Mediastinitis after cardiac surgery

Mediastinitis as a complication after cardiac surgery is rare but disastrous increasing the hospital stay, hospital costs, morbidity and mortality. It occurs in 1-3 % of patients after median sternotomy. The purpose of this study was to find out the risk factors and also to investigate new ways to prevent mediastinitis. First, we assessed operating room air contamination monitoring by comparing the bacteriological technique with continuous particle counting in low level contamination achieved by ultra clean garment options in 66 coronary artery bypass grafting operations. Second, we examined surgical glove perforations and the changes in bacterial flora of surgeons' fingertips in 116 open-heart operations. Third, the effect of gentamicin-collagen sponge on preventing surgical site infections (SSI) was studied in randomized controlled study with 557 participants. Finally, incidence, outcome, and risk factors of mediastinitis were studied in over 10,000 patients. With the alternative garment and textile system (cotton group and clean air suit group), the air counts fell from 25 to 7 colony-forming units/m3 (P<0.01). The contamination of the sternal wound was reduced by 46% and that of the leg wound by >90%. In only 17% operations both gloves were found unpunctured. Frequency of glove perforations and bacteria counts of hands were found to increase with operation time. With local gentamicin prophylaxis slightly less SSIs (4.0 vs. 5.9%) and mediastinitis (1.1 vs. 1.9%) occurred. We identified 120/10713 cases of postoperative mediastinitis (1.1%). During the study period, the patient population grew significantly older, the proportion of women and patients with ASA score >3 increased significantly. In multivariate logistic regression analysis, the only significant predictor for mediastinitis was obesity. Continuous particle monitoring is a good intraoperative method to control the air contamination related to the theatre staff behavior during individual operation. When a glove puncture is detected, both gloves are to be changed. Before donning a new pair of gloves, the renewed disinfection of hands will help to keep their bacterial counts lower even towards the end of long operation. Gentamicin-collagen sponge may have beneficial effects on the prevention of SSI, but further research is needed. Mediastinitis is not diminishing. Larger populations at risk, for example proportions of overweight patients, reinforce the importance of surveillance and pose a challenge in focusing preventive measures.

Kohti leikkaussalin tuloksellista toiminnanohjausta

Background: The aging population is placing increasing demands on surgical services, simultaneously with a decreasing supply of professional labor and a worsening economic situation. Under growing financial constraints, successful operating room management will be one of the key issues in the struggle for technical efficiency. This study focused on several issues affecting operating room efficiency. Materials and methods: The current formal operating room management in Finland and the use of performance metrics and information systems used to support this management were explored using a postal survey. We also studied the feasibility of a wireless patient tracking system as a tool for managing the process. The reliability of the system as well as the accuracy and precision of its automatically recorded time stamps were analyzed. The benefits of a separate anesthesia induction room in a prospective setting were compared with the traditional way of working, where anesthesia is induced in the operating room. Using computer simulation, several models of parallel processing for the operating room were compared with the traditional model with respect to cost-efficiency. Moreover, international differences in operating room times for two common procedures, laparoscopic cholecystectomy and open lung lobectomy, were investigated. Results: The managerial structure of Finnish operating units was not clearly defined. Operating room management information systems were found to be out-of-date, offering little support to online evaluation of the care process. Only about half of the information systems provided information in real time. Operating room performance was most often measured by the number of procedures in a time unit, operating room utilization, and turnover time. The wireless patient tracking system was found to be feasible for hospital use. Automatic documentation of the system facilitated patient flow management by increasing process transparency via more available and accurate data, while lessening work for staff. Any parallel work flow model was more cost-efficient than the traditional way of performing anesthesia induction in the operating room. Mean operating times for two common procedures differed by 50% among eight hospitals in different countries. Conclusions: The structure of daily operative management of an operating room warrants redefinition. Performance measures as well as information systems require updating. Parallel work flows are more cost-efficient than the traditional induction-in-room model.

