Molecular biology and functions of epilysin (MMP-28)

Epilysin (MMP-28) is the most recently identified member of the matrix metalloproteinase (MMP) family of extracellular proteases. Together these enzymes are capable of degrading almost all components of the extracellular matrix (ECM) and are thus involved in important biological processes such as development, wound healing and immune functions, but also in pathological processes such as tumor invasion, metastasis and arthritis. MMPs do not act solely by degrading the ECM. They also regulate cell behavior by releasing growth factors and biologically active peptides from the ECM, by modulating cell surface receptors and adhesion molecules and by regulating the activity of many important mediators in inflammatory pathways. The aim of this study was to define the unique role of epilysin within the MMP-family, to elucidate how and when it is expressed and how its catalytic activity is regulated. To gain information on its essential functions and substrates, the specific aim was to characterize how epilysin affects the phenotype of epithelial cells, where it is biologically expressed. During the course of the study we found that the epilysin promoter contains a well conserved GT-box that is essential for the basic expression of this gene. Transcription factors Sp1 and Sp3 bind this sequence and could hence regulate both the basic and cell type and differentiation stage specific expression of epilysin. We cloned mouse epilysin cDNA and found that epilysin is well conserved between human and mouse genomes and that epilysin is glycosylated and activated by furin. Similarly to in human tissues, epilysin is normally expressed in a number of mouse tissues. The expression pattern differs from most other MMPs, which are expressed only in response to injury or inflammation and in pathological processes like cancer. These findings implicate that epilysin could be involved in tissue homeostasis, perhaps fine-tuning the phenotype of epithelial cells according to signals from the ECM. In view of these results, it was unexpected to find that epilysin can induce a stable epithelial to mesenchymal transition (EMT) when overexpressed in epithelial lung carcinoma cells. Transforming growth factor b (TGF-b) was recognized as a crucial mediator of this process, which was characterized by the loss of E-cadherin mediated cell-cell adhesion, elevated expression of gelatinase B and MT1-MMP and increased cell migration and invasion into collagen I gels. We also observed that epilysin is bound to the surface of epithelial cells and that this interaction is lost upon cell transformation and is susceptible to degradation by membrane type-1-MMP (MT1-MMP). The wide expression of epilysin under physiological conditions implicates that its effects on epithelial cell phenotype in vivo are not as dramatic as seen in our in vitro cell system. Nevertheless, current results indicate a possible interaction between epilysin and TGF-b also under physiological circumstances, where epilysin activity may not induce EMT but, instead, trigger less permanent changes in TGF-b signaling and cell motility. Epilysin may thus play an important role in TGF-b regulated events such as wound healing and inflammation, processes where involvement of epilysin has been indicated.

Precipitation-induced runoff and leaching from milled peat mining mires by peat types : a comparative method for estimating the loading of water bodies during peat pruduction

Precipitation-induced runoff and leaching from milled peat mining mires by peat types: a comparative method for estimating the loading of water bodies during peat production. This research project in environmental geology has arisen out of an observed need to be able to predict more accurately the loading of watercourses with detrimental organic substances and nutrients from already existing and planned peat production areas, since the authorities capacity for insisting on such predictions covering the whole duration of peat production in connection with evaluations of environmental impact is at present highly limited. National and international decisions regarding monitoring of the condition of watercourses and their improvement and restoration require more sophisticated evaluation methods in order to be able to forecast watercourse loading and its environmental impacts at the stage of land-use planning and preparations for peat production.The present project thus set out from the premise that it would be possible on the basis of existing mire and peat data properties to construct estimates for the typical loading from production mires over the whole duration of their exploitation. Finland has some 10 million hectares of peatland, accounting for almost a third of its total area. Macroclimatic conditions have varied in the course of the Holocene growth and development of this peatland, and with them the habitats of the peat-forming plants. Temperatures and moisture conditions have played a significant role in determining the dominant species of mire plants growing there at any particular time, the resulting mire types and the accumulation and deposition of plant remains to form the peat. The above climatic, environmental and mire development factors, together with ditching, have contributed, and continue to contribute, to the existence of peat horizons that differ in their physical and chemical properties, leading to differences in material transport between peatlands in a natural state and mires that have been ditched or prepared for forestry and peat production. Watercourse loading from the ditching of mires or their use for peat production can have detrimental effects on river and lake environments and their recreational use, especially where oxygen-consuming organic solids and soluble organic substances and nutrients are concerned. It has not previously been possible, however, to estimate in advance the watercourse loading likely to arise from ditching and peat production on the basis of the characteristics of the peat in a mire, although earlier observations have indicated that watercourse loading from peat production can vary greatly and it has been suggested that differences in peat properties may be of significance in this. Sprinkling is used here in combination with simulations of conditions in a milled peat production area to determine the influence of the physical and chemical properties of milled peats in production mires on surface runoff into the drainage ditches and the concentrations of material in the runoff water. Sprinkling and extraction experiments were carried out on 25 samples of milled Carex (C) and Sphagnum (S) peat of humification grades H 2.5 8.5 with moisture content in the range 23.4 89% on commencement of the first sprinkling, which was followed by a second sprinkling 24 hours later. The water retention capacity of the peat was best, and surface runoff lowest, with Sphagnum and Carex peat samples of humification grades H 2.5 6 in the moisture content class 56 75%. On account of the hydrophobicity of dry peat, runoff increased in a fairly regular manner with drying of the sample from 55% to 24 30%. Runoff from the samples with an original moisture content over 55% increased by 63% in the second round of sprinkling relative to the first, as they had practically reached saturation point on the first occasion, while those with an original moisture content below 55% retained their high runoff in the second round, due to continued hydrophobicity. The well-humified samples (H 6.5 8.5) with a moisture content over 80% showed a low water retention capacity and high runoff in both rounds of sprinkling. Loading of the runoff water with suspended solids, total phosphorus and total nitrogen, and also the chemical oxygen demand (CODMn O2), varied greatly in the sprinkling experiment, depending on the peat type and degree of humification, but concentrations of the same substances in the two sprinklings were closely or moderately closely correlated and these correlations were significant. The concentrations of suspended solids in the runoff water observed in the simulations of a peat production area and the direct surface runoff from it into the drainage ditch system in response to rain (sprinkling intensity 1.27 mm/min) varied c. 60-fold between the degrees of humification in the case of the Carex peats and c. 150-fold for the Sphagnum peats, while chemical oxygen demand varied c. 30-fold and c. 50-fold, respectively, total phosphorus c. 60-fold and c. 66-fold, total nitrogen c. 65-fold and c. 195-fold and ammonium nitrogen c. 90-fold and c. 30-fold. The increases in concentrations in the runoff water were very closely correlated with increases in humification of the peat. The correlations of the concentrations measured in extraction experiments (48 h) with peat type and degree of humification corresponded to those observed in the sprinkler experiments. The resulting figures for the surface runoff from a peat production area into the drainage ditches simulated by means of sprinkling and material concentrations in the runoff water were combined with statistics on the mean extent of daily rainfall (0 67 mm) during the frost-free period of the year (May October) over an observation period of 30 years to yield typical annual loading figures (kg/ha) for suspended solids (SS), chemical oxygen demand of organic matter (CODmn O2), total phosphorus (tot. P) and total nitrogen (tot. N) entering the ditches with respect to milled Carex (C) and Sphagnum (S) peats of humification grades H 2.5 8.5. In order to calculate the loading of drainage ditches from a milled peat production mire with the aid of these annual comparative values (in kg/ha), information is required on the properties of the intended production mire and its peat. Once data are available on the area of the mire, its peat depth, peat types and their degrees of humification, dry matter content, calorific value and corresponding energy content, it is possible to produce mutually comparable estimates for individual mires with respect to the annual loading of the drainage ditch system and the surrounding watercourse for the whole service life of the production area, the duration of this service life, determinations of energy content and the amount of loading per unit of energy generated (kg/MWh). In the 8 mires in the Köyhäjoki basin, Central Ostrobothnia, taken as an example, the loading of suspended solids (SS) in the drainage ditch networks calculated on the basis of the typical values obtained here and existing mire and peat data and expressed per unit of energy generated varied between the mires and horizons in the range 0.9 16.5 kg/MWh. One of the aims of this work was to develop means of making better use of existing mire and peat data and the results of corings and other field investigations. In this respect combination of the typical loading values (kg/ha) obtained here for S, SC, CS and C peats and the various degrees of humification (H 2.5 8.5) with the above mire and peat data by means of a computer program for the acquisition and handling of such data would enable all the information currently available and that deposited in the system in the future to be used for defining watercourse loading estimates for mires and comparing them with the corresponding estimates of energy content. The intention behind this work has been to respond to the challenge facing the energy generation industry to find larger peat production areas that exert less loading on the environment and to that facing the environmental authorities to improve the means available for estimating watercourse loading from peat production and its environmental impacts in advance. The results conform well to the initial hypothesis and to the goals laid down for the research and should enable watercourse loading from existing and planned peat production to be evaluated better in the future and the resulting impacts to be taken into account when planning land use and energy generation. The advance loading information available in this way would be of value in the selection of individual peat production areas, the planning of their exploitation, the introduction of water protection measures and the planning of loading inspections, in order to achieve controlled peat production that pays due attention to environmental considerations.

Identiteetti, toiminta ja poliittinen. Tutkimus Sjögrenin syndrooma-potilasyhdistyksestä

Tutkielma käsittelee Sjögrenin syndroomaa sairastavien yhdistystoiminnan muotoutumista. Yhdistystoimintaan ryhtymiseen liittyen tarkastellaan kollektiivisen identiteetin rakentumista, yhdistyksen käytännön toiminta-arkea ja suhdetta asiantuntijoihin. Teoreettisena taustana yhdistystoiminnan järjestymisen tarkastelulle toimivat terveyssosiologiset ja sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen erittelyt oma-apuryhmien, yhdistysten ja sosiaalisten liikkeiden syntymisen reunaehdoista. Tutkielman aineistoja ovat sairastajien kirjoittamat elämäkerrat, yhdistystoimijoiden haastattelut sekä potilasyhdistyksen jäsenlehden vuosikerrat 2006 - 2009 ja yhdistysdokumentit. Aineistot on eritelty teorialähtöisesti identiteetin, toiminta-arjen ja poliittisen kenttien avulla. Sosiaalisten liikkeiden teorian mukaan (della Porta & Diani 2006) liikkeen syntyyn kuuluu keskeisenä konfliktin elementti, jossa sosiaalinen liike syntyy yhteiskunnallisten ryhmien välisestä epätasa-arvotilanteesta. Mallin mukaan epätasa-arvoisessa asemassa olevien ryhmien jäsenten on löydettävä toisensa, tunnistettava yhteinen ongelmansa ja muotoiltava siihen vastaukset. Tutkielmassa osoitetaan, että potilasyhdistykset ja potilasliike hallinnoi ja ohjaa konfliktia käytännön toimintansa ja jäsenetunsa nimissä. Yhdistysten suhteet asiantuntijoihin takaavat yhdistystoiminnan mielekkyyden, tiedon välittämisen tehokkuuden sekä parantavat sosiaalisen liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa sairastajien asemaan.

Identiteetti, toiminta ja poliittinen. Tutkimus Sjögrenin syndrooma-potilasyhdistyksestä

Tutkielma käsittelee Sjögrenin syndroomaa sairastavien yhdistystoiminnan muotoutumista. Yhdistystoimintaan ryhtymiseen liittyen tarkastellaan kollektiivisen identiteetin rakentumista, yhdistyksen käytännön toiminta-arkea ja suhdetta asiantuntijoihin. Teoreettisena taustana yhdistystoiminnan järjestymisen tarkastelulle toimivat terveyssosiologiset ja sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen erittelyt oma-apuryhmien, yhdistysten ja sosiaalisten liikkeiden syntymisen reunaehdoista. Tutkielman aineistoja ovat sairastajien kirjoittamat elämäkerrat, yhdistystoimijoiden haastattelut sekä potilasyhdistyksen jäsenlehden vuosikerrat 2006 - 2009 ja yhdistysdokumentit. Aineistot on eritelty teorialähtöisesti identiteetin, toiminta-arjen ja poliittisen kenttien avulla. Sosiaalisten liikkeiden teorian mukaan (della Porta & Diani 2006) liikkeen syntyyn kuuluu keskeisenä konfliktin elementti, jossa sosiaalinen liike syntyy yhteiskunnallisten ryhmien välisestä epätasa-arvotilanteesta. Mallin mukaan epätasa-arvoisessa asemassa olevien ryhmien jäsenten on löydettävä toisensa, tunnistettava yhteinen ongelmansa ja muotoiltava siihen vastaukset. Tutkielmassa osoitetaan, että potilasyhdistykset ja potilasliike hallinnoi ja ohjaa konfliktia käytännön toimintansa ja jäsenetunsa nimissä. Yhdistysten suhteet asiantuntijoihin takaavat yhdistystoiminnan mielekkyyden, tiedon välittämisen tehokkuuden sekä parantavat sosiaalisen liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa sairastajien asemaan.

Koneellisen annosjakelupalvelun aloittaminen - lääkehoidon tarkistus ja sen vaikutus potilaan lääkehoitoon

Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.

Inkluderande teaterverksamhet. Nya möjligheter för socialt arbete

I denna pro gradu-avhandling granskas teaterns möjligheter att främja social inklusion. Genom att analysera vad drama och teater kan ge ungdomar och hur social inklusion bland unga i ett samfund kan främjas, belyses även frågan om hur socialt arbete och teater ömsesidigt kan berika varandra. Avhandlingen är en fallstudie av Half Moon Young People’s Theatre, en barn- och ungdomsteater i Tower Hamlets i östra London. Teatern arbetar med barn och unga med ett särskilt fokus på att engagera grupper som ofta marginaliserats, exempelvis på grund av sin kulturella bakgrund eller till följd av funktionshinder. I denna studie är fokus på Half Moons projekt riktade till tonåringar: Careers in Theatre, Speak Up och ungdomsteatergrupperna Lunar och Solar. Studien är kvalitativ och studiens empiriska data har främst samlats in genom deltagande observation, intervjuer och granskning av dokument. Det empiriska materialet visar på Half Moons aktiva arbete för mångfald och för att göra verksamheten och deltagandet tillgängligt för alla barn och unga. Teatern blir en mötesplats genom vilken ungdomarna kan lära sig acceptera och uppskatta mångfalden i samfundet. Teaterarbetet bidrar till en ökad känsla för samfundet och till tolerans och förståelse för andra. Det är en glädjefylld, trygg och meningsfull fritidsverksamhet där nya vänskapskontakter kan knytas och många färdigheter övas inför framtiden. Teaterarbetet ger deltagarna bekräftelse vilket bidrar till att självförtroendet växer. Personalens engagemang och osjälviska arbete för inklusion genomsyrar verksamheten. Möjligheten att ge alla en ny chans och ett jämlikt bemötande är centralt i teaterns arbete. Forskningsresultaten pekar på teaterns potential inom socialt arbete och för att främja inklusion. Teaterns möjligheter att öka klientens delaktighet och utveckla förhållandet mellan socialarbetare och klient visar på betydelsen av etablera dylik verksamhet inom socialt arbete. Att inte låta sig begränsas, utan förutsättningslöst samarbeta över sektorer ökar chanserna att finna nya kreativa idéer och verksamhetsformer.