Intercultural Learning and Hybridity in the Culture Laboratory

The number of immigrant students in vocational education and training is steadily increasing in Finland. This poses challenges for teachers and schools. This research focuses on emerging questions of intercultural learning in the context of immigrant training, and on a method the Culture Laboratory that was developed in an attempt to respond to the challenges. The main methodological and theoretical framework lies in cultural-historical activity theory, developmental work research, and in the concepts of the intercultural and hybridity. The empirical material consists of videotaped recordings of discussions in the Culture Laboratory. The five main research questions focused on the strengths and limitations of the Culture Laboratory as a tool for intercultural learning, the significance of disturbances in it, the potential of suggestions for intercultural learning, paper as a mediating artifact , and the concept of intercultural space. The findings showed that the Culture Laboratory offered a solid background for developing intercultural learning. The disturbances manifested revealed a multitude of scripts and activities. It was also suggested that the structure of expansive learning could start from externalization instead of internalization. The suggestions the participants made opened up a hybrid learning space for intercultural development, and offered a good springboard for new ideas. Learning in Paperland posed both challenges and opportunities for immigrant students, and different paper trails emerged. Intercultural space in the Culture Laboratory was a developmental zone in which a hybrid process of observing, comparing, and creating took place. Key words: intercultural learning, immigrant training, cultural-historical activity theory, developmental work research,

Tutkimus tarkastelee kulttuurienvälisen oppimisen kysymyksiä maahanmuuttajakoulutuksessa. Siinä kehitettiin kulttuurilaboratoriomenetelmää, jonka tarkoituksena oli saada maahanmuuttajaopiskelijoiden ääni kuulumaan oppilaitoksen arjessa. Suomessa alkoi vuonna 1999 uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille, jotka halusivat opiskella ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta joiden kielitaito ja kulttuurin tuntemus eivät vielä riittäneet ammattiopintoihin. Uuden koulutuksen myötä opettajat heräsivät uusiin haasteisiin. Opiskelumateriaalit olivat auttamatta liian vaikeita ja monet opetusmenetelmät soveltuivat vain jo suomalaiseen oppimiskulttuuriin tottuneille opiskelijoille. Koulutuksen keskeyttämiset ja poissaolot olivat yleisiä huolenaiheita opettajien keskuudessa. Kulttuurilaboratorio pohjaa muutoslaboratoriomenetelmään, joka on suosittu väline työelämän tilanteissa, joissa vanhalla ei enää selviä, mutta uutta ei vielä ole syntynyt. Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus tutkivat muutosta sekä siihen sisältyviä häiriöitä, ristiriitoja ja mahdollisuuksia. Keskeistä tässä lähestymistavassa on käsitteellisen ja käytännöllisen kehitystyön yhdistäminen. Tutkimusaineisto koostui kulttuurilaboratoriossa käydyistä keskusteluista. Kulttuurilaboratorioon osallistui maahanmuuttajaopiskelijaryhmä, yhteensä 17 opiskelijaa kahdeksasta eri kulttuuritaustasta, heidän opettajiaan, oppilaitoksen henkilökuntaa sekä tutkijoita. Tulokset osoittavat, että kulttuurilaboratorio toimi vahvana välineenä kulttuurienväliselle oppimiselle ja kehittämiselle. Miten maahanmuuttajaopiskelijoiden ääni saatiin kuulumaan oppilaitoksen arjessa? Vastausta haettiin analysoimalla osallistujien tekemiä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Ehdotukset avasivat ns. hybridin tilan, jossa opettajien ja opiskelijoiden ajatukset kohtasivat ja synnyttivät uusia oivalluksia tarjoten näin ponnahduslaudan uudelle. Opiskelijat myös osoittivat suomalaisissa oppilaitoksissa hallitsevan paperikulttuurin ongelmallisuuden. Erilaisia papereita kirjoitetaan ja luetaan, monistetaan, jaetaan, hukataan ja haetaan, annetaan ja kannetaan mukana valtavasti. Tämä ei suinkaan ole helppoa täysin erilaisen oppimiskulttuurin oppineelle opiskelijalle. Kulttuurienvälinen tila muodostui kehittäväksi areenaksi, jossa tapahtui tunnistamisen, vertaamisen ja luomisen prosessi. Avainsanat: maahanmuuttajakoulutus, kulttuurienvälinen oppiminen, kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, kehittävä työntutkimus