Tablettien soveltuvuus annosjakeluun

Koneellinen annosjakelu on kasvava lääkehuollon osa-alue, jossa lääkkeet pakataan koneellisesti pieniin annoskertakohtaisiin pusseihin kahden viikon erissä. Aikaisemmin lääkevalmisteiden soveltuvuutta koneelliseen annosjakeluun ei ole systemaattisesti tutkittu. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Espoonlahden apteekin annosjakeluyksikön kanssa ja sen tavoitteena oli määrittää annosjakeluprosessin kannalta optimaaliset ominaisuudet annosjaeltavalle tabletille rikkoutumisten ja siirtymien vähentämiseksi. Rikkoutuminen on lääkevalmisteen murentumista, puolittumista tai muuta rikkoutumista annosjakelun aikana. Siirtymä on lääkevalmisteen jakelu väärään annospussiin. Prosentuaalisesti rikkoutumisia ja siirtymiä on jakelumäärästä hyvin vähän, mutta määrällisesti paljon ja koko ajan enemmän koneellisen annosjakelun yleistyessä. Rikkoutumiset ja siirtymät aiheuttavat paljon lisätyötä pussien korjaamisen takia, joten niiden määrää on pyrittävä vähentämään. Lisäksi tavoitteena oli selvittää lääkkeiden valmistajilta kysyttävissä olevat asiat lääkevalmisteiden ominaisuuksista ja säilyvyydestä, jotta voitaisiin päätellä valmisteen soveltuvuus koneelliseen annosjakeluun kirjallisen tiedon perusteella. Tutkimuksen tulosten perusteella rikkoutumisten ja siirtymien vähentämiseksi optimaalinen tablettivalmiste annosjakeluun on pienehkö tai keskisuuri, päällystetty, luja ja jakouurteeton ja optimaalinen ilman suhteellinen kosteustaso annosjakeluyksikön tuotantotiloissa olisi noin 30 – 40 %. Lääkkeiden valmistajilta kysyttäviä seikkoja ovat koon, päällysteen, murtolujuuden ja jakouurteen lisäksi valmisteen säilyvyys alkuperäispakkauksen ulkopuolella sekä valmisteen valo-, lämpö- ja kosteusherkkyys. Rikkoutumisten ja siirtymien lisäksi tutkittiin myös kosteusherkän asetyylisalisyylihappovalmisteen (Disperin 100 mg) säilyvyyttä 25 °C ja 60 % RH olosuhteissa, koska tuotantotilojen ilman kosteustasoa ei ole säädelty. Säilyvyystutkimuksen kesto oli neljä viikkoa. Se on riittävä, koska se on enimmäisaika, jonka tabletit ovat annosjakeluprosessin yhteydessä pois alkuperäispakkauksestaan ennen käyttöä. Tabletteja säilytettiin avoimessa alkuperäispakkauksessa (purkki), suljetussa alkuperäispakkauksessa, annosjakelukoneen kasetissa ja kahdessa erilaisessa annospussissa (uusi ja käytössä oleva materiaali). Tulosten mukaan annosjakelukoneen kasetti suojaa kosteudelta yhtä huonosti kuin avoin purkki. Uusi pussimateriaali sen sijaan suojaa kosteudelta paremmin kuin tällä hetkellä käytössä oleva materiaali. Raman -spektroskopiamittausten perusteella asetyylisalisyylihappotableteissa ei ehdi neljän viikon seurannan aikana tapahtua asetyylisalisyylihapon hajoamista salisyylihapoksi. Kosteus heikentää tablettien murtolujuutta, mikä saattaa aiheuttaa enemmän rikkoutumisia. Kosteustaso olisi hyvä olla säädettävissä vakioksi tuotantotiloissa tai purkaa tabletit kasetteihin mahdollisimman lähellä jakelua rikkoutumisten ehkäisemiseksi, etenkin ilman kosteustason ollessa korkea. Lisäksi tutkittiin lääkevalmisteen lämpöherkkyyttä koska annosjakelukoneen saumauslaite altistaa annospussit noin 75 °C lämmölle, jos annosjakelukone pysäytetään kesken työn. Tutkimus tehtiin XRPD:llä, jolla voidaan säätää näytteen lämpötilaa. Lämpöherkkyystutkimusten perusteella 75 °C lämpö ei ehdi tunnin aikana aiheuttaa muutoksia karbamatsepiinitabletissa (Neurotol 200 mg). Tuloksista selvisi, että tutkitun valmisteen sisältämä karbamatsepiini ei kuitenkaan ole lämpöherkin muoto, joten muita lämpöherkkiä lääkevalmisteita tulisi tutkia lisätiedon saamiseksi lämmön vaikutuksista.