Kohti leikkaussalin tuloksellista toiminnanohjausta

Background: The aging population is placing increasing demands on surgical services, simultaneously with a decreasing supply of professional labor and a worsening economic situation. Under growing financial constraints, successful operating room management will be one of the key issues in the struggle for technical efficiency. This study focused on several issues affecting operating room efficiency. Materials and methods: The current formal operating room management in Finland and the use of performance metrics and information systems used to support this management were explored using a postal survey. We also studied the feasibility of a wireless patient tracking system as a tool for managing the process. The reliability of the system as well as the accuracy and precision of its automatically recorded time stamps were analyzed. The benefits of a separate anesthesia induction room in a prospective setting were compared with the traditional way of working, where anesthesia is induced in the operating room. Using computer simulation, several models of parallel processing for the operating room were compared with the traditional model with respect to cost-efficiency. Moreover, international differences in operating room times for two common procedures, laparoscopic cholecystectomy and open lung lobectomy, were investigated. Results: The managerial structure of Finnish operating units was not clearly defined. Operating room management information systems were found to be out-of-date, offering little support to online evaluation of the care process. Only about half of the information systems provided information in real time. Operating room performance was most often measured by the number of procedures in a time unit, operating room utilization, and turnover time. The wireless patient tracking system was found to be feasible for hospital use. Automatic documentation of the system facilitated patient flow management by increasing process transparency via more available and accurate data, while lessening work for staff. Any parallel work flow model was more cost-efficient than the traditional way of performing anesthesia induction in the operating room. Mean operating times for two common procedures differed by 50% among eight hospitals in different countries. Conclusions: The structure of daily operative management of an operating room warrants redefinition. Performance measures as well as information systems require updating. Parallel work flows are more cost-efficient than the traditional induction-in-room model.

Terveyspalveluiden kysyntä kasvaa lähivuosikymmeninä väestön ikääntyessä ja sen vaatimustason noustessa ja teknologian kehittyessä. Henkilökunnan saatavuusongelmat tulevat puolestaan rajoittamaan palvelutarjontaa. Vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan enemmän, mikä luo paineita kehittää toimintamalleja ja koko palveluprosessin tehokasta ohjausta. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin julkisten leikkausyksiköiden johtamisen työnjakoa, analysoitiin toiminnan arvioinnissa käytettäviä mittareita ja toiminnanohjauksen apuvälineinä käytettäviä tietojärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin maan kaikkien julkisten sairaaloiden leikkausyksiköiden anestesiavastuulääkäreille ja osastonhoitajille osoitetulla postikyselyllä. Lisäksi tutkittiin potilaiden RFID- (Radio Frequency Identification) paikannukseen perustuvan järjestelmän soveltuvuutta leikkaussalin prosessinohjauksen työvälineeksi mittaamalla sen luotettavuutta ja sen automaattisesti kirjaamien aikaleimojen tarkkuutta. Kolmannessa ja neljännessä osatutkimuksessa vertailtiin erilaisten leikkaussalin toimintamallien kustannustehokkuutta. Leikkaussalin ajankäyttöä ja leikattujen potilaiden lukumääriä mitattiin vertaamalla perinteisen leikkaussalissa tapahtuvan anestesiavalmistelun ja erillisen valmistelutilan käytön tuottamia potilasmääriä. Kansainvälisessä benchmarking-tutkimuksessa verrattiin kahden samanlaisen toimenpiteen kuluttamaa leikkaussaliaikaa kahdeksassa eri maassa. Tulokset: Käsitykset suomalaisten leikkausyksiköiden toiminnanohjauksen työnjaosta osoittautuivat ristiriitaisiksi. Yksiköiden toiminnanohjausjärjestelmät osoittautuivat vanhanaikaisiksi, niiden reaaliaikaisuudessa oli puutteita, eivätkä ne tukeneet toiminnan arviointia. Toiminnan arvioinnissa käytettiin toimenpiteiden lukumääriä, käyttöastetta ja vaihtoaikaa. Potilaiden RFID-paikannukseen perustuva leikkaussalin prosessinohjausjärjestelmä soveltui sairaalakäyttöön. Se oli aikaisempia menetelmiä tarkempi, lisäsi hoitoprosessin läpinäkyvyyttä ja vähensi henkilökunnan työmäärää. Limittäisillä toimintamalleilla tuotettiin virka-aikana useampia leikkauksia pienemmin yksikkökustannuksin kuin perinteisesti toimimalla. Tähystyksellä suoritetun sappileikkauksen ja keuhkolohkonpoiston leikkausaikojen välillä oli jopa 50 % eroja maiden välillä. Johtopäätökset: Leikkaussalien toiminnanohjauksen työnjakoa ja vastuuta lääkäreiden ja hoitajien välillä on selkiytettävä. Toiminnan arvioinnissa käytettävä mittaristo vaatii yhtenäistämistä ja ohjaukseen käytettävät tietojärjestelmät uudistamista. Leikkaussalin toiminnassa tulee hyödyntää nykyistä kustannustehokkaampia, toimintoja limittäviä malleja.