5 resultados para kaupungit
em Helda - Digital Repository of University of Helsinki
Resumo:
There is a growing need to understand the exchange processes of momentum, heat and mass between an urban surface and the atmosphere as they affect our quality of life. Understanding the source/sink strengths as well as the mixing mechanisms of air pollutants is particularly important due to their effects on human health and climate. This work aims to improve our understanding of these surface-atmosphere interactions based on the analysis of measurements carried out in Helsinki, Finland. The vertical exchange of momentum, heat, carbon dioxide (CO2) and aerosol particle number was measured with the eddy covariance technique at the urban measurement station SMEAR III, where the concentrations of ultrafine, accumulation mode and coarse particle numbers, nitrogen oxides (NOx), carbon monoxide (CO), ozone (O3) and sulphur dioxide (SO2) were also measured. These measurements were carried out over varying measurement periods between 2004 and 2008. In addition, black carbon mass concentration was measured at the Helsinki Metropolitan Area Council site during three campaigns in 1996-2005. Thus, the analyzed dataset covered far, the most comprehensive long-term measurements of turbulent fluxes reported in the literature from urban areas. Moreover, simultaneously measured urban air pollution concentrations and turbulent fluxes were examined for the first time. The complex measurement surrounding enabled us to study the effect of different urban covers on the exchange processes from a single point of measurement. The sensible and latent heat fluxes closely followed the intensity of solar radiation, and the sensible heat flux always exceeded the latent heat flux due to anthropogenic heat emissions and the conversion of solar radiation to direct heat in urban structures. This urban heat island effect was most evident during winter nights. The effect of land use cover was seen as increased sensible heat fluxes in more built-up areas than in areas with high vegetation cover. Both aerosol particle and CO2 exchanges were largely affected by road traffic, and the highest diurnal fluxes reached 109 m-2 s-1 and 20 µmol m-2 s-1, respectively, in the direction of the road. Local road traffic had the greatest effect on ultrafine particle concentrations, whereas meteorological variables were more important for accumulation mode and coarse particle concentrations. The measurement surroundings of the SMEAR III station served as a source for both particles and CO2, except in summer, when the vegetation uptake of CO2 exceeded the anthropogenic sources in the vegetation sector in daytime, and we observed a downward median flux of 8 µmol m-2 s-1. This work improved our understanding of the interactions between an urban surface and the atmosphere in a city located at high latitudes in a semi-continental climate. The results can be utilised in urban planning, as the fraction of vegetation cover and vehicular activity were found to be the major environmental drivers affecting most of the exchange processes. However, in order to understand these exchange and mixing processes on a city scale, more measurements above various urban surfaces accompanied by numerical modelling are required.
Resumo:
This study is divided into two parts: a methodological part and a part which focuses on the saving of households. In the 1950 s both the concepts as well as the household surveys themselves went through a rapid change. The development of national accounts was motivated by the Keynesian theory and the 1940 s and 1950 s were an important time for the development of the national accounts. Before this, saving was understood as cash money or money deposited in bank accounts but the changes in this era led to the establishment of the modern saving concept. Separate from the development of national accounts, household surveys were established. Household surveys have been conducted in Finland from the beginning of the 20th century. At that time surveys were conducted in order to observe the working class living standard and as a result, these were based on the tradition of welfare studies. Also a motivation for undertaking the studies was to estimate weights for the consumer price index. A final reason underpinning the government s interest in observing this data regarded whether there were any reasons for the working class to become radicalised and therefore adopt revolutionary ideas. As the need for the economic analysis increased and the data requirements underlying the political decision making process also expanded, the two traditions and thus, the two data sources started to integrate. In the 1950s the household surveys were compiled distinctly from the national accounts and they were virtually unaffected by economic theory. The 1966 survey was the first study that was clearly motivated by national accounts and saving analysis. This study also covered the whole population rather than it being limited to just part of it. It is essential to note that the integration of these two traditions is still continuing. This recently took a big step forward as the Stiglitz, Sen and Fitoussi Committee Report was introduced and thus, the criticism of the current measure of welfare was taken seriously. The Stiglitz report emphasises that the focus in the measurement of welfare should be on the households and the macro as well as micro perspective should be included in the analysis. In this study the national accounts are applied to the household survey data from the years 1950-51, 1955-56 and 1959-60. The first two studies cover the working population of towns and market towns and the last survey covers the population of rural areas. The analysis is performed at three levels: macro economic level, meso level, i.e. at the level of different types of households, and micro level, i.e. at the level of individual households. As a result it analyses how the different households saved and consumed and how that changed during the 1950 s.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisille kaupunkilaisille mahdollisia julkisen osallistumisen tapoja. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia julkisen osallistumisen tapoja suomalaiset kaupungit ihmisille rakentavat. Tutkimuskysymys jaetaan kahteen osaan. Ensiksi, missä yhteydessä ja miten kaupungit ihmisistä ja heidän julkisesta osallistumisestaan puhuvat? Toiseksi, millaisia ihmisten julkisia rooleja, julkisen osallistumisen tapoja, kaupunkien puheessa rakennetaan? Ihmisten julkisen osallistumisen ongelmaa lähestytään päämies-agentti-teorian näkökulmasta sekä osana julkishallinnon historiallista kehitystä. Tutkimus kytkeytyy kriittisen hallinnon tutkimuksen traditioon. Samalla omaksutaan vaikutteita kehystämisen tutkimuksesta: muodollisten osallistumismahdollisuuksien sijaan tavoitteena on tunnistaa ihmisille käytännössä mahdollisia osallistumisen tapoja. Osallistumisen muotoja tarkastellaan roolin käsitteen avulla: roolit saavat tutkimuksessa ihmisille mahdollisia osallistumisen tapoja kokoavien käsitteiden aseman. Roolien rakentuminen ymmärretään dialektisena prosessina. Rooleihin tiivistyvät yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset; samalla roolit nähdään normaalia ja sallittua osallistumista tuottavina tulkintatapoina. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksan suomalaisen kaupungin strategioista. Niitä tarkastellaan sekä kaupungin hallintoa ohjaavina asiakirjoina että kaupunkien puheena: strategiat kuvaavat kaupungin käsityksiä ihmisten julkisesta osallistumisesta. Strategioihin sisältyviä tulkintatapoja tutkitaan kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tutkimuksen analyysiosassa kaupunkien puheesta syntyy yhtenäinen kuva. Kaupunkien ja ihmisten suhde rakentuu pitkälti päämies-agentti-teorian lähtökohtien mukaisesti: ihmiset nauttivat hyvinvoinnista, jota kaupungin hallinto heille tuottaa. Strategiat noudattavat kausaalisten tarinoiden kaavaa: kaupungin toiminta seuraa johdonmukaisesti sen omaksumista tavoitteista. Kaupunkien toimintaa kuvataan välttämättöminä vastauksina yhteiskunnallisiin muutosilmiöihin: tilaa kaupunkien tavoitteita ja toimenpiteitä koskevalle julkiselle keskustelulle ei synnytetä. Kaupunkilaisille osallistumisen mahdollisuuksia tarjotaan siellä, missä ne kaupungin hallinnon tavoitteenasettelua tukevat. Ihmisille rakennettavat osallistumisen mahdollisuudet liittyvät ennen kaikkea kaupunkien tuottamien palvelujen kehittämiseen: palvelujen käyttäjän rooli korostuu kaupunkien puheessa. Kaupungit tavoittelevat asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä, jotka esitetään yksiselitteisinä, poliittisesti latautumattomina tavoitteina. Osallistumisesta tehdään kaupunkien puheessa epäpoliittista: mahdolliset intressikonfliktit pyritään sulkemaan kaupungin ja ihmisten suhteen ulkopuolelle. Ihmisten mahdollisuudet vaihtoehtoiseen, kyseenalaistavaan vaikuttamiseen puuttuvat. Kaupungit pyrkivät puheessaan tukemaan vain osaa ihmisten mahdollisista julkisen osallistumisen tavoista. Rajatutkin osallistumisen mahdollisuudet saattavat silti kohentaa ihmisten luottamusta kaupunkien kaltaisten julkisten instituutioiden toimintaan.
Resumo:
Tämän pro gradu -tutkimuksen aiheena on kaupunkimaineen tarkastelu epälineaarisena ja dynaamisena prosessina. Opinnäytteessä kaupunkimainetta tutkitaan dynaamisen onganisaatioviestinnän teorian näkökulmasta ja sen tarkoitus on hahmotella epälineaarisempaa näkemystä kaupunkimaineen rakentumisesta. Lisäksi työ siirtää kaupunkimainetutkimuksen fokusta maineen mittaamisesta sen leviämisen tutkimiseen. Tarkoituksena on siis hahmottaa sitä, miten kaupungin sisällä syntyvä maine yleisöissään leviää. Tutkimuksen tärkeimmiksi lähteiksi on valikoitu Pekka Aulan dynaamisen organisaatioviestinnän teoria sekä Aulan, Jouni Heinosen, Saku Mantereen sekä Erkki Karvosen mainenäkemykset. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty useiden kansainvälisten kaupunkitutkijoiden ajatuksia, joista tärkeimpinä lähteinä tutkimuksen kehittymisen kannalta ovat olleet Elaine Romanellin, Olga M. Khessinan sekä Patsy Healyn työt. Kaupunkia ja sen mainetta käsittelevissä osioissa tärkeään rooliin nousi myös Teppo Sintosen käsitys postmodernista organisaatiosta, jollaisena kaupunki tässä tutkimuksessa nähdään, itse tutkimuksen todellisuuskäsitys on konstruktivistinen - siinä todellisuus eli näin ollen myös kaupunki on yhteisesti rakennettua ja uusiutuu kirjoituksissa sekä puheissa. Lähteiden pohjalta on tutkimuksessa hahmoteltu ajatuksia dynaamisesta kaupunkimaineesta, joka vastaa niin maineteorioiden ajatuksiin, dynaamisen organisaatioviestinnän teorian prepositioihin kuin kriittiseen kaupunkimarkkinoinnin tutkimukseen. Työ onkin vahvasti poikkitieteellinen tutkimus, jonka takia sen teoreettinen osuus onkin erittäin laaja. Teoreettisen osuuden laajuus selittyy myös sillä, että tutkimuksessa lähestyttiin kaupunkimainetta uudesta, epälineaarisemmasta näkökulmasta. Työ on laadullinen tapaustutkimus, jossa maineen epälineaarista rakentumista on tutkittu tapauskaupunki Lahden ja tämän muotoilumaineen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja aineisto analysoitiin narratiiviparadigman teorian alle sijoittuvalla juonellistamisen menetelmällä. Asiantuntijahaastatteluista eritellystä aineistosta johdetut johtopäätökset osoittavat maineen rakentumiseen liittyviä epälineaarisia elementtejä sekä antavat tukea ajatukselle, jonka mukaan kaupunkimaineen tutkimuksessa saattaa olla vaatimuksia epälineaarisemmalle kaupunkimainekäsitykselle. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan mainetta voidaan siis tarkastella epälineaarisena prosessina, joka muotoutuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja kaupungin välillä, ja joka kehittyy ennustamattomien, luovien ja itseohjautuvien prosessien kautta.
Resumo:
The aim of this thesis is to examine the skilled migrants’ satisfaction with the Helsinki Metropolitan Area. The examination is executed on three scales: housing, neighbourhoods and the city region. Specific focus is on the built environment and how it meets the needs of the migrants. The empirical data is formed of 25 semi-structured interviews with skilled migrants and additionally 5 expert interviews. Skilled and educated workforce is an increasingly important resource in the new economy, and cities are competing globally for talented workers. With aging population and a need to develop its innovational structure, the Helsinki Metropolitan Area needs migrant workforce. It has been stated that quality of place is a central factor for skilled migrants when choosing where to settle, and from this perspective their satisfaction with the region is significant. In housing, the skilled migrants found the price-quality ratio and the general sizes of apartments inadequate. The housing market is difficult for the migrants to approach, since they often do not speak Finnish and there are prejudices towards foreigners. The general quality of housing was rated well. On the neighbourhood level, the skilled migrants had settled in residential areas which are also preferred by the Finnish skilled workers. While the migrants showed suburban orientation in their settlement patterns, they were not concentrated in the suburban areas which host large shares of traditional immigrant groups. Migrants were usually satisfied with their neighbourhoods; however, part of the suburban dwellers were unsatisfied with the services and social life in their neighbourhoods. Considering the level of the city region, the most challenging feature for the skilled migrants was the social life. The migrants felt that the social environment is homogeneous and difficult to approach. The physical environment was generally rated well, the most appreciated features being public transportation, human scale of the Metropolitan Helsinki, cleanliness, and the urban nature. Urban culture and services were seen good for the city region’s size, but lacking in international comparison.