Suhteessa kohteeseen ja suhteessa toisiin : Oppiminen ja vuorovaikutus opettajaopiskelijoiden suunnittelutapaamisessa

Objectives. In this research I analyzed the learning process of teacher students in a planning meeting using the expansive learning cycle and types of interaction approaches. In activity theory framework the expansive learning cycle has been applied widely in analyzing learning processes taking several years. However, few studies exist utilizing expansive cycles in analyzing short single meetings. In the activity theory framework talk and interaction have been analyzed using following types of interaction: coordination, cooperation and communication. In these studies single interaction situations have been analyzed, in which the status and power positions of participants has been very different. Interactions of self-directed teams, in which the participants are equal, have been examined very little. I am not aware of any studies, in which both learning actions of the expansive cycle and types of interaction by analyzing the same data would have been utilized. The aim of my study was to describe the process of collaborative innovative learning in a situation where the student group tries to accomplish a broad and ill-defined learning task. I aim to describe, how this planning process proceeds through different phases of learning actions of the expansive cycle. My goal is to understand and describe the transformations in the quality of interaction and transitions which are related to it. Another goal of this study is to specify the possible similarities and differences between expansive learning and types of interactions. Methods. Data of this study consisted of videotaped meetings, which were part of the study module for class teacher degree. The first meeting of the study module was chosen to be the primary research material. Five students were present in the group meeting. Transcription of the conversation was analyzed by classifying the turns of conversation following phases of the expansive cycle. After that the material was categorized again by using types of interaction. Results and conclusions. As a result of this study I was able to trace all the phases of the expansive cycle except one. Also, I was able to identify all interaction types. When I compared the two modes of analysis side by side I was able to find connecting main phases. Thus I was able to identify the interdependence between the two ways of analysis on a higher level, although I was not able to notice correlation on the level of individual phases. Based on this, I conclude that learning of the group was simultaneously specification and formulation of the object at the different phases of expansive learning and transformation of the quality of the interaction while searching for the common object.

Genetic diversity and microcystin production by Anabaena in the Gulf of Finland, Baltic Sea

Syanobakteerit (sinilevät) ovat olleet Itämeressä koko nykymuotoisen Itämeren ajan, sillä paleolimnologiset todisteet niiden olemassaolosta Itämeren alueella ovat noin 7000 vuoden takaa. Syanobakteerien massaesiintymät eli kukinnat ovat kuitenkin sekä levinneet laajemmille alueille että tulleet voimakkaimmiksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tähän on osasyynä ihmisten aiheuttama kuormitus, joka rehevöittää Itämerta. Suomenlahti, jota tämä tutkimus käsittelee, on kärsinyt tästä rehevöitymiskehityksestä muita Itämeren altaita enemmän. Syanobakteerit muodostavat jokakesäisiä kukintoja Suomenlahdella - niin sen avomerialueilla kuin rannoillakin. Yleisimmät kukintoja muodostavat syanobakteerisuvut ovat Nodularia, Anabaena ja Aphanizomenon. Kukinnat aiheuttavat paitsi esteettistä haittaa myös terveydellisen riskitekijän. Niiden myrkyllisyys liitetään usein Nodularia-suvun tuottamaan nodulariini-maksamyrkkyyn. Itämeren Aphanizomenon-suvun on todettu olevan myrkytön. Vaikka Itämeren kukintoja aiheuttavista Nodularia- ja Aphanizomenon-syanobakteereista tiedetään varsin paljon, on molekyylimenetelmiin pohjautuva syanobakteeritutkimus ohittanut Itämeren Anabaena-suvun monelta osin. Tämän työn tarkoituksena oli syventää käsitystämme Itämeren Anabaena-syanobakteerista, sen mahdollisesta myrkyllisyydestä, geneettisestä monimuotoisuudesta ja fylogeneettisista sukulaisuussuhteista. Tässä työssä eristettiin 49 planktista Anabaena-kantaa, joista viisi tuottivat mikrokystiinejä. Tämä oli ensimmäinen yksiselitteinen todiste, että Itämeren Anabaena tuottaa maksamyrkyllisiä mikrokystiini-yhdisteitä. Jokainen eristetty myrkyllinen Anabaena-kanta tuotti useita mikrokystiini-variantteja. Lisäksi mikrokystiinejä löydettiin kukintanäytteistä, joissa oli myrkkyä syntetisoivia geenejä sisältäneitä Anabaena-syanobakteereita. Myrkkyjä löydettiin molempina tutkimusvuosina 2003 ja 2004. Myrkkyjen esiintyminen ei siten ollut vain yksittäinen ilmiö. Tässä työssä saimme viitteitä siitä, että maksamyrkyllinen Anabaena-syanobakteeri esiintyisi vähäsuolaisissa vesissä. Tämä riippuvuussuhde jää kuitenkin tulevien tutkimuksien selvitettäväksi. Tässä työssä havaittiin mikrokystiinisyntetaasi-geenien inaktivoituminen Itämeren Anabaena-kannassa ja kukintanäytteissä. Kuvasimme Anabaena-kannan mikrokystiinisyntetaasigeenien sisältä insertioita, jotka hyvin todennäköisesti inaktivoivat myrkyntuoton. Insertion sisältäneeltä kannalta löysimme kuitenkin kaikki mikrokystiinisyntetaasigeenit osoittaen, että geenien olemassaolo ei välttämättä varmista kannan mikrokystiinintuottoa. Mielenkiintoista oli se, että inaktivaation aiheuttavia insertioita löytyi kukintanäytteistä molemmilta tutkimusvuosilta. Vastaavia insertioita ei kuitenkaan löydetty makean veden Anabaena-kannoista tai järvinäytteistä. On yleistä, että syanobakteerikukinnoista löytyy usean syanobakteerisuvun edustajia. Myrkyllisiä sukuja tai lajeja ei voida kuitenkaan erottaa mikroskooppisesti myrkyttömistä. Käsillä olevassa tutkimuksessa kehitettiin molekyylimenetelmä, jolla on mahdollista määrittää kukinnan mahdollisesti maksamyrkylliset syanobakteerisuvut. Tätä menetelmää sovellettiin Itämeren kukintojen tutkimiseen. Itämeren pintavesistä ja ranta-alueiden pohjasta eristetyt Anabaena-kannat osoittautuivat geneettisesti monimuotoisiksi. Tämä Anabaena-syanobakteerien geneettinen monimuotoisuus vahvistettiin monistamalla geenejä suoraan kukintanäytteistä ilman kantojen eristystä. Makeiden vesien ja Itämeren Anabaena-kannat ovat geneettisesti hyvin samankaltaisia. Geneettisissä vertailuissa kävi kuitenkin ilmi, että pohjassa elävien Anabaena-kantojen geneettinen monimuotoisuus oli suurempaa kuin pintavesistä eristettyjen kantojen. Itämeren Anabaena-kantojen sekvenssit muodostivat omia ryhmiä sukupuun sisällä, jolloin on mahdollista, että nämä edustavat Itämeren omia Anabaena-ekotyyppejä. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa uusin molekyylimenetelmin systemaattisesti selvitettiin Itämeren Anabaena-syanobakteerin geneettistä populaatiorakennetta, fylogeniaa ja myrkyntuottoa. Tulevaisuudessa monitorointitutkimuksissa on otettava huomioon myös Itämeren Anabaena-syanobakteerin mahdollinen maksamyrkyntuotto – erityisesti vähäsuolaisemmilla rannikkovesillä.

Analysis of Heterogeneous IP Traffic in Wireless Environment

Wireless access is expected to play a crucial role in the future of the Internet. The demands of the wireless environment are not always compatible with the assumptions that were made on the era of the wired links. At the same time, new services that take advantage of the advances in many areas of technology are invented. These services include delivery of mass media like television and radio, Internet phone calls, and video conferencing. The network must be able to deliver these services with acceptable performance and quality to the end user. This thesis presents an experimental study to measure the performance of bulk data TCP transfers, streaming audio flows, and HTTP transfers which compete the limited bandwidth of the GPRS/UMTS-like wireless link. The wireless link characteristics are modeled with a wireless network emulator. We analyze how different competing workload types behave with regular TPC and how the active queue management, the Differentiated services (DiffServ), and a combination of TCP enhancements affect the performance and the quality of service. We test on four link types including an error-free link and the links with different Automatic Repeat reQuest (ARQ) persistency. The analysis consists of comparing the resulting performance in different configurations based on defined metrics. We observed that DiffServ and Random Early Detection (RED) with Explicit Congestion Notification (ECN) are useful, and in some conditions necessary, for quality of service and fairness because a long queuing delay and congestion related packet losses cause problems without DiffServ and RED. However, we observed situations, where there is still room for significant improvements if the link-level is aware of the quality of service. Only very error-prone link diminishes the benefits to nil. The combination of TCP enhancements improves performance. These include initial window of four, Control Block Interdependence (CBI) and Forward RTO recovery (F-RTO). The initial window of four helps a later starting TCP flow to start faster but generates congestion under some conditions. CBI prevents slow-start overshoot and balances slow start in the presence of error drops, and F-RTO reduces unnecessary retransmissions successfully.

Essays on Managing Knowledge and Work Related Wellbeing

This study explores the relationship between Intellectual Capital and Maintenance of Work Ability. Intellectual Capital is the central framework for analysing the increasing knowledge-intensiveness of business life. It is characteristic of Intellectual Capital that the intersection of human capital, internal structures and external structures is essential. Maintenance of Work Ability, on the other hand, has been the leading paradigm for Finnish occupational health and safety activities since the late 1980s. It is also a holistic approach that emphasises the interdependence of competence, work community, work environment and health as the key to work-related wellbeing. This thesis consists of five essays that scrutinise the focal phenomena both theoretically and empirically. The conceptual model that results from the first research essay provides a general framework for the whole thesis. The case study in the second essay supports a division of intangible assets into generative and commercially exploitable intangibles introduced in the first essay and further into the primary and secondary dimension of generative intangibles. Further scrutiny of the interaction of generative intangible assets in essay three reveals that employees’ wellbeing enhances the readiness to contribute to the knowledge creation process. The fourth essay shows that the MWA framework could benefit knowledge-intensive work but this would require a different approach than has been commonly adopted in Finland. In essay five, deeper analysis of the MWA framework shows that its potential results from comprehensive support of the functioning of an organisation. The general conclusion of this thesis is that organisations must take care of their employees’ wellbeing in order to secure innovativeness that is the key to surviving in today’s competitive business environment.