Intercultural Learning and Hybridity in the Culture Laboratory

The number of immigrant students in vocational education and training is steadily increasing in Finland. This poses challenges for teachers and schools. This research focuses on emerging questions of intercultural learning in the context of immigrant training, and on a method the Culture Laboratory that was developed in an attempt to respond to the challenges. The main methodological and theoretical framework lies in cultural-historical activity theory, developmental work research, and in the concepts of the intercultural and hybridity. The empirical material consists of videotaped recordings of discussions in the Culture Laboratory. The five main research questions focused on the strengths and limitations of the Culture Laboratory as a tool for intercultural learning, the significance of disturbances in it, the potential of suggestions for intercultural learning, paper as a mediating artifact , and the concept of intercultural space. The findings showed that the Culture Laboratory offered a solid background for developing intercultural learning. The disturbances manifested revealed a multitude of scripts and activities. It was also suggested that the structure of expansive learning could start from externalization instead of internalization. The suggestions the participants made opened up a hybrid learning space for intercultural development, and offered a good springboard for new ideas. Learning in Paperland posed both challenges and opportunities for immigrant students, and different paper trails emerged. Intercultural space in the Culture Laboratory was a developmental zone in which a hybrid process of observing, comparing, and creating took place. Key words: intercultural learning, immigrant training, cultural-historical activity theory, developmental work research,

Interculturality in Theory and Practice in the Master's Programme of Intercultural Bilingual Education in Bolivia

Tämän tutkielman aiheena on kulttuurienvälisyys kulttuurienvälisessä kaksikielisessä opetuksessa (Educación Intercultural Bilingüe, EIB) Boliviassa ja erityisesti kulttuurienvälisen kaksikielisen koulutuksen maisteriohjelmassa (Maestría en Educación Intercultural Bilingüe), jota koordinoi PROEIB Andes -järjestö yhteistyössä Cochabamban Universidad Mayor de San Simónin kanssa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kulttuurienvälisyys määritellään ja mitä se käytännössä merkitsee opetuksen eri osa-alueilla: sisällöissä, opetusmetodeissa ja -materiaaleissa sekä arvioinnissa. Koska kulttuurienvälisen kaksikielisen opetuksen toteutus ja tutkiminen eri Latinalaisen Amerikan maissa on tähän asti painottunut lähes yksinomaan perusopetukseen, pyrin työssäni keskittymään kulttuurienvälisyyden ilmentymiin nimenomaan bolivialaisessa korkeakoulukontekstissa. Tutkielman aineistona on käytetty kahdeksaa EIB -asiantuntijoiden teemahaastattelua, jotka FM Eila Isotalus on tehnyt Boliviassa vuonna 2004. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaista eli abduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkielman teoriatausta koostuu yhtäältä kulttuurienvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvien käsitteiden määrittelystä, ja toisaalta kulttuurienväliseen opetukseen liittyvien mallien esittelystä. Aineiston analyysissä avuksi on ollut etenkin James A. Banksin teoria monikulttuurisen opetuksen viidestä ulottuvuudesta, joiden kautta on voitu pohtia kulttuurienvälisyyden toteutumista opetuksen eri osa-alueilla ja nostaa esille bolivialaisen kulttuurienvälisen opetuksen erityispiirteitä. Aineiston analyysissä ilmenee, että kulttuurienvälisyyden käsitteen määrittely on vahvasti kontekstisidonnainen ja jatkuva prosessi, johon vaikuttavat eri toimijoiden näkemykset ja vaatimukset. EIB -asiantuntijoiden esittämät määrittelyt voidaan jakaa makro- ja mikrososiaaliseen kategoriaan sen mukaan, nähdäänkö kulttuurienvälisyys ensisijaisesti yhteiskunnallisena vai yksilötason käsitteenä. Aineistossa korostuu ajatus latinalaisamerikkalaisesta kulttuurienvälisyydestä poliittisena käsitteenä, jonka keskiössä on vaatimus yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutoksesta. Yksi suurimmista haasteista kulttuurienvälisyyden toteuttamisessa bolivialaisessa korkeakouluopetuksessa ovat akateemiseen kulttuuriin liittyvät perinteet, jotka vaikeuttavat uusien toimintatapojen omaksumista. Kulttuurienvälisyys opetuksessa on toistaiseksi tarkoittanut etupäässä sisältöjen monipuolistamista lisäämällä opetusohjelmiin elementtejä paikallisista kulttuureista. Tärkeänä askeleena EIB:n kehityksessä voidaan pitää painopisteen siirtymistä sisältökysymyksistä kulttuurienvälisten opetusmetodien luomiseen. Näiden opetusmenetelmien tulisi pohjautua ymmärrykseen oppimisesta kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä prosessina ja siten kuroa umpeen kuilua koulun ja yhteisöjen arkielämän välillä. Opetusmenetelmien ja -materiaalien suhteen keskeinen kulttuurienvälisyyteen liittyvä kysymys on intiaanikansojen suullisen kulttuurin ja tiedon jakamisen perinteiden hyödyntäminen opetuksessa. Maisteriohjelman opiskelijoiden arvioinnissa pyritään huomioimaan yksilön kokonaisvaltainen kehitys pelkkien opintosuoritusten sijasta, mutta arvosanoihin pohjautuvasta arvostelukäytännöstä ei ole toistaiseksi voitu luopua yliopiston vaatimusten vuoksi. Kaiken kaikkiaan kulttuurienvälisyyden toteuttaminen EIB:ssä ja maisteriohjelmassa on pitkän tähtäimen prosessi, joka vaatii perinteisten opetuskäytäntöjen kyseenalaistamista ja korkeakouluopetuksessa myös akateemisen kulttuurin haastamista. On oleellisen tärkeää, että prosessiin osallistuvat asiantuntijoiden ohella myös esimerkiksi opiskelijat, intiaaniyhteisöt ja -järjestöaktiivit.

Leader - Follower Relations In An Intercultural Chinese Context - Personal, Interpersonal and Behavioural Influences and Impact on Work Contribution

The successful interaction between leaders and their followers is central to the overall functioning of a company. The increasingly multinational nature of modern business and the resulting multicultural and increasingly heterogeneous workforce imposes specific challenges to the development of high-quality work relationships. The Western multinational companies that have started operations in China are facing these challenges. This study examines the quality of leader-follower relationships between Western expatriate leaders and their Chinese followers as well as between Chinese leaders and their Chinese followers in Western-owned subsidiaries in China. The focus is on the influence of personal, interpersonal and behavioural factors (personality, values, cultural knowledge, perceived and actual similarity, interactional justice, and follower performance) and the work-related implications of these relationships (job attitudes and organisational citizenship behaviour). One interesting finding of this study is that Chinese followers have higher perceptions of their Western than their Chinese leaders. The results also indicate that Chinese and Western leaders’ perceptions of their followers are not influenced favourably by the same follower characteristics. In a similar vein, Chinese followers value different traits in Western versus Chinese leaders. These results, as well as the numerous more specific findings of the study, have practical implications for international human resource management and areas such as selection, placement and training. Due to the different effect of personal and interpersonal factors across groups, it is difficult to achieve the “perfect match” between leader and follower characteristics that simultaneously contribute to high-quality relationships for Chinese and Western leaders as well as for followers. However, the results indicate that the ability of organisations to enhance the quality of leader-follower relations by selecting and matching people with suitable characteristics may provide an effective means for organisations to increase positive job attitudes and hence influence work-related outcomes.