän alueen omiin vahvuuksiin, joista toivottiin selvitystä. Alueen kehittämisen kannalta esiin nousi vaatimuksia korkeamasta palvelutasosta sekä kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäämisestä. Erityisesti matkailun alalle sekä kulttuurivaihtoon kaivattiin kehitystä, isoja hankkeita ja rajaseudun sekä omaa brändiä. Lisäksi Lappeenrannan lentokenttää ja nopeaa junayhteyttä tulisi hyödyntää enemmän, sekä panostaa matkailijoiden opastukseen. Alueen vetovoimatekijöinä nähtiin erilaiset terveys-, hoito- ja kuntoutuspalvelut, sekä huoltotoiminnot. Paperiteollisuuden puolella tulisi yhdistää ekologia, ekonomia ja teknologia sekä saada uusia innovaatioita. Lisäksi Kaakkois-Suomessa tulisi keskittyä logistiikkaan, digitaaliseen viestintään, uusiutuviin energioihin sekä tietointensiiviseen työhön. Alueen venäläisistä yrityksistä ja mahdollisista investointikohteista kaivattiin lisäselvityksiä. Integroituminen yhteiskuntaan vaatii poikkihallinnollisia toimita ja kielikoulutuksen aikaista aloittamista. Maakuntaliiton panostusta toivottiin erityisesti suhteiden luomiseen Suomessa ja Venäjällä, alueen logistiikan painopistealueiden määrittelemiseen sekä kulttuurisen integraation huomioimiseen strategioissaan